Se olis taas sitten se Ystävänpäivä. Viime vuosien perinteisiini on kuulunut tehdä jonkinlainen “omg, olen edelleen sinkku” -tyyppinen anti-valentines -päivitys. Tänä vuonna ajattelin jättää sen väliin, vaikka parisuhdestatuksessani ei olekaan tapahtunut muutoksia tai vaikka suomalaiseen tyyliin voisin toki pohtia ystävyyttä. Ystävänpäivä kun on mielestäni nimestään huolimatta kuitenkin aika vaaleanpunainen ja romantiikkatoiveiden täyttämä juhlapäivä.

Romantiikan sijaan tarjoilen poskettoman herkullisen, kevään elämäntaparemonttitavoitteiseen erinomaisesti sopivan kevyen raikkaan sitruunakanan ohjeen. Se valmistuu superkätevästi uunissa – ja vaikka kypsennysaika onkin pitkähköltä tuntuvat noin 40 min, sinä aikana ehtii hyvin keittämään riisit ja pyöräyttämään simppelin salaatin ihanan yrttisen tuoksun tulviessa keittiöön.

SITRUUNAKANA
(2 annosta, 2-3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 4 isohkoa broilerin rintaleikettä
• 2 sitruunaa
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 tl kuivattua timjamia
• 1 tl kuivattua rosmariinia
• 2 – 3 rkl oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• pari rkl vettä

Valmistus:

• Ota kanan rintaleikkeet huoneenlämpöön noin puoli tuntia aikaisemmin. Pese sitruunat hyvin ja raasta toisen sitruunan kuori ohuesti (vain keltainen osa). Leikkaa molemmat sitruunat lohkoiksi.
• Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa muutamaan osaan.
• Sekoita yrtit oliiviöljyyn, mausta suolalla ja rouhi sekaan runsaasti mustapippuria.
• Leikkaa rintaleikkeet pitkittäin kahtia ja hiero oliiviöljymausteseos palasiin.
• Laita kananpalat uunivuokaan ja asettele sitruunanlohkot sekä valkosipulinpalaset sekaan. Valuta pohjalle hiukan vettä, niin kanasta tulee tosi mehevää.
• Paista 200 asteessa noin 40 min.
• Keitä lisukkeeksi esmes riisiä pakkauksen ohjeen mukaisesti.

Hullaannuin ihanan raikkaaseen ja superhelppoon sitruunakanaan heti, kun tein sitä ensimmäisen kerran. Ohjetta on helppo muunnella, jos syöjiä on useampia – tai jos on tekemässä food preppingiä pidemmälle ajalle. Sitruunakana toimii täydellisesti seuraavan (ja sitäseuraavan) päivän lounaslaatikossa, eikä ole moksiskaan pakastamisesta.
Tässä on toisin sanoen aivan superloistava arkiruuan ohje!

Tiedän monia, joiden mielestä helmikuu on vuoden karsein kuukausi. Kylmä ja pahimmillaan myrskyinen ajanjakso, joka ei vielä anna paljoakaan lupauksia keväästä.
En tiedä johtuuko siitä, että synttärini osuvat helmikuulle, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tämä on yksi parhaimmista hetkistä koko vuodessa. Valoisan ajan lisääntyminen muuttuu tosi konkreettiseksi. Enää ei ole pilkkopimeää aamulla, kun lähtee töihin ja loppukuusta alkaa päivien pidentyminen tuntua jo illallakin, kun on toimistorotan aika hipsiä takaisin kotikoloon.
Parhaimmillaan on kirpeän aurinkoista – tsägällä myös lumista – ja niin hurjan kaunista. Valoisimpina hetkinä voi jo aistia selkeästi kevään tulon ja silloin sitä todella arvostaa sitä rikkautta, minkä vuodenajan vaihteluiden kokeminen antaa.

Harvemmin tulee esiteltyä täällä viikonloppuisia asujani, jos ei ole mitään erityistä ohjelmassa. Tässä kuitenkin viime lauantainen asuni, jossa kävin elokuvissa katsomassa The Post -leffan.
Lyhyesti sanottuna tykkäsin elokuvasta ihan ookoo, mutta huolimatta huikeista pääosan esittäjistä (Meryl Streep ja Tom Hanks) sekä ohjaajasta (Steven Spielberg) olin aavistuksen pettynyt. Siis tarina oli ihan mukaansatempaava ja message – vapaan, kriittisesti ajattelevan, faktatietoihin perustuvan ja riippumattoman lehdistön tärkeys, sananvapaus, vallankäytön korruptio etc – hyvin tärkeä & erityisen ajankohtainen. Mutta jotenkin se ei vain sitten kuitenkaan koskettanut pintaa syvemmältä, vaikka Meryl Streep olikin monisärmäinen, uskottava ja upea niinkuin aina.


Ja tosiaan – vaikka kyseessä ei nyt ollutkaan varsinainen työasu, olisin kyllä voinut mennä toimistolle tismalleen samoissa vetimissä!
Pantertant-paitani, johon olen ihan superihastunut, on peräisin Heidi Klumin Lidlin kanssa tekemästä yhteistyömallistosta. Ihan sattumalta osuin työpaikan lähellä olevaan Lidliin lounastunnilla työkaverini kanssa juuri samana päivänä, kun mallisto oli lanseerattu. Niinhän tuo päättyi siihen, että molemmat lähdettiin pois kassit täynnä kaikenlaisia löytöjä! Haha!

• kauluspaita, Cheap Monday
• neule, Heidi Klum / Lidl
• farkut, Primark
• kengät, Acne

Varsinaiseen salaattisesonkiin on vielä aikaa, mutta vaihtamalla osan salaattiaineksista uunissa paahdettuihin juureksiin ja vihanneksiin, tulee annoksesta juuri kylmään vuodenaikaan sopiva.
Sävyjä salaatin makumaailmaan tuo tuore mango ja fetajuusto. Ne lisätään paahtamisen loppuvaiheessa uuniin ja lopputulos on aivan mielettömän maukas! Suolainen feta ja makea mango täydentävät kasvisten ja juuresten makuja ihan täydellisesti. Lisäproteiinia ja mukavaa rousketta salaatiin tulee pannulla paahdetuista kurpitsansiemenistä.

HEDELMÄINEN LÄMMIN TALVISALAATTI
(4 annosta)
Ainekset:

• 500 g brysselinkaalia (tuore)
• 2 – 3 porkkanaa
• 250 g parsakaalia (tuore)
• 70 g baby-pinaattia (pikkupussi)
• 100 g lehtikaalia
• 1 iso mango
• 150 g fetajuustoa
• 1 dl kurpitsansiemeniä
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• 2 – 3 rkl omenasiiderietikkaa

Valmistus:

• Laita ihan ensimmäiseksi uuni lämpiämään 125 asteeseen.
• Siivoa brysselinkaalit leikkaamalla siivu pois kannasta ja ottamalla pois rähjäiset päällimäiset lehdet. Paloittele neljään osaan ja laita leivinpaperilla päällystetylle pellille.
• Pese porkkanat ja leikkaa muutamaan osaan. Laita brysselinkaalien kaveriksi pellille.
• Huuhtele parsakaali ja kuori päällimäinen osa kannasta pois. Paloittele ja laita pellille.
• Kääntele pari ruokalusikallista oliiviöljyä pellillä odottaviin kasviksiin. Ripottele päälle vähän suolaa ja laita uuniin 15 minuutiksi.
• Paloittele fetajuusto. Kuori ja paloittele tuore mango.
• Lisää feta ja mango uunipellille kasvisten sekaan ja anna olla vielä 10 minuuttia.
• Paahda kurpitsansiemeniä kuivalla pannulla kunnes ne alkavat pullistua ja tuoksua hyvältä.
• Pese ja kuivaa lehtikaali. Revi lehdistä sopivia pieniä palasia annoslautasille niin, että kovat lehtiruodot jäävät käyttämättä.
• Jaa baby-pinaatti annoslautasille.
• Jaa uunivihannekset annoslautasille salaattipedin päälle. Ripottele sekaan kurpitsansiemenet.
• Pirskottele kastikkeeksi 1/2 rkl omenasiiderietikkaa, vähän oliiviöljyä ja mustapippuria myllystä.
• Käy kimppuun!

Ihana raikkaan täyteläinen talvisalaatti valmistuu yllättävän nopsaan, vaikka varsinkin mangonpaloittelutaidoissa on allekirjoittaneella kovasti toivomisen varaa. Haha!
Yleensä tässä kohtaa kerron sopiiko ohje mielestäni food preppaukseen eli seuraavan päivän lounaslaatikkoon mukaan otettavaksi. Nyt täytyy kyllä sanoa, että lämmin talvisalaatti ei ole ihan optimaalinen tuohon tarkoitukseen, vaan varsinkin koostumus on parhaimmillaan ihan heti nautittuna.
Testasin kyllä yhdellä annoksella, miten lounaslaatikkohommat toimisi – ja aivan herkulliseltahan se maistui. Lämmitin uunikasviksia kevyesti mikrossa ja kokosin sitten annoksen lautaselleni. Vähän purutuntuma oli väsähtänyt, mutta ei niin paljoa, että se olisi makuelämystä himmentänyt!

[mittaustagi]

Iän mukanaan tuoma hiustenlähtö yhdistetään yleisimmin vain miehiin. Ja kai se totta onkin, että varsinainen kaljuuntuminen on harvemman naisen ongelma. Sen sijaan ei-toivottu, kiusallinen ja jopa pelottava hiustenlähtö on yllättävän yleistä. Vaiva tuntuu niin henkilökohtaiselta, että siitä vaietaan – tai siltä ainakin tuntuu, kun se osuu omalle kohdalle. Postaus on toteutettu yhteistyössä Swiss Clinicin kanssa.
Kaikki, jotka ovat lukeneet blogiani pidempään tietätävät, että hiukset ovat erittäin tärkeä osa identiteettiäni. Ei niin, että olisin nyt varsinaisesti milloinkaan ollut ylpeä paksuista ja hyvinvoivista kutreistani, mutta koska olen ihan pikkulikasta asti saanut kuulla kehuja niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin juuri siitä syystä, olen mieltänyt että juuri se yksi asia, joka tekee minusta minut.
Viime keväänä, kun pohdin pitkien hiusteni leikkaamista, yksi pelkoni oli, että vanhan myytin mukaisesti menettäisin kaikki supervoimani, jos uskaltautuisin ryhtyä puuhaan. Järjellä tietenkin tajuan, että eihän se niin mene, mutta kaikkia ajatuksia vaan ei yksinkertaisesti pysty ajattelemaan ottamatta tunteita huomioon. Hiusten leikkaaminen oli itselleni yksi näistä.

Supervoimani eivät kadonneet minnekään, vaikka kutrini katkesivatkin. Päinvastoin tuntui, että löysin ihan uusia puolia itsestäni – ja ihan alkuun jopa sävytin hiukseni punertaviksi. (Ihan ensimmäinen punaväri oli vahinko, mutta huomasin, että oli hauskaa vähän ”hurjastella” sävyn kanssa, joten pidin sen kesän yli).
Lyhythiuksisenakin olin edelleen se tyyppi, jolla on tosi paksut hiukset.
Syksyn alkupuolella aloin huolestua kuontalostani irtoaminen karvojen määrää. Tiedän hyvin, että ihan normaalistikin joka päivä irtoaa noin 50 – 150 hiusta, mutta nyt oli kysymys jostain aivan muusta.

Reagoin asiaan, kuten kuka tahansa järkevä ihminen: aloitin raivokkaan googlaamisen!
Yleisimpiä syitä naisten kokemaan epätavallisen runsaaseen hiustenlähtöön on:

• Hormonit (hei vaan vaihdevuodet!)
• Ikääntyminen (no, kiitti kauheesti)
• Jotkut sairaudet (ja ylipäätään pitkään sairastaminen)
• Kova stressi (sekä fyysinen että psyykkinen)
• Liian vähäinen unensaanti
• Huono ravinto (raudan puute, magnesiumin puute ja rasvahappojen sekä proteiinin puute erityisesti)
• Jotkut lääkkeet (esmes syöpähoidot klassisimpana esimerkkinä)

Tein kaikkeni parantaakseni tapojani. Ikääntymistä ei juurikaan pysty estämään, jos aikoo pysyä hengissä – ja hormonihoitoihin en ole halunnut ryhtyä. Muutenkin toivoin saavani hiusteni harvenemisen pysähtymään rukkaamalla elintapojani.
Mielestäni syön varsin terveellisesti, monipuolisesti ja kasvispainotteisesti, mutta proteiinirikkaasti – eli siltä osastolta en löytänyt paljoakaan petrattavaa. Teoriassa voisin ryhtyä nyt niin trendikkäälle sokeri-detoxille, mutta käytännössä se on tuhoon tuomittu ajatus, koska en ihan oikeasti näe siinä kauheasti järkeä.
Nukun edelleen ihan liian vähän ja huonosti, mutta stressiä olen pyrkinyt vähentämään ”peruna kerrallaan” -ajattelun avulla. Eli en anna itseni viettää sekuntiakaan ajatellen tekemättömiä töitäni tai järjettömän pitkää todo-listaani. Vietän joka aamu puoli tuntia, jolloin priorisoin tehtävät, tsekkaan dead linet jne. Sen jälkeen teen asian kerrallaan, enkä käytä hetkeäkään odottamassa olevien tehtävien murehtimiseen. Vähentää huomattavasti stressiä ja tehostaa työntekoa! (Suosittelen testaamaan!)

Syksyn aikana hiustenlähtötilanteeseeni ei tullut juurikaan parannusta. Itselleni aikaisemmin tuntemattomat tuuhentavat ja kohottavat muotoilutuotteet tulivat tutuksi, kun yritin pitää yllä illuusiota paksuista hiuksistani. Kuivashampoo oli yhtäkkiä käytetyin kosmetiikkatuotteeni.
Juuri ennen joulua sain kysymyksen, josko olisin kiinnostunut testaamaan Swiss Clinicin hiuksia uudistavaa seerumia. Ja tottakai olin! Siinä vaiheessa olisin testannut varmasti jo vaikka mitä, mutta aikaisemmat hyvät kokemukseni Swiss Clinicin tuotteista saivat tarttumaan innolla tarjoukseen.

Swiss Clinic Hair Renewal -seerumin teho perustuu aktiivisiin aineisiin, jotka stimuloi hiustuppeja. Juttu on niin, että kun hius on elinkaarensa päässä ja irtoaa, jää hiutuppi lepovaiheeseen. Joskus tuo lepovaihe pitenee ja hiustupesta ei alakaan kasvaa uutta hiusta niinkuin pitäisi. Hair Renewal -seerumi stimuloi juuri kyseisiä lepovaiheessa olevia hiustuppeja ja siitä syystä hiukset tuuhenevat ja kasvu tehostuu.
Hiustuppi alkaa siirtyä lepovaiheeseen jo ennen ennenkuin hius on lopullisesti irronnut (lepovaihe aiheuttaa hiuksen irtoamisen). Seerumin aktiiviset ainesosat vaikuttavat myös niihin ja siksi hiustenlähtö vähenee ja hiuksen elinkaaren pituus kasvaa.
Se nyt pitää vielä ihan erikseen sanoa, että täysin kuolleita hiustuppeja Hair Renewal -seerumi ei herätä henkiin. Useimmiten on kuitenkin kysymys siitä, että hiustupen lepovaihe syystä tai toisesta venyy ja venyy.

Swiss Clinic Hair Renewal -seerumin käyttö on helppoa. Ihan ensimmäiseksi pitää pestä hiukset ja sitten miedosti tuoksuvaa seerumia levitetään pipetin avulla käsiteltävälle alueelle. Muutama hassu tippa riittää hyvin koko päänahan käsittelyyn. Lopuksi hiukset kammataan ja annetaan kuivua.
Näkyviä tuloksia luvataan 2 – 4 kuukauden käytön jälkeen. Sikäli loogista, että kun ottaa huomioon hiuksen normaalin eliniän (aikuisella keskimäärin kolme vuotta), ei olisi mitenkään realistista luvata selkeästi näkyviä tuloksia kovin nopeasti.
Oma testiperiodini on ollut nyt noin kuukauden pituinen. Seerumi tulee ohjeiden mukaan tosiaan levittää vastapestyihin hiuksiin, hiuspohjaan. Sinänsä loogista, että aine tuskin vaikuttaisi, jos hiustupet olisivat jo valmiiksi täynnä hiuslakkaa ja muita muotoilutuotteita. Parhaimmat ja nopeimmat tulokset tulevat, kun seerumia käytetään päivittäin.
Normaalisti pesen hiukseni korkeintaan kaksi kertaa viikossa, mutta nyt olen yrittänyt ihan tarkoituksella tihentää pesuväliä. Joka ilta en kyllä mitenkään jaksa enkä ehdi siihen hommaan ryhtyä, eli olen käyttänyt seerumia noin 3 – 4 kertaa viikossa.

Vielä en voi siis esitellä selkeitä ennen ja jälkeen kuvia, mutta jo nyt olen aivan vakuuttunut siitä, että Hair Renewal -seerumi toimii!
Ennen seerumin käytön aloittamista tuntui, että tuskin uskallan harjata hiuksiani, koska karvoja irtoaa ihan tukottain. Aamulla tyyny oli täynnä irronneita hiuksia, samoin viemärin suuaukko tukkapesun jälkeen.
Nyt kun olen käyttänyt seerumia kuukauden – ja vielä suositeltua harvemmin – kaaosmainen hiusten irtoileminen on loppunut kokonaan. Tottakai karvoja vieläkin lähtee, mutta mistään turkinvaihdosta ei tarvitse enää puhua.
Testasin oikein tukistaa itseäni sieltä täältä ympäri päänahkaa ja lopputulos oli se, että ainoakaan karva ei irronnut!!

Sanakirjasta loppuu superlatiivit, kun yritän kuvailla, miten älyttömän onnellinen olen siitä, että sain kammottavan ja pelottavan hiustenlähtökierteeni katkaistua! Hiukset vaan on niin hurjan tärkeä osa sitä, miten sitä voi ja kuinka hyväksi ja tasapainoiseksi tuntee itsensä.
Ei ole mikään sattuma, että bad hair day on käsite, jonka tuntee Pihtiputaan mummokin.
Jos siellä ruudun toisella puolella on joku, joka kärsii osin selittämättömästä hiustenlähdöstä tai kokee, että hiukset ovat ohentuneet, niin voin kertoa, että Swiss Clinicin verkkokaupassa on juuri nyt Hair Renewal -seerumi tarjouksessa. – 20 % ale on voimassa tammikuun loppuun – eli vain pari päivää enää. Kantsii siis toimia nopeasti, jos haluaa hyödyntää tarjouksen!
EDIT: Swiss Clinicin oma tarjous ehti jo loppua, mutta sain heiltä alekoodin, jolla saa 20 % alennuksen Hair Renewal Serumista.
Koodi on: MINTTUHAIR20 ja se on voimassa 1.-14.2.

Kaltaiseni pragmaattinen pukeutuja ei yleensä omista useita kunnollisia villakangastakkeja. Päinvastoin – yleensä käytössä on vain yksi huolella valittu hankinta ja uuden ostaminen tulee harkintaan vasta, kun se nykyinen alkaa osoittaa vakavia koossapysymisongelmia.
Blogiarkistojeni perusteella edellinen villakangastakkini muutti garderobiini talvisesongilla 2010/2011. (Ja nyt puhun siis sellaisista lämpimistä, talvikäyttöön tarkoitetuista takeista, ruotsiksi ”kappa” – enkä kevyemmistä välikausitakeista).
Hyvälaatuinen tummansininen Boomerang-löytö palveli monta monituista talvea kertakaikkiaan moitteettomasti. Vielä vuosi sittenkin sain kehuja takin kauniista leikkauksesta. Mutta onhan seitsemän sesonkia aika kunnioitettava elinikä vaatteelle, joka on käytössä kylmänä vuodenaikana käytännöllisesti katsoen päivittäin.
Kun viime syksynä kaivoin takkiveteraanin kesäsäilöstä esiin, huomasin, että laukunkanto-olkapäältä kangas oli hiutunut lähestulkoon puhki. Samoin hihansuut, taskujen reunat ja kyynärpäät. Tajusin, että nyt on aika löytää uusi taistelupari talvikauden kaupunkikäyttöön.

Olin jo ehtinyt aloittaa suoraansanottuna toivottomalta tuntuvan etsiskelyprosessin. Kriteerini eivät mielestäni olleet mahdottomia. Halusin ajattoman oloista, mutta jollain kutkuttavalla tavalla hiukan edgyä leikkausta, reilusti polven alle ulottuvaa pituutta, hiukan maskuliinista yleisilmettä (eli ei missään tapauksessa nyt niin trendikästä vyötä vyötäröllä) ja laatua ilman taivaisiin kohoavaa hintalappua.
Varmaan jo arvaattekin, mihin tämä on menossa? Kyllä, etsintäni oli täysin tuloksetonta – ja tuntui suoraan sanottuna aivan toivottomalta.

Ratkaisu takkipulmaan lennähti luokseni H&M:n Erdem -yhteistyömalliston muodossa.
Kaikki, aivan kaikki toiveeni toteutuu tässä täydellisessä villakangastakissa (69% villaa, 29% polyamidia ja 2% muita kuituja.): tummansininen pohja hauskasti turkoosilla pörrölangalla ruudutettuna, klassisen moderni kaksirivinen leikkaus levein kauluskääntein, ihanat viimeistellyt yksityiskohdat huolitelluista napinlävistä ketjusta tehtyyn ripustuslenkkiin. Täydellinen pituus ja mittasuhteet just eikä melkein.

Sinänsäkin hyödyllistä tämä asukuvien ottaminen blogiin, että enpä olisi muuten tajunnut, että olen unohtanut aukaista helmahalkion tukipistot!

Katsokaa nyt noita kankaisia nappeja ja ihania napinläpiä!! Ex-ompelija ei voi olla menemättä kiharalle tuollaista nähdessään. 🙂

Takki ei sitten muuten ole mitenkään pölyinen, nukkainen tai nuhruinen. Tuo hienon hieno jauhe, joka näkyy erityisen hyvin tässä kuvassa, on itseasiassa sadevettä. Hiuksistanikin ehkä näkyy, että koko kuvauksen ajan satoi kevyttä (mutta tiuhaa!) tihkua.
Muuten tässä näkyvä asuni on aika lähellä univormua, joka on päälläni lähes päivittäin. Musta neule (tässä ribbi-poolo), farkut (voisivat olla myös mustat) ja yhdet eniten käytetyistä kengistäni tällä hetkellä: Elloksen lämminvuoriset klassiset nupukkinilkkurit. Kestävät muuten hyvin pienen tihkusateen ja loskakelit, kun on hyvä paksu pohja ja kunnollinen suojasuihke. (Kengät saatu Ellokselta, kaupallinen linkki).

• neulepoolo, Primark
• farkut, Lindex
• nilkkurit, Ellos
• takki, Erdem x H&M