Oih! Ensimmäiset filmit Marnin H&M-mallistosta saa ihon kananlihalle! Kaikki videoilla vilahtelevat vaatteet ovat aivan hillittömän ihania (mun on niin Pakko Saada tuo koko mallisto!!). Sen lisäksi ohjaajana toimii ehkä maailman coolein Sofia Coppola! Filmin kuvauspaikka Marrakech ja päätähti Imogen Poots täydentävät kokonaisuuden. Ah!

Onhan se vähän noloa diggailla kovasti jotain mainosfilmiä… Mutta kyllä hyvä mainos huonon leffan voittaa. Ja toisaalta monet elokuvan nimellä kulkevat Hollywood-pätkät ovat niin täynnä product placementiä ja muuta mainontaa, että käyvät ihan hyvin ylipitkästä mainoksesta. Ja niiden katsomisesta ihmiset ovat valmiita maksamaan!

Marnin henkkamaukkamallisto on siis tulossa putiikkeihin 8.3. arvoisensa mainosfilmin saattelemana!

Tarvitsisin kipeästi uudet silmälasit. Nykyiset kakkulat olen hankkinut vuonna 2002 silloisen uuden työpaikan kunniaksi. Oikeastaan tykkään edelleen lasien mallista, eikä vahvuuskaan ole muuttunut mitenkään olennaisesti kymmenessä vuodessa, mutta linssit on niin mielettömän naarmuiset, että niistä hädin tuskin näkee läpi.

Oikeastaan päätin jo, että laitatan vain vanhoihin pokiin uudet linssit ja skippaan koko hermoja koettelevan silmälasien valintaprosessin. Mieli muuttui aika pikaisesti, kun kuulin, että hienot Chanel-kehykseni vaativat jotkut super-erikois-extralinssit, jotka maksavat noin ziljoonan kipale. Samalla rahalla saisin paritkin uudet, vähän vähemmän spesiaalit kakkulat.

Mutta kyllä vaan silmälasien valinta voi olla ihan tajuttoman vaikeaa…

Oikeastaan aika monet tuntuvat ihan kivoilta… Tummat maskuliiniset pokat henkivät tehokkuutta ja särmää, jykevät pilottimallit tuovat heti aikuisindie-tuulahduksen, kun taas värilliset kehykset korostavat, että eihän tässä nyt mitään ryppyotsia olla. Kaikki omalla tavallaan sopivia, mutta miten sitä voi valita vain yhden (tai kenties kaksi…) mallin – eihän sitä nyt aina ole samalla tuulella. Silmälasit on kuitenkin aika olennaisesti näkösällä keskellä nassua, joten niiden olisi syytä olla mieluiset.

Vielä en uskaltanut tehdä tilausta. Täytyy vähän makustella asiaa ja katsella näitä optikolla räpsittyjä kuvia. Aika vahva ehdokas taitaa olla nuo ihan alimpana oikealla olevat Karen Millerin pokat. Toisaalta ne tuntuvat ehkä vähän liiankin naisellisilta. Ylemmän nelikon alarivillä vasemmalla olevat Tiger of Swedenin kehykset olisivat pikkuisen rokummat… Nääs, nääs. On tää vaikeaa! 😀

Noniin, palataanpas nyt sitten kaiken hurvittelun jälkeen ruotuun myös tämän treenihomman kanssa. Loman aikana Balilla tuli uitua, snorklailtua, pyöräiltyä, käytyä joogassa ja tietty käveltyä kymmeniä kilometrejä. Varsinaista treenitreeniä en ehkä kuitenkaan kehtaa väittää tehneeni. Samoin muotiviikkoon kuuluu olennaisesti aika paljon – jos ei nyt varsinaisesti kävelyä – niin ainakin jalkojen päällä hengailua ja joskus tuntuu, että korkkariseisoskelusta saa kyllä lihakset kipeiksi. En kyllä silti listaisi sitä varsinaisesti treeniksi.. 🙂

Muotiviikko päättyi keskiviikkona ja torstaina Peetulta tuli päivällä tekstari : “Mennäänkö tännään illalla sun töitten jälkeen salille”. Olin heikko ja tylsä ja kieltäydyin… Tuntui, että en ole reissun jälkeen istunut sekunttiakaan aloillani ja muotiviikko yhdistettynä normaaleihin työpäiviin takasi, että nukkuminen jäi koko alkuviikon tosi lyhyeksi. Tarvitsin torstai-illan lepoon ja perjantaina olinkin jo treenikunnossa. Onneksi!

TREENIT VKO 5

Perjantai SATS cross trainer 30 min + lihaskunto 20 min + venytykset

• Ei kyllä ollut mikään mahtava treeni-flow päällä vielä perjantainakaan. Raahasin ruhoni täysin pelkällä tahdonvoimalla salille. Kai sitä on mentävä, kun on kerran nähnyt hirveen vaivan ja ottanut treenivehkeet mukaan, tuumasin. Treeni sujui takkuisesti, enkä oikein päässyt vauhtiin, vaikka keskisyke cross trainerillä pysyttelikin siinä 130 korvilla. Venyttelin pitkästä aikaa oikein perusteellisesti ja se tuntui kyllä sekä tarpeelliselta että kaikin puolin hyvältä. Ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka treeni sujuikin vastahankaisesti ja takkuisesti olin noin ziljoona prosenttia paremmalla tuulella sen jälkeen.

Sunnuntai SATS cross trainer 30 min + lihaskunto 30 min

• Kirpsakka pakkassunnuntai tuntui sopivan treenaamisen huomattavasti paremmin. Tai ehkä vain olin ehtinyt nukkua univelkani pois. Anyways tuntui tämän päivän treeni oikein hyvältä. Keskisyke oli siinä 130 korvilla ja lihaskunto-osuudessa keskityin vatsa- ja selkälihaksiin (niinkuin muuten perjantainakin). Lisäksi tein hiukan hartia- ja käsivarsien lihaskuntoliikkeitä. Fiilis oli ihan mainio ja treeni sujui ainakin perjantaihin verrattuna erinomaisesti. Venytykset jäi kyllä aika muodollisiksi, mutta täytyy sitten paikata ensi viikolla…

Sunnuntain reippailut eivät päättyneet pelkkään salilla käyntiin. Treenin jälkeen kiskottiin vain päällysvaatteet päälle ja pingottiin Hellasgårdeniin saunomaan ja uimaan avannossa! Elikkä sunnuntain saldolle voisi vielä lisätä 40 min reippaan kävelyn ainakin. Kaksi kertaa kävin dippaamassa itseni avantoon, mutta sitä ei kai varsinaisesti voi laskea treeniksi, vaikka pulssi taisikin pikkuisen kohota. Haha!

Kotiin matkustettiin lämpimästi bussilla. Vaikkei täällä nyt ole ihan samanlaiset pakkaslukemat kuin Suomessa tuntuu olevan, ei kuitenkaan haluttu vilustuttaa itseämme.

Nyt olen ollut ihan fiiliksissä täällä koko illan. Avantouinnista saatavia kicksejä on kyllä vaikea verrata mihinkään muuhun, mutta uskokaa kun sanon, että makeampaa tunnetta saa hakea!!

Streetdance-tulkinta klassisesta Joutsenlampi-baletista.. Vaikuttavaa, koskettavaa ja kertakaikkiaan upeaa katsottavaa!

Esityksen takana on hillittömään suosioon noussut Bounce streetdance ryhmä. Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan, jos siihen tulee mahdollisuus!

Tällä viikolla tuli kauppoihin tämän vuoden ensimmäinen Burda. Kuten vuodenvaihteessa lupasin hankin lehden heti, kun se ilmestyy ja raportoin sisällöstä sekä valkkaan jonkun kivan mallin toteutettavaksi.

Itseäni ärsyttää muuten suunnattomasti se, että kaavalehdet on pakattu muovikelmuun! (vaikka en kyllä oikeasti ole mtenkään helposti ärsyyntyvää sorttia!! :D) Kaavalehdet kun ostetaan nimenomaan kaavojen – eli tarjolla olevien mallien vuoksi, joten olisi tosi tärkeää nähdä etukäteen, onko kalliin lehden hankinta aiheellista. Ymmärrän kyllä, että muovit ovat suojaamassa, etteivät lehden välissä olevat kaava-arkit häviä tai vahingoitu. Eli olen täysin tietoinen siitä, että ärsyyntymiseni on ihan turhaa – tuskin itsekään ostaisin kaavalehteä ilman suojapussia. 😀

Vuoden ensimmäisessä Burdassa on mielestäni tosi paljon hyviä peruskaavaksi käyviä juttuja ja erittäin monta ns. helppoa mallia, jotka sopivat myös vähän vähemmän ommelleellekin.

Peetun suosikit lehdessä on Lovely Lingerie -sarjan toppi ja pikkarit.

Alusasuja en ole koskaan tehnyt itse ja jotenkin tuntuu, että kotivehkeillä on aika mahdoton saada yhtä sileitä ja iholla mukavan tuntuisia saumoja aikaiseksi kuin juuri sitä varten kehitellyillä tehdaskoneilla. Tuo toppiosa on kuitenkin mielestäni aivan erityisen hyvä perusmalli kaikenlaisten korsettivetiemien tekemiseen. Siis kaikki kesä- ja juhlamekot olkaimilla tai ilman, voi rakentaa tuon päälle…

Lupaavien osastoon laitoin myös rypyttämällä “drapeeratun” (oikea drapeeraus tehdään käsin laskostelemalla) epäsymmetrisen mekon. Jostain syystä kuvittelin tuon toinen-olkapää-paljaana -trendin hyvin nopeasti ohimeneväksi, mutta omaa silmääni malli miellyttää kovasti edelleen.

Lehdestä löytyi myös tosi monta kivaa juttua +kokoisina. Esimerkiksi tuon kimonon haluaisin toteuttaa. Keväämmällä siitä saisi oivan takin korvikkeen – eikä tuollaisen melko suoran mallin kaavan pienentäminen ole mikään ylivoimainen juttu.

Ensimmäisenä toteutuslistalle päätyivät kuitenkin kietaisutoppi ja ja kynähame:

Tarkoitus olisi siis toteuttaa mallit as soon as possible, niin että jos lopputulos miellyttää silmää myös ruudun sillä puolella, ehtii lehden vielä hankkia itselleen ilman mitään erikoiskommervenkkejä. Tosin tämän viikonlopun ja ensi viikon ohjelma näyttää sen verran bookatulta, että ompeluhommat jäävät ensi viikonlopulle. No, Burda 1-2012 on myynnissä vielä kolme viikkoa, niin että eiköhän tässä ehditä.

Ompelukerhoprojektin ensimmäiset mallit valitsin ihan sillä perusteella, että tuollaisia helppoja toimistoon kelpaavia vaatteita tarvitsen kipeästi garderobiini. Ilokseni – ja toivottavasti teidänkin iloksi – huomasin, että molemmat mallit ovat saaneet “helppo ommella” -leiman ja kynähameesta on jopa seikkaperäinen ompelukoulu lehdessä. Suurin haaste näissä taitaa olla tuo kieli… Mutta muistakaa, että Mintulta voi aina kysyä neuvoa ja vinkkiä!!