Karkki on kesäduunissa Cinderellan tax freessä. Viimeisimmältä työkeikalta äiskä sai tuliaisiksi Chanelin huippuihanan kynsilakan haalean persikkaisessa Django-sävyssä!
Tykkään ihan hillittömästi lakan hillitystä chanelmaisesta tyylistä. Viileä vaalea persikka tuntuu erittäin raikkaalta kaikkien kesäherkullisten, mutta ehkä jo hiukan sokeriähkyä aiheuttavien sorbettien jälkeen. Aavistus helmiäistä korostaa kesän aikana tarttunutta kevyttä päivetystä ihan täydellisesti. Me likes!
Muutama päivä sitten laitettiin herätyskello poikkeuksellisen aikaisin soittamaan ja lähdettiin katselemaan Tukholmaa vähän uudesta vinkkelistä. Ja kyllä kannatti! Aamu-usva oli juuri hälvenemässä peilityynen järven päältä, kun meloimme pitkin peilityynen järven pintaa.
Tukholma on erittäin kiitollinen paikka melomiselle. Vesistöä riittää ja oman maun mukaan voi kajakkinsa suunnata joko merelle tai järvelle. Merelläkään ei tarvitse olla mikään ammattilainen, jos keli on edes suhteellisen säällinen. Saaristo suojaa sen verran hyvin, että ainakaan lähialueilla ei yleensä ole mitään mahotonta merenkäyntiä tai virtauksia.
Tykkään ihan hillittömästi lipua vaivattomasti ja lähes äänettömästi pitkin kauniita maisemia. Kajakilla pääsee helposti matalista ja kapeistakin paikoista. Kaupan päälle saa loistavan hartioiden ja yläselän treenin ihan huomaamattaan. Ja kyllä keskivartalokin saa ihan mukavasti kyytiä, kun lisää vähän tempoa.
Peaceful mindfulness… 🙂
Silkkiuikut on ihan suosikkeja! Hauskan ja aina jotenkin iloisen oloinen vesilintunen on aika yleinen täälläpäin. Melontareissulla törmättiin huippusuloiseen silkkiuikkuperheeseen. Äiskä ja kaksi beibiuikkua osuivat kuvaan, iskäuikku onnistui juuri livahtamaan linssin ulkopuolelle. <3
Viimeiset aamu-usvan huituvat ja vuosisadan vaihteen huvimaja…
Mikäli melontaretki Tukholmassa kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä paikkaan nimeltä Sjövillan Motion. Monet kanoottiklubit vaativat, että ennen välineiden vuokrausta liitytään heidän melontayhdistyksensä jäseneksi, mutta Sjövillan Motion vuokraa ihan kelvollisia kajakkeja tunti- tai päiväperiaatteella. Varusteet eivät ole ihan viimeisintä huutoa, mutta tavallinen retkimeloja pärjää niillä kyllä ihan mainiosti. Lisäksi etuna on, että kajakit sijaitsevat mukavasti niin, että voi valita haluaako meloskella järvessä tai merellä. Sjövillan Motion järkkää myös melontakursseja sekä alottelijoille että edistyneille. Hinnasto ja yhteystiedot löytyvät täältä.
Ai että, mikä upea, ihana, rentouttava Suomen-loma! Rillattu on niin Saarikylissä kuin Mariankadullakin. Aamu-uinille pulahdettu sekä Roineeseen että Rauhaniemessä. Kunnon Suomi-saunasta on saanut nauttia ja herkistävän nostalgisia kulmia kierrelty Tampereella.
Ja kaiken ihanan päälle nautittu vähintään päivittäinen annos maailman parasta jäätelöä!! 🙂
Leikkipuku on Karkin ja ostettu alunperin Bershkasta Barcelonasta viime kesänä. 🙂
Parin pikkuisen pilvisemmän kesälomapäivän jälkeen aurinko paistaa taas siniseltä taivaalta. Ei muuta kuin bikinit niskaan ja hetkeksi aurinkoon loikoilemaan ennenkuin matka kohti Tamperetta starttaa!
Ajattelin vinkata parista loistotuotteesta, jotka sain testattavakseni alkukesästä. Rrrakastan auringonpaistetta ja lämpöä. Päätavoitteeni bikinilojumisessa ei ole ruskettuminen vaan nautin ihan vaan siitä olemisesta ja tunteesta, minkä aurinko jättää iholle. Hyvät suojatuotteet ovat a&o, ettei nautinto kostaudu ikävästi.
Piz Buin on tuonut markkinoille allergiatestatun kasvojen ja kaulan herkälle alueelle sopivan aurinkovoiteen. Täytyy sanoa, että suhtauduin pikkuisen skeptisesti etukäteen mm. lupauksiin, että voiteen ansiosta voisi sanoa heipat jokakesäiselle aurinkoihottumalle. Liekö sitten Piz Buinin ansiota vai täydellisestä blasebo-efektistä, mutta tänä kesänä olen välttynyt kokonaan kirvelevän kutiavalta iholta. 30 suojakerroin riittää mainiosti kuumemmassakin porotuksessa ja esim. veneillessä kunnon kertoimet on ihan must.
Olayn päivävoide ei ole varsinaisesti aurinkovoide, mutta 15 suojakertoimen ansiosta toimii erinomaisesti myös tässäkin tarkoituksessa vähän päivettyneemmällä iholla. Ihastuin ikihyvin voiteen hiukan vaahtomaisen oloiseen koostumukseen ja kimmoisan pehmeään tunteeseen, jonka se jättää iholle.
Karkki osti noin kuusi tai seitsemän vuotta sitten kielikurssireissulla Lontoon Zarasta tosi kivan koralli-valkoraitaisen mekon. Ainoa ongelma on ollut se, että sen paremmin Karkki, Peetu kuin Minttukaan ei ole oikein osannut käyttää sitä. Suloisuutensa – sekä selkeän tuunauspotentiaalinsa – ansiosta mekko on välttänyt kirpparikohtalon kerta toisensa jälkeen.
Mekon korsettimaisessa yläosassa suunnitteluvirhe kohtaa säästöbudjetin. “Luut”, joiden avulla olkaimeton mekko pysyisi päällä, on ommeltu vain etupuolelle ja ne päättyvät rintojen alle. Ei varmaan tarvitse alleviivata, että viritys ei ollut kovin helposti päällä pysyvää sorttia.
Jossain vaiheessa ajateltiin, että vyötärön rusettinauhasta viriteltäisiin jonkinmoinen halterneck. Jotenkin kuitenkin raitainen kokomekko tuntui vaikeakäyttöiseltä ajatukselta. Aika harvassa kun kuitenkin on ne tilaisuudet, missä haluaisi näyttää pirtsakalta Marianne-karkilta. Eihän täällä juhlita edes vappua…
Eilen sattui pikkuisen pilvisempi lomapäivä, joten raaskin uhrata kaikki 30 minuuttia tuunaushommiin. Lopputuloksena aivan hillitömän ihana fiftarihenkinen hamonen!!
Ompelin irrallisen rusettinauhan vyötärökaitaleeksi ja siksakkasin stopparit poikkaantuneeseen vetoketjuun. That’s it! Kyllä kannatti tätäkin projektia pitkittää vuosikausia… Ha ha!!
Lisäksi Peetulla on kuvassa:
