Olen saanut poikkeuksellisen paljon kysymyksiä sekä blogiin että meiliin Peetun uudesta kivasta retrohenkisestä kampauksesta. Tässä tulee – yleisön pyynnöstä – ohjeet puolipitkille hiuksille sopivaan helppoon tuunaukseen. Kesäaikaan Peetun Pin Up Curls -kampaus sopii paitsi tyylin takia, myös siksi, että tämä on äärimmäisen helposti toteutettavissa esim. mökkiolosuhteissa tai reissun päällä ja jopa ilman sähköä.

Alkutilanne on puhtaat, juuri pestyt, mielellään vielä aavistuksen kosteat hiukset. Peetun hiuslaatu on, niinkuin meillä tuppaa olemaan, paksu sekä hiuksiston että hiuslaadun suhteen, ja melko taipuisat jo alkujaan.
Tällä tekniikalla on silti täysin mahdollista saada taipuisat kiharat – tai ainakin kunnon surffilaineet – myös ihan piikkisuoraan tukkaan.

Tee näin:

1. Kostuta hiukan hiuksia puhtaalla vedellä sumutepullon avulla, jos tarvitsee (eli jos hiukset on pesun/uimisen jälkeen ehtinyt kuivahtaa kokonaan).
2. Suihkuta haluamaasi lämpösuojasuihketta. Luonnostaan ei-taipuisille hiuksille suosittelen tässä vaiheessa jotain hyvää muotovaahtoa.
3. Kierrä hiukset osio osiolta parin sormen ympäri kiekuralle ja kiinnitä pinnillä. (Parhaimmat pinnit tähän tarkoitukseen on niitä ysärin pieniä “kirahveja”, niistä jää vähiten jälkiä, mutta ihan tavalliset pinnit käy myös.)

Osioita ei tarvitse olla ihan älyttömän montaa. Liian pienistä kiekuroista tulee ei-niin-kivan -näköisiä söheroitä. Toisaalta kovin paksut osiot eivä jaksa kuivua – ja siksi tämä kampaus onkin parhaimmillaan puolipitkille hiuksille.

Kun hiukset on rullattu sopivan kokoisille kiekuroille, on hetki aikaa relata. Jos on käytettävissä sähköä ja mukana on fööni, kiharoiden syntymistä voi edistää puhaltamalla lämmintä ilmaa pinninyytteihin.
Mikäli mukana ei ole fööniä tai kiharoita ollaan luomassa täysin alkeellisissa oloissa, kampauksen syntymistä voi tehostaa sitaisemalla kiehkuranyytit tiiviin (mutta hengittävän) silkkihuivin alle. Näin saadaan hyötykäyttöön kaikki omasta kropasta höyryävä lämpö.

Juuri ennen h-hetkeä kiehkurat avataan. Tässä vaiheessa ei kannata kauhistua, sillä pinnikiharoiden idea on se, että vasta nyt kampausta aletaan oikeasti muokata.
Osa kiharoista kammataan kevyesti auki ja kiinnitetään hiuslakalla.

Peetun signature-look käsittää ainakin pinnillä kiinnitetyn otsatukkakiekuran. Muuten kiharat ovat aika helposti sormin muotoiltavissa.
Mökki- tai muissa retkeilyolosuhteissa kantsii siis pitää mukanaan noin 6-8 kpl ylimääräistä pinniä, suojasuihke/muotovaahto, silkkihuivi ja hiuslakka. Näillä varusteilla syntyy tosi kiva retrohenkinen kiharakampaus ilman mitään moderneja apuvälineitä.

Ihanat kiharat!
Tämän kuvan ottamisen jälkeen Peetu tosin painui vaihtamaan vaatteita ja meikkaamaan, ennen sheikkausiltaa tämän(kin) kesän ihanimmassa klubissa – eli Trädgårdenissa.

Väitän olevani ns. “järkevä” shoppailija. Ostan harkiten, tarpeeseen, kestävää ja entisen kanssa yhteensopivaa – ja vain, kun tarjolla on ns. hyvä diili. Mutta joskus sitten pimahtaa… Olin viime viikolla – juuri ennen tätä Tampereen reissuani – kaupungilla etsiskelemässä kivaa, ei-virkamiesmäistä, jakkua. Mielessäni ajattelin jotain sellaista blogipiireissäkin tosi suosittua Chanel-henkistä vaaleaa bouckle-kankaista versiota, joka kävisi kivasti pieneen menoon, mutta olisi ookoo myös toimistolle. Jakkubudjetin ajattelin olevan maksimissaan siinä sadan euron kieppeillä- eli mitään merkkivaatehurmaa ei ollut tarkoitus kokea.
Ja kuinkas siinä sitten kävi… Eksyin TopShopiin, eksyin pläräämään TopShopin Kate Moss -mallistoa. Ja rakastuin.

Olen ihan tietoisesti vältellyt tutustumasta näihin uusiin TopShopin Kate Moss -mallistoihin. Silloin, kun niitä blogiurani alkuaikoina oli säännöllisesti, onnistuin aina hankkimaan jotain tolkkutoman ihanaa, mutta ei ehkä niin kovin järkevää, garderobiini.
Nyt en voinut kertakaikkiaan vastustaa ihanan paisley-kuvioista silkkikimonoa, vaikka se olikin kaikkea muuta kuin sitä, mitä lähdin hakemaan! En oikeastaan voi kuvitella, että lähtisin kimono päällä toimistolle, tuo ei ole erityisen monikäyttöinen ja hinta, no se oli about tupla ajateltuun budjettiini nähden (eurohinta onkin näköjään nettikaupassa huomattavasti edullisempi. Pah.). Kyllä siinä varmasti parikymmentä viestiä ja muutamat valokuvat singahteli kotona makutuomarina toimivalle Peetulle ennenkuin tohdin lähettää sen viimeisen, caps lockilla kirjoitetun tekstarin: “EIKU MÄ OTAN SEN!!”.
Puolustuksekseni sanottakoon, että useimmiten on kiva omistaa hauska statement piece, jota voi sitten yhdistellä niihin arkisempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi kimonotakki on ihanaa, melko paksua silkkiä ja kaikinpuolin laadukkaasti ja nätisti tehty (mitä ei aina voi valitettavasti TopShopin vetimistä sanoa). Pieni morkkis kyllä iski siinä heti ostotapahtuman jälkeen, mutta sen jälkeen olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen.

Kynnet piti tietty laittaa heti rimmaamaan uuteen kaunokaiseeni. Ringfinger-manikyyrivillitykseni ei vain ota laantuakseen, joten sommittelin värisuoran sen mukaan. Kimonojakun varsin puhtaiden värien paisley-kuosi sisältää todella houkuttelevan valikoiman yhteensointuvia sävyjä. En ensin oikein osannut päättää, mutta sitten totesin, että valitsen värit ihan mahanpohjafiiliksellä.

Perusväriksi valikoitui Ciatén aavistuksen koralliin taittava punainen sävy “Play Date”. Nimettömiin laitoin virallista varpaankynsilakkaani, jota en ole varmaan ikinä käyttänyt sormien kynsissä – eli Lumenen Natural Code -sarjan ihanan uima-allas turkoosia “Live it Up”-sävyä. Sormussormien on jostain syystä aina kimallettava, joten turkoosin päälle lennähti vielä Lumenen Gel Effect -sarjan “Glistering Sea” (saatu blogin kautta).
Olen tainnut ennekin sanoa, mutta tuo Gel Effect -sarjan glitterilakka on ihan parasta evö. Kimallukset päätyvät kynsille ahdistelematta ja ilman sataa hitaasti kuivuvaa kerrosta. Arvostan!

No nyt on! On väriä ja kuosia ja silkkiä ja kimallusta ja vaikka mitä! Pidän itseäni edelleenkin varsin hillittynä ja klassiseen kallellaan olevana pukeutujana, mutta näin kesällä näköjään pukkaa rokkihippinuoruus väkisinkin läpi!
Kirjoittelen tätä postausta Inter City -junassa matkalla Helsinkiin. Hesassa on luvassa Maybellinen Baby Lips -huulivoiteiden lanseeraustilaisuus. On niin mahtavaa, että kerrankin satuin olemaan Suomessa, kun jotain tällaista tapahtuu, että hyppäsin tietty heti Helsingin junaan. Aivan järkky kiire tuli, tietenkin, muuten olisin nakittanut kummitytön nappaamaan kuvat illan asustani, joka koostuu – yllätys, yllätys – ihanasta silkkikimonostani, mustista Filippa K:n pellavashortseista, Lacosten kiilasandaaleista, H&M:n mustasta topista ja kultaisesta kettu-kaulakorusta (saatu blogin kautta).
Tällaisena blogihäppening-iltana luulisi kyllä, että löytyisi joku vapaaehtoinen kameran taakse – eli melkein uskallan luvata huomiseksi kuvia asusta!

Mahtaakohan siellä ruudun toisella puolella olla vielä joku, joka ei vielä ole kuullut, että Minttu on kesälomalla (Jeee!!)? Lomamaanantain riemuksi Tampereella oli aivan mielettömän upea auringonpaiste ja tästä eteenpäin on luvattu huikeita hellelukemia.
Tosi mahtavaa siis, että pääsin mukaan Indiedaysin Verman kampanjaan ja testailemaan mm. Bioteekin Aurinkokapseleita.

Aloitin aurikokapseleiden nauttimisen jo pari viikkoa sitten. Silloin Tukholmassa oli mahtavan aurinkoiset kelit ja heräsin tajuamaan, että ihan pianhan tässä onkin toivottavasti lepposat bikinipäivät edessä. Jatkoin kuuria, vaikka jääkausi iskikin, koska optimistina uskoin, että tämä ei ole yksi niistä kesistä, jolloin seuraavat helteet osuvat elokuun loppuun. Niitäkin on nimittäin nähty.
Tänään oli tosiaan ensimmäinen kunnolla aurinkoinen päivä sitten kuurin aloituksen, joten varsinaisesti “in action” -kokemuksia ei kovasti vielä ole. Sen verran olen kyllä huomannut, että superarka dekolteeni on kestänyt aivan mainiosti ne muutamat aurinkoiset päivät, jotka on tullut kirkkaassa kevätauringossa parvekkeella hengailtua.
Tuoteselosteesta löytyvä vaikuttava karoteenimäärä lisää luottamusta siihen, että ihoni tulee nyt kesällä voimaan huomattavasti paremmin sisäisen aurinkosuojan ansiosta. Olen joskus aikaisemmin testannut toisen valmistajan vastaavaa tuotetta ja ainakin silloin huomasin todella selkeän eron ihoni käyttäytymisessä. Aurinkoihottumaa oli selkeästi vähemmän – ei käytännössä lainkaan – vaikka muuten kärsin kutiavasta ihottuma-ihosta koko alkukesän.

Suorastaan odottavin ja innosta puhkuvin mielin siis odotellaan kuulemma viimeistään keskiviikkona Tampereen seudulle iskeytyvää trooppista hellettä!
Toinen Verman huipputuotteista – joille on käyttöä erityisesti näin matkoilla – on Rela maitohappobakteeripillerit.

Aikoinaan, kun Karkki ja Peetu oli pieniä, tuli ihan tavaksi, että mihinkään ei lähdetty, jos ei ollut maitohappobakteeritabletit mukana. Varsinkin Karkki on ollut aina kanssani tismalleen samanlainen – kaikkeen mahdolliseen tulee reagoitua vatsalla. Erityisesti matkalla vaikutelma korostuu ja kiukutteleva ruuansulatus voi aiheuttaa kaikenlaista ikävää muuten onnistuneeseen lomareissuun. Maitohappobakteeri on siitäkin mukava juttu, että niitä voi aivan huoletta syödä myös ihan vain varmuuden vuoksi, kysymys kun ei ole mistään lääkkeestä. Tosi hyvä juttu, kun haluaa vain varmistaa, että ärhentelevä vatsa ei pilaa päivää tai pahimmassa tapauksessa koko lomaa.
Lisäksi haluaisin vielä vinkata varsin kätevästä tuotteesta, jonka senkin sain kampanjaa varten testikäyttöön. Wonderm Blister Defence -laastarit on tarkoitettu kesäaikaan ah-niin-tavallisten hiertymien ja rakkojen ehkäisyyn.

Olen aina vannonut kumimaisten Compeed-rakkolaastarien nimeen – ja olin kieltämättä hiukan epäileväinen näiden suhteen. Tässä kevään mittaan on kuitenkin tullut hankittua useammatkin kengät ja ajattelin, että nyt saankin tehtyä oikein tehotestin. Uudet kengät kun on se tavallisin rakkojen syy ainakin itselläni.
Wonderm-laastari on ihanan ohut ja siksi se tuntuu täysin olemattomalta jalassa. Yksi laastari pysyy noin pari päivää kunhan ei nyt mitään hurjaa saunomista tai kylpyläreissua osu juuri samaan aikaan. En ole ehtinyt testata, miten nuo toimivat, jos jo on saanut rakon – sen verran tehokkaasti riskialueelle sijoitettu laastari esti kaikenlaiset hiertymät. Jo rikkoontuneeseen rakkoon varmasti edelleenkin laittaisin Compeedin, mutta niitä ei taideta enää niin tarvita, kun Wondermien ansiosta jopa uusien kenkien sisäänajo onnistui ilman minkäänlaista vaivaa!
Nyt kantsii klikata samantien Indiedaysin Verman kampanjasivulle – vielä 6.6. asti ehtii nimittäin osallistua kilpailuun, jossa palkintona on 250 euron arvoinen Olympus TOUGH TG-830 iHS Adventure kit –kamera!!  Ehkä juuri sinä saat ottaa seuraavat lomakuvat uudella huippukameralla!

Tänään oli kampaajapäivä! Yleensä yritän venyttää tyvikasvun värjäystä niin pitkään, että en enää kehtaa edes itse katsoa peilikuvaani. Nyt kykenin kampaajalle ennenkuin hiuksistani muodostuu todellinen ympäristöhaitta, koska lauantaina on rakkaan kummityttäreni ylioppilasjuhlat ja tietäähän ne lakkiaiskuvat. Ehkä hää- ja ristiäiskuvat menevät edelle, mutta seuraavaksi eniten katsotut, jaetut ja kehystetyt on varmasti juuri ylioppilasjuhlissa otetut kuvat. Mitenkään en tietenkään halunnut riskeerata sitä, että päädyn johonkin ikimuistettavaan kuvaan kolmen sentin tyvikasvun kanssa. Vaikka siis olen täysin tietoinen, että juhlakalun kummitäti ei nyt ole se juhlien kuvatuin.
On kyllä muutenkin kiva aloittaa kesä ihan uudessa, freesissä hiuskuosissa.

Pituudesta lähti about kymmenen senttiä – ei tuosta taida sellaista megapitkää tulla koskaan. Ja toisaalta – enemmin pidän luonnollisten paksujen hiusten fiiliksen kuin kasvatan latvoista liuhuavaa kuontaloa ihan väkipakolla.
En tiedä näkyykö näistä kuvista, mutta pyysin tyveen yhden asteen tummemman sävyn. Sama sävy laitettiin sitten huuhteluna myös latvaan. Lopputulos on edelleen blondi, mutta aavistuksen luonnollisempi mielestäni. Jotenkin myös tuntuu, että on ihan pakko valmistautua pienellä tummennuksella kesän aurinkoisiin päiviin. Yleensä sitä on syksyllä ihan ihmeissään super-blondin, puoliksi palaneen kuontalon kanssa.

Olen niin onnellinen siitä, että kulmakampaamooni on palkattu (todella) nuori, mutta (todella) lahjakas kampaaja. Kaikkia megalomaanisen kuuluisia ja sikamaisen kalliita hiustaiteilijoita kiertäneenä tunnistan kyllä tyypin, joka tietää, mitä tekee. Tyyppi ei voi olla enempää kuin 19- vee, mutta otteet ja itsevarmuus on ihan huippuluokkaa. Ja että ihminen osaa sanoa: “tiedän, miten blondeja tehdään” ja “osaan pitkät hiukset” kertoo, että nyt ei todellakaan arvailla.
Eipä taida neito pysyä kauaa tässä korttelikampaamossa, mutta voinpahan sitten myöhemmin leuhkia olleeni hänen ensimmäisiä asiakkaitaan..

 
Tässä kuvassa on päälläni vielä ryppyinen kotipaita yhdistettynä fiksuun hameeseen. Tasan 25 minuutin päästä pitäisi olla Richessä tapaamassa yhtä ihanaa bloggarikaveria. Elikkä nyt tästä salamana paidan vaihtoon ja menoksi!!

Sain jo joskus talvella testattavakseni Lumenen uuden Bright Now Visible Repair -sarjan ihovoiteita. Eli olen ehtinyt käyttää ryppyjä suomalaisen lakan kantasoluteknologian avulla vähentävää tuotesarjaa jo varsin pitkään. 35+ ikäryhmälle suunniteltu ihonhoitosarja on ollut kaupoissa maaliskuusta alkaen.
Ja jos nyt lukijasta alkaa tuntua siltä, että Minttu kehuu aina, kun uusi Lumenen tuote tulee markkinoille, niin olen ensimmäisenä myöntämässä, että juuri näin on asia. Jostain syystä ne vain sopivat iholleni aivan erinomaisesti. En usko, että se on sattumaa. Kotimainen huippututkimus ja pohjoismaisen ihon tuntemus on varmasti pääsyyt siihen, että tyypillinen suomalainen ihoni yksinkertaisesti viihtyy Lumenen ihovoiteiden hoidossa.
Lumene Bright Now Visible Repair -ihonhoitosarja sisältää siis suomalaisesta lakasta kasvatettua soluviljelmää. Kuullostaa aika yli hilseen menevältä jutulta, mutta jos tämän tulkitsee vähän maanläheisemmin, it makes sense. On jotenkin päivänselvää, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kompaktimmin marjojen (ja mahdollisten hedelmien) tulee sisältää vitamiineja, antioksidantteja ja muuta elinvoimaa. Tässä omat käyttökokemukseni.

Olen onnistunut viime aikoina (lue: vuosina) kehittämään varsinaisen seerumi-addiktion. Tuntuu, että ihonhoito ei ole mitään, jos ennen päivä- tai yövoidetta ei levitä mitään seerumia. Esim. matkoilla en ole seerumipulloa sen pienestä koosta huolimatta pitänyt mukana ja olo on ollut ihan vajavainen. Pikkuisen siis riippuvuusoireita ilmassa, tunnustan.
Mutta on niin helppo tottua johonkin niin ihanaan tuotteeseen kuin tämä Bright Now Visible Repair Serum. Se on ohut mutta riittoisa (jotkut seerumit vain häviävät ihoon, mutta ei tämä), fiilis on aktiivinen, muttei silti aiheuta punoitusta (toiset tuotteet ovat aktiivisuudessaan ihan jees, mutta jos iho varsinkin leuan ja otsan alueelta helottaa tulipunaisena, tulos ei kai ole kovin toivottu) ja lisäksi seerumin sisältävät valoa heijastavat pigmentit antavat heleän fiiliksen, vaikka seuraavan päivän presentaatio olisikin pitänyt hereillä puoli yötä.
Lumenen Bright Now Visible Repair Serum on mielestäni erittäin hyvin toimiva ja ehdottomasti testaamisen arvoinen. Viinijutuissa usein kerrotaan onko viini hintansa arvoinen tai peräti löytö (tai sellainen, josta ei ko. hintaa todellakaan kannata maksaa…) ja nyt sanoisin, että tämä seerumi on todellinen löytö.

Bright Now Visible Repair -sarjan päivä- ja yövoiteet ovat taattua Lumenea. Koostumuksesta sen verran, että olin aluksi hieman hämmentynyt, kun molemmat voiteet tuntuivat vanhoihin luottotuotteisiini, Bright Now Vitamin C -sarjaan, verrattuna aika ohuilta. Mutta, joskus ensivaikutelma pettää, ja näiden kohdalla todella kävi niin. Siinä missä Vitamin C -sarja oikeasti tuntuu runsaalta ja jättää sellaisen olon myös iholle, on Visible Repair -sarja ravitsevuudessaan ihan omaa luokkaansa. Eli fiilis on kevyt, mutta iho ei tunnu kaipaavan yhtään mitään. Aikas ihana tunne voin kertoa näin ärtyneestä, paikoin kutiavan kuivasta ja muutenkin tosi helposti rasittuvasta ihosta kärsivänä.

Silmänympärysvoide on sarjan uudistuksellisin tuote. Ihan tulee mieleen, että miksei kukaan ole tullut ajatelleeksi tätä aikaisemmin!? Siis silmänympärysvoide ja tummien silmänalusten peittoon sopiva voide samassa purkissa – aikas hienoa. Ainakin teoriassa. Perusvoide on samaa sukua muiden sarjan voiteiden kanssa – eli kevyt, mutta yllättävän ravitseva. Tykkään todella paljon, vaikka mieluiten ehkä kuitenkin käyttäisin pumppupulloa tai tuubia ihan hygieenisyyssyistä.
Integroitu peitevoide on mielestäni aivan huippu idea. Silmänaluseni on kroonisesti mustat, edes kymmenen päivän detox-kuuri ei auttanut (pitäisi varmaan lisätä kymmenen yön, kymmenen tunnin yöunet kuuriin). En ole kuitenkaan oppinut käyttämään kunnon peitevoiteita siitä huolimatta. Silmäaluset saa kyytiä vain valokynäsipaisulla silloin, kun siihen on aikaa. Valitettavasti silmänympärysvoiteeseen integroitu peitevoide ei myöskään tuonut toivomaani ratkaisua. Useimmiten se jää levittämättä, mutta lähinnä siksi, että se vain – valokynän helppouteen tottuneena – tuntuu liian hankalalta. Parhaimman lopputuloksen mielestäni saa, kun levittää peitevoiteen ennen meikkivoidetta, mutta tosiaan, uskon edelleenkin mielummin valokynän hohtavaan voimaan. Varmasti jollekin, joka on tottuneempi peitevoiteiden käyttäjä, tuo voisi sopia paremmin.

Ihan muutama päivä sitten sain Bright Now Visible Repair -sarjan uuden tulokkaa, ihon sävyä korjaavan Tone Corrector -seerumin. Seeruminörtti täällä on jo tietty ihan täpinöissään uudesta tuotteesta ja luonnollisesti odotan sen tekevän ihmeitä tulevana aurinkoisena ajanjaksona. Mikä yleensä tarkoittaa aika hurjan suurta tarvetta ihon tasoittamiselle, pigmettiläiskien hävittämiselle ja kaikenlaiselle muullekin kirkastamiselle.

Vaikka mieli onkin ollut vallaton nyt, kun kevätaurinko paistelee ja maisema muuttuu pikkuhiljaa vihreämmäksi, peilistä tuntuu tuijottavan takaisin tyyppi, jolle pari-kolme tuntia lisää unta ei olisi ollut ollenkaan pahitteeksi. Kevyt päivetys ei vielä ole ehtinyt tehdä taikojaan yleisilmeelle – päinvastoin – tuntuu, että huikaiseva valoisuus paljastaa varsin talvenharmaan olemuksen. Ja jostain syystä on myös niin, että työelämä ei ollenkaan tunnu noudattavan luonnon kiertokulkua. Lähes kaikki kollegat voihkivat, että voi, kun olisi ihana vaan olla ulkona, kun on niin hieno ilma ja samaan aikaan työtahti vain kiristyy. Loma-ajan lähestyessä pitää alkaa juosta kilpaa projektien valmistumisen kanssa – niinhän se on.
Onneksi kosmetiikkateolllisuus ojentaa auttavan kätensä. Muutamien harkittujen siveltimenvetojen avulla on tosi helppo luoda illuusio ainakin kahdesta yöunitunnista lisää. En nyt puutu varsinaisesti meikkipohjan tekemiseen, vaikka hyvä meikkivoide (vannon edelleen Lumenen BB -voiteen nimeen!) ja varjokohtiin sivelty valokynä toki ovatkin vankka perusta virkeämmän ilmeen feikkaamisessa. Mutta myös ehostuksen avulla voi saavuttaa huomattavaa edistystä. Tässä Mintun viisi vinkkiä virkeämpään ilmeeseen:

1. Lämpöä kasvoille aurinkopuuterin avulla. Kunnon kasarivinkki on, että sutia kannattaa pyöräyttää hiusrajassa kasvojen ympäri.

Luonnollisimman lopputuloksen saa mattapuuterilla, joka ei ole kovin punainen. Hileinen aurinkopuuteri sopii juhlakäyttöön ja jo päivettyneelle iholle korostukseen. Oma lempparini on Guerlainin Terracotta Bronzing Powder, sävy 01.

Talvenkalpealle iholle aurinkopuuteria kannattaa laittaa todella varovaisesti. Lopputulos on muuten helposti tunkkaisen ja suttuisen näköinen. Sitten vasta, kun päivetystä alkaa olla jo myös omasta takaa, voi puuteria huiskutella estottomammin kasvojen sävyjä syventämään.

2. Lämminsävyinen poskipuna. Mikään ei piristä ilmettä yhtä paljon kuin kevyt huiskaus luonnollisen sävyistä punaa poskilla. Itse olen sitä mieltä, että parhaimman lopputuloksen, joka antaa illuusion juuri tehdystä reippaasta kävelylenkistä raikkaassa ulkoilmassa saa, kun tupsuttelee punaa vain posken korkeimmalle kohdalle.

Tällä hetkellä suosikkini on Lumenen Touch of Radiance -sarjan poskipuna sävy 10, Kuulaus. Pitkään käytin kylmän sävyisiä pinkkejä värejä, mutta Karkin neuvosta testasin persikkaa – ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Nyt tosin tekisi mieleni seuraavaksi testata voidemaisia poskipunia ja sorbettivärejä etc. uutuuksia. Jotenkin voisin kuvitella, että ne sopisivat varsin mainiosti just kevät- ja kesäkasvoille.

3. Nuden värinen rajauskynä. Aivan ehdoton ilmeen kirkastaja, josta olen ollut riippuvainen jo vuosia! Siinä missä valkoiset sun muut värilliset sisärajaukset silmissä tekevät vain teennäisen ja meikatun ilmeen, toimii nude aivan täydellisenä vähäunisten silmien maskeeraajana. Plussaa myös se, että samalla kynällä voi piirrellä piiloon mitä tahansa kasvojen pikkuvirheitä ja läikkiä. Lopputulos on luonnollinen ja kevyt.
Oma luottokynäni on M.A.C.:in – ja tosiaan jo aika vanha. Nykyään niiden kynät on mustia, mutta sama sävy löytyy edelleen valikoimista. Lisäksi ainakin IsaDoralla on hyvä nude kajal.

4. Markkeeratut kulmakarvat avaavat katseen. Kirjoittelinkin tästä jo kokonaisen postauksen (jonka voi lukea täältä). Sen verran kuitenkin aiheesta vielä, että en edes pirteimpinä päivinäni enää tunne näyttäväni kunnolla hereillä olevalta, jos kulmat ovat miten sattuu. Kannattaa siis testata tätä vinkkiä!

5. Matta high-lighter kulmien alle. Ei varsinaisesti mikään uusi juttu, mutta itselläni korostusväri eksyy kulmien alle useimmiten vain juhlameikissä. Kimalteiset high-lighterit ei toimistomeikissä kovin freesiltä näyttäisikään, mutta matan luomivärin avulla saa juuri sopivasti hiukan lisää valoa katseeseen.

Käytän tuollaista kapeaa sutinysää high-lighter-luomivärin levitykseen. Juju on se, että sitä on tosiaan ihan kapea viiru kulmakarvojen ulomman puolikkaan alapuolella. Myös voidemainen valokynä käy tähän tarkoitukseen hyvin, mikäli täysin mattaa luomiväriä ei satu varastoista löytymään.
Itselläni on käytössä Face Stockholmin Matte Eye Shadow luomiväri, sävy Mist.
Todelliset meikkitaiturit tietävät varmasti ziljoona muutakin vinkkiä, mutta näiden viiden avulla on mahdollista luoda nopeasti illuusio aavistuksen virkeämmästä tyypistä jopa hektisinä arkiaamuina, jolloin halua, aikaa tai kykyä hillittömään kikkailuun ei ole.

 
Ei tälle tyypille varmasti pahaa tekisi, vaikka ihan oikeasti joskus nukkuisi ne pari tarvittavaa lisätuntia. Mutta aika uskottavasti menee läpi hereillä olevasta. Haha!