Month: October 2018


Hiukan ristiriitaisin tuntein täällä kirjoittelen tätä asupostausta. Tekisi niin kovin mieleni hehkuttaa ihanaa, aurinkoista ja lähestulkoon kesälämmintä viikonloppua, jonka vietin pääasiassa ulkoilemalla ja säästä nauttien. Ja samalla jatkaa juttua kertomalla, miten toimistollekin on niin paljon helpompi pukeutua, kun ei tarvitse miettiä kylmää, viimaa tai päin näköä iskevää alijäähtynyttä vettä – eli normaalia lokakuumeininkiä.
Riemua hillitsee huomattavasti se, kun takaraivossa tykyttää selkeä tieto siitä, että kaiken tutkimustiedon mukaan kysymys ei suinkaan ole se, että säiden jumalat nyt poikkeuksellisesti halusivat hemmotella meitä pohjoisen asukkeja, vaan siitä, että ilmaston lämpeneminen, kasvihuoneilmiö, mahdollistaa tällaiset ääri-ilmiöt.

En mitenkään haluasi ahdistua ihanan täydellisestä ja poikkeuksellisen lämpimästä syysviikonlopusta nauttiessani. Yritän ajatella positiivisesti – ei kai nyt ihmiskunta voi olla niin hullu, että tuhoaisi sen ainoan planeetan, jolla tietojemme mukaan voi asua – mutta kieltämättä se on tosi vaikeaa.
Mietin omaa elämääni ja kulutustottumuksiani. Olen sekasyöjä, mutta syön kalaa korkeintaan kerran viikossa ja lihaa (kana, possu, nauta, riista) noin kerran kuukaudessa. Maitotuotteita menee tosin lähes päivittäin ja muniakin melkein joka viikko. Käytän käytännöllisesti katsoen kaikki vaatteet ja muut hankinnat loppuun, ennenkuin edes mietin korvaavia ostoksia, mutta toisaalta asun yksin kolmiossa kahden kissan kanssa. Ja kaupunkikissojen hiilijalanjälki ei valitettavasti ole mitenkään minimaalinen.

Viime viikolla töissä lounaalla juteltiin kollegoiden kanssa ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten on tärkeää, että ihan jokainen tekee voitavansa pysäyttäkseen negatiivisen kehityksen. Sillä on merkitystä, miten paljon lihaa syö ja kuinka usein jättää auton talliin. Kun riittävän monet tekevät saman pienen teon, vaikutus on yllättävän suuri. Vähän samaan tapaan kuin, kun nettishoppaillessa laittaa ostoskoriin vain tosi edullisia juttuja ja mielettömän hyvä diilejä, mutta loppusumma on siitä huolimatta aivan järkyttävän suuri. Samalla tavalla pienistä teoista kasvaa merkittäviä, kunhan riittävän moni osallistuu.
Totuuden nimessä täytyy sanoa, että en kirjaimellisesti tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, kun tämän tiedostavan lounaspöytäkeskustelun päätteeksi porukat kyselivät toisiltaan, että “mitäs, Annica, mitäs te meinaatte tehdä syyslomalla?” (syysloma on täällä svennelässä vasta kahden viikon päästä ja koululaisilla se kestää koko viikon). Suurin osa oli lähdössä lentäen jonnekin lämpimään. Eli se siitä kasvissyönnistä?

Enkä nyt todellakaan väitä olevani mitenkään parempi, vaikka juuri syyslomalla en mitään erityistä lomaa aio pitääkään. Itseasiassa koko konsepti tuntuu vieraalta nyt, kun ei ole kotona asuvia lapsia. Vastahan tässä ollaan päästy kunnolliseen työnteon vauhtiin kesälomien jälkeen.
Sen sijaan ajatus siitä, että matkustaisin laiva-juna -yhdistelmällä Tampereelle joka kerta, kun sinne nyt äidin asioiden hoitamisen takia pitää matkustaa, tuntuu todella ahdistavalta. Ei niin, että sen paremmin Ruotsin ja Suomen väliä sukkuloivat lautat tai juna tuntuisi vaihtoehtona vastenmieliseltä, vaan ainoastaan siksi, että en mitenkään halua pitkittää niihin, itselleni varsin raskaisiin matkoihin kuuluvaa tyhjää aikaa.
Katsastin myös muistikirjani takasivulla olevan listan unelmieni matkakohteista – tai tarkemmin siis paikoista, jonne haluaisin matkustaa ja joissa en vielä ole käynyt. Montenegro ja Lissabon taisivat olla ainoat, jotka on jotenkin mahdollista saavuttaa lentämättä.

En halua kuitenkaan vaipua synkkyyteen. Teen omalta osaltani sen, minkä kykenen; syön lihaa ja maitotuotteita entistä harvemmin ja harkitummin – ja teen kaikkeni valitakseni lähilomia.
Kaiken tämän pohdinnan kuvituksena on tämän päiväinen toimistoasuni.

  • t-paita. Ganni
  • neuletakki, Dagmar
  • hame, Primark
  • kengät, Karl Lagerfeld Paris


Ihanaa torstaita! Se olisi taas Torsta Tarotin aika!
Ennenkuin mennään asiaan, haluaisin sanoa lohdutuksen sanan kaikille, jotka kokevat elämän juuri nyt olevan varsinaista sekasotkua, mistään ei tule oikein mitään, ketutusmieliala luuraa koko ajan kulman takana ja läheiset ihmissuhteetkin aiheuttavat päänvaivaa. Suosittelen hengittelemään rauhassa, sillä tilanne on ohimenevä. Planeetat tekevät nyt sellaista kuviota, että ei mikään ihme, jos vähän takkuaa. Ensi viikolla alkaa jo helpottaa, joten hang in there!
Ja sitten asiaan – eli katsotaan millaisia energioita ensi viikonlopulle on luvassa. Homma toimii näin:

  • Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
  • Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Ruusukvartsi
Rakkauden kivi, joka auttaa parantamaan sydäntä ihan fyysiselläkin tasolla. Haihduttaa surua ja pelkoa, vahvistaa myönteisiä ajatuksia itseä kohtaan, kohottaa itseluottamusta ja opettaa antamaan anteeksi. Lisäksi muinaiset egyptiläiset uskoivat, että ruusukvartsilla sively poistaa ryppyjä.
Vihreä kalsiitti
Auttaa vapautumaan vanhoista hyödyttömistä tavoista ja kaavoihin kangistumisesta. Auttaa pitämään puoliaan (sopii hyvin myös lapsille!) ja tasapainottaa mieltä. Auttaa avaamaan tilanteita ja suhteita, joissa kokee tulevansa toistuvasti aliarvostetuksi ja väärinymmärretyksi. Edistää tasa-arvoa.
Lepidoliitti
Rauhoittaa ja tyynnyttää yliaktiivista mieltä. Helpottaa stressiä, tasapainottaa ja vahvistaa keskittymiskykyä. Vahvistaa oman tilan ottamista, itsenäisyyttä, ja vähentää muiden ihmisten mielipiteiden vaikutuksen alla olemista. Auttaa pääsemään eroon päässä kehää kiertävistä hyödyttömistä ajatuksista.

1. Lanttien Kuningatar
Viikonlopun avainsana on lepo. Sisäinen kauneus on tärkeintä, mutta se ei pääse säteilemään läpi, jos ei pidä kehostaan hyvää huolta. Takana on erittäin raskas ja koettelemuksia täynnä oleva ajanjakso. Nyt on aika pitää huolta itsestä, kerätä voimia ja levätä.
Vinkki viikonlopuksi: Olet täynnä elämänkokemuksien tuomaa viisautta, vahvuutta ja energiaa. Luottamus omaan itseen on vahva sekä henkisellä että fyysisellä ja aistillisella puolella. Kuitenkin ihan ensinnä on pidettävä huolta, että keho voi hyvin. Vasta silloin kaikki upea energia pystyy virtaamaan vapaasti.
2. V – Ylipappi
Kukaan muu ei voi kertoa sinulle kuka olet – vain sinä itse voit sen määritellä. Kortti kuvaa henkistä etsimistä ja totuutta. Olemalla rehellinen itselleen ja opettelemalla kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään on mahdollista saavuttaa suuria oivalluksia. Vaikuttaa siltä, että uusi ajanjakso sarastaa.
Vinkki viikonlopuksi: Jotain uutta ja merkittävää on kehkeytymässä ja alat vähitellen vakuuttua tiesi oikeasta suunnasta. Kannattaa kuitenkin välttää fanaattisuutta, moralisointia, toisten tuomitsemista ja oman totuuden tuputtamista muille ainoana oikeana. Jokaisen polku on lopulta erilainen.
3. XIV – Taito
Vaikuttaa siltä, että tulossa on varsin tasapainoinen ja seesteinen viikonloppu. Olet valmis hyväksymään sen että asioilla on kaksi puolta, hyvää ei ole olemassa ilman pahaa, oikeaa ilman väärää, kaunista ilman rumaa. Pystyt näkemään kokonaisuudet laajemmasta perspektiivistä ja ymmärrät ristiriitaisuuden tasapainottavan vaikutuksen.
Vinkki viikonlopuksi: Näkemyksesi ansiosta sinun on nyt helppo toimia sovittelijana tai tilanteen tasapainottajana. Kun vain luotat omiin taitoihisi voit tuoda ympäristöösi kaivattua seesteisyyttä.
Sellaista olisi luvassa nyt tällä kertaa!
Itse nostin kakkosen ja täytyy kyllä tunnustaa, että syyllistyn aika usein paasaamaan omista näkemyksistäni vähän turhankin voimallisesti. Eli ihan hyvä saada pieni muistutus siitä, että se mikä on hyvä minulle ei sitten ehkä toimikaan jollain muulla. Omaa sisäistä ääntä kuunnellen kohti viikonlopuua!


Olen yleensä aika konservatiivinen meikkien suhteen. Kun löydän jonkin tuotteen, josta tykkään, päädyn ostamaan aina uuden samanlaisen. En vaihda helposti lemppareitani ja monet suosikit ovat pysyneet mukana menossa kirjaimellisesti ziljoona vuotta.
Nyt on kuitenkin tapahtunut jotain vallan kummallista. Olen viimeisen puolen vuoden – vuoden aikana löytänyt useamman uuden suosikin! Sitä juhlistaakseni päätin tehdä klassisen “meikkipussin luottotuotteet” -esittelyn.
Toki moni vanha suosikki on edelleen käytössä, mutta tässä nyt siis ne, jotka ovat valloittaneet vakipaikan meikkipussissani.

Silmänrajaustussi, Eyeko Skinny Liquid Eyeliner
Aikaisemmin vannoin ainoastaan ja vain kakkumaisen, pensselillä levitettävän eyelinerin nimeen. Kyniin en ole luottanut aikoihin, sillä mielestäni niillä piirtäminen on epätarkkaa ja rajaus häviää viimeistään puoleen päivään mennessä olemattomiin.
Silmänrajaustussien jälki on aikaisemmin ollut mielestäni liian kova arkikäyttöön ja jälki helposti epätasainen. Kunnes tutustuin Eyekon eyelineriin ja ihastuin helppokäyttöiseen, hyvin istuvaan ja pesussa helposti poislähtevään rajaustuotteeseen.
Tuo samainen Skinny Liquid Eyeliner on kuulemma myös Alexa Chungin lemppari, jos sillä nyt on jotain väliä. Itse tykästyin siihen niin paljon, että tilasin saman sarjan Black Magic ja Fat Liquid Eyeliner -rajaustussit myös.

Chloé Nomade tuoksu
Hajuvesiä vaihtelen hiukan useammin kuin muuta kosmetiikkaa. Käytän kuitenkin aina vain yhtä tuoksua kerrallaan. En ole niitä, jotka vaihtelevat parfyymia fiiliksen tai tilanteen mukaan vaan hankin uuden tuoksun uutta elämänvaihetta varten. Joskus yksi ja sama pysyy mukana pidempään, joskus tunnen tarvetta vaihtaa hajumaisemaa jo vaikka edellinen pullo ei olisi vielä tyhjä.
Ehkä tämä nyt kertoo jotain uudesta elämänvaiheesta, sillä en ollut ollenkaan edes etsimässä tuoksua, kun jossain tavaratalossa satuin nuuhkaisemaan Chlén uutuutta. Olin välittömästi aivan myyty, enkä voinut kuvitellakaan eläväni ilman Nomadea.
En yleensä tykkää kovin kukkaisista tuoksuista, mutta Nomadessa freesia yhdistyy ihanasti hedelmäiseen makeuteen ja maskuliinisiin maanläheisiin vivahteisiin. Aivan täydellinen yhdistelmä pehmeyttä ja kovuutta, feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta – juuri niinkuin haluan.

Maria Åkerberg Cover Stick -kynä*
Pehmeä nude kynä, joka toimii niin katastrofiapuna näppylöiden, tummien silmänalusien ja ihon virheiden peittämisessä kuin myös uskomattomasti silmiä kirkastavana kajalina alaripsien sisäpuolella. Aikaisemmin käytössäni oli MAC:in nude kynä, joka toimi varsinkin kajalina ihan kiitettävästi, mutta tämä uusi lemppari taipuu selkeästi useampaan tarpeeseen.
Maria Åkerbergin luonnonmukainen kosmetiikka on osoittautunut muutenkin testeissäni varsin mainioksi, mutta paras kaikista on kyllä ehdottomasti Cover Stick -kynä. Siinä on kaksi eri sävyistä päätä, joiden avulla saa sekoitettua juuri omaan ihoon sopivan sävyn.
Kynän koostumus on ihastuttavan pehmeä ja sitä on todella helppo käyttää. Kyseinen kynä on itseasiassa ollut käytössä Karkilla ja Peetulla jo pidempään – ja molemmat ovat kehuneet sitä kovasti. Nyt vasta otin tuon itselleni käyttöön ja se valtasi itselleen paikan luottotuotteideni joukossa saman tien.

Depend-kulmakynä*
Tähän asti olen käyttänyt pääasiassa kakkumaista kulmaväriä, Face Stockholm on suosikkini. Ja vaikka nyt en ihan kokonaan olekaan luopunut vanhasta klassikostani, löysi Dependin uutuus, kulmakarvakynä, tiensä heti käsilaukussa matkustavaan pikkumeikkipussiini.
Käytössäni on sävy Medium Brown, joka sopii erinomaisesti omiin pohjoisiin värisävyihini. Yleensä kaikki kulmavärit kun tahtovat olla aivan liian keltaisia tai lämpimiä. Pigmenttiä tuossa on riittävästi vaativampaankin käyttöön ja teräväkärkisellä kynällä saa helposti piirrettyä siistit kulmat kiireessäkin. Lisäplussaa kynän toisessa päässä olevasta napakasta kulmakarvaharjasta.

Nars-poskipuna, sävy Orgasm
Vähän itseänikin huvittaa tämä Narsin Orgasmin matka meikkipussiini. Olin lukenut todella valtavan määrän ylistäviä arvosteluja kyseisestä poskipunasta. Koska monet kehujista kuului vielä kaiken lisäksi kategoriaan “ei-enää-ihan-pikkutyttö”, ajattelin, että tuon täytyy olla täydellinen tuote itselleni.
Taannoisella New Yorkin reissulla pääsin sitten vihdoin lähietäisyydelle Orgasmin kanssa – ja olin tosi pettynyt. Sävy oli mielestäni aivan liian ätläkkä, enkä voinut käsittää sitä shimmerin määrää. Hämmentyynenä siitä, että niin monet pitävät tuota maailman täydellisimpänä poskipunana poistuin kaupasta – ilman Orgasmia.
Kunnes sitten alkukesän L.A. reissulla piipahdettiin Karkin kanssa Sephorassa ja iskin silmäni Narsin matkakokoiseen settiin jossa on sekä highlighter että Orgasm-poskipuna. Kuinka ollakaan aika oli tehnyt tehtävänsä (ja ehkä myös se tosiasia, että vasta nyt testasin tuota oikein kasvoille) ja ihastuin sävyyn shimmereineen kaikkineen aivan täysin.
Setin highlighter on aika ärtsy, joten sitä tulee käytettyä vähemmän, mutta käytän nyt kuitenkin tuon matkakokoisen punan loppuun ennenkuin hankin uuden normaalikokoisen Orgasmin. (Ai toistelen vähän liian usein punan sävyn nimeä? No, onhan se nyt hauska!!)

Urban Decay, all nighter makeup setting spray 
Kaikki, jotka on joskus harrastanut hiilipiirustusta, ovat tutustuneet kiinnitysaineeseen, fiksatiiviin, jota suihkutetaan teoksen päälle, ettei se tuhriinnu niin helposti. Urban Decayn all nighter makeup setting spray toimii samalla periaatteella, mutta sitä suihkutellaan kasvoille pitämään ehostus paikoillaan.
Jos tuo kuullostaa hiukan pöljältä, niin olen ihan samaa mieltä. Kas kun ei hiuslakkaa kasvoille! Mutta totuus on se, että meikki pysyy paikoillaan paakkuuntumatta ja kasaantumatta koko pitkän toimistopäivän. Testattu myös ankarissa konferenssiolosuhteissa ja ero on ihan valtava.
Kasvoilla setting spray ei tunnu miltään. Pelkäsin hiukan kuivaa tai koppuraista oloa, mutta mitään sellaista ei ole. Oikeastaan unohdan aina, että olen mitään suihketta edes käyttänyt, kunnes alkuillasta peiliin vilkaistessa huomaan, että kaikki on edelleen paikoillaan.
Bilehileiden suosikkituotteesta tuli toisin sanoen virkanaisen pitkien työpäivien pelastaja!

Oikeastaan on aika hauskaa löytää uusia suosikkeja. Helposti sitä ajattelee, että kun on kerran löytänyt hyvän tuotteen, niin miksi sitä sitten edes testaisi mitään muuta. Osittain tuo toki pitää paikkansa – miksi ihmeessä muuttamaan toimivaa konseptia. Ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että iso osa testauksistani päätyy siihen, että palaan vanhaan luottotuotteeseen. Mutta sitten aina välillä löytyy jotain uutta, joka ilahduttaa toimivuudellaan ja käyttömukavuudellaan positiivisesti.

*tuote saatu PR-näytteenä


Yleensä en juuri stressaa. Varsinkin työasioihin olen aina suhtautunut vähän sillä asenteella, että jos kenenkään henki ei ole vaarassa, ei ole mitään syytä hötkyillä.
Nyt viimeaikoina on kuitenkin kasaantunut niin paljon ekstraa, että havaitsin kärsiväni klassista stressioireista. Univaikeudet alkoivat ensimmäisenä, seuraavaksi huomasin mielialani olevan poikkeuksellisen kiikun-kaakun ja sitten kun tajusin, että kovalevy alkaa olla niin täynnä, etten kykene kunnolla keskittymään, oli aika ryhtyä toimenpiteisiin.
Käytössäni on viisi simppeliä keinoa, joilla saan pulssin tasaantumaan ja ajatuksen luistamaan kirkkaammin.

1. Hengitys
Syvään hengittäminen stressin ja hermostuneisuuden lievittäjänä ei ole mikään uutinen. Ohje vain on niin simppeli, että se unohtuu helposti. Stressaantuneena hengittää usein tosi pinnallisesti, joten kun täyttää keuhkot aivan ääriä myöten täyteen niin, että palleakin pullistuu, saa laukaistua monenlaisia jännityksiä kropassa. Itse saan vielä lisää tehoa tuohon, kun ajattelen sisäänhengityksen aikana, että ilma on kirkasta valoa ja uloshengityksen aikana, että ilma on harmaata savua. Kirkasta valoa sisään – harmaata savua ulos. Tuntuu kuin sisuskalutkin puhdistuisivat!

2. Tsemppisalasana
Kuinka monta kertaa päivässä tulee naputeltua tietokoneen salasana? Meillä toimistolla on sääntö, että työpisteeltä ei saa poistua lukitsematta konetta, joten veikkaisin että useita kymmeniä kertoja. Olen ottanut tavakseni laittaa salasanaksi jonkun tsemppaavan lausahduksen. Näin tietokoneelle kirjautuminen toimii affirmaation tapaan ja sitä tulee tsempanneeksi itseään ihan huomaamatta.

3. Luonnossa liikkuminen
Kun pää on täynnä hälyä ja olo levoton, mikään ei rauhoita kuin luonnossa liikkuminen. Ei ole mikään pakko lähteä hikilenkille (vaikka liikunta todistetusti helpottaakin stressin oireita) eikä “luonnon” tarvitse olla aarniometsä. Kävelyretki – lyhytkin – urbaanissa puistikossa riittää hyvin tasaamaan pulssia.

4. Viiden vuoden -tekniikka
Yksi stressin oireista on se, että priorisointi ja kokonaisuuksien hahmottaminen hämärtyy. Se johtaa helposti siihen, että tulee otettua pulttia ja lisättyä omaa stressikuormaa entisestään kaikenmaailman pikkuasioilla ja turhalla sälällä. Nykyään mietin aina todo-listoja rustatessani, että mikä merkitys tällä on jonkin ajan kuluttua. Töissä ei nyt voi aina ajatella, että onko tehtävillä merkitystä viiden vuoden päästä, mutta mielikuvaharjoitus auttaa silti kummasti pitämään pään kylmänä ja tärkeysjärjestyksen ojossa.

5. Tanssi
Mieluiten kotona ja niin, ettei kukaan näe. Hyvää lempparimusiikkia kaiuttimiin ja jorausta kunnes hiki valuu. Voin taata, että stressitasot ovat lähteneet huimaan laskuun.
Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa ja hyötyä!
Kaikki postauksen kuvat on tämän aamuiselta kävelylenkiltäni taivaallisen ihanassa aurinkoisen kirpeässä syyssäässä.


Ihanaa perjantai-iltaa!
Mikäli Instagramiin on luottaminen, monessa paikassa Suomessa on tänään satanut vettä ja ollut ihan virallisen syksyistä. Aika harvoin kelit täällä meillä on mitenkään merkittävästi erilaiset, mutta tänään on ollut. Saimme nimittäin nauttia ihan harvinaisen epäsyksymäisestä perjantaista. Lämpötila oli virallisesti noin 15 kieppeillä, mutta auringonpaisteessa tuntui huomattavasti lämpimämmältä. Hulluin fiilis tuli kuitenkin paikoin navakasta tuulesta, jossa ei ollut häivähdystäkään syksyisestä kirpeydestä.
Perjantainen office-asuni koostui lämpöaaltoon sopivasti mukavista lempparifarkuista, raitateepparista, merinovillaisesta neuletakista ja yhä vieläkin uusiksi laskemistani Karl Lagerfeldin mustista avokkaista. Kokonaisuus on varsin rento, mutta kengät tuovat sen verran skarppiutta, että ihan ei tunnu siltä, että olisi lähtenyt kotivaatteissa töihin.

Avokkaat on tosiaan löytö alkukesän L.A.-reissulta, kun Karkin kanssa päätimme uhrata yhden lomapäivän outlet-visiittiin. Olen yleensä varsin maltillinen hankintoja tehdessäni ja monesti koen vaikeaksi shoppailla mitään erityisempää, kun olen matkoilla. Haluan mielelläni nukkua yön yli vähän pienempiäkin ostoksia harkitessani, mutta havaitsin itsestäni aivan täysin uuden puolen tuolla Ameriikan outletissa. Yksikään hankinta ei vieläkään kaduta – mutta että yhdellä kertaa tuli tehtyä sellainen määrä ostoksia, joita en ollut etukäteen suunnitellut, on itselleni täysin uusi kokemus!
Lupaan ja vannon, että se työn alla oleva elämys-/ekakertalaisen vinkit L. A.:ssa -postaus tulee vielä tänne blogiinkin. Ehdottomasti ennen seuraavaa reissuani sinne suunnalle… 😀

(siis mun jalat ei todellakaan ole noin päivettyneet… Meidän talon seinät on lämpimän tiilenpunaiset ja usein huomaan, että varsinkin aurinkoisella kelillä väri hohkaa ihoon niin, että se näkyy kuvissa, vaikka livenä sitä ei huomaisikaan. Useimmiten nämä meikäläisen asukuvat on otettu juuri siinä meidän ulko-oven ulkopuolella 😀 )



Kenkien lisäksi myös asun raitapaita on kotoisin samaisesta L.A.-outletista kuin avokkaatkin. En ole oikein ikinä identifioinut itseäni miksikään Tommy Hilfiger -tyypiksi, enkä tunne erityisen hyvin heidän mallistojaan, mutta tuolla outletissa olin mennä pähkinöksi. Tarjolla oli niin hurjasti kivoja perusvaatteita, helposti yhdisteltäviä laadukkaita t-paitoja ja neuleita varsinkin – ja ihan poskettoman hyvään hintaan. Lopputulos on se, että “pukeutumispalapelin peruspilarit” -kokoelmani sai muutamankin uuden jäsenen joukkoonsa.
Oikeastaan aika hauskaa, että sitä tuli jo alkukesästä hankittua toimistolle sopivia neuleita ja muita vetimiä. Hellekesän aikana niille ei tullut uhrattua ajatustakaan, mutta nyt, kun kelit pikkuhiljaa viilenee, tuntuu kuin olisi shoppailemassa uudelleen – paitsi että nyt se tapahtuu omassa vaatekaapissa!
Toinen uutuus tässä asussa on musta Dagmarin neuletakki. Se on todellinen super-löytö loppukesän aleista. Neuletakki on 100 % merinovillaa, malliltaan suora, yksityiskohtana pieni halkio sivussa ja aavistuksen pidempi takakappale. Klassinen pyöreä pääntie ja Dagmar-henkiset napit täydentävät kokonaisuuden.
Olen aiemmin vannonut pääasiassa Filippa K:n merinovillaisen perusneuletakin nimeen (garderobistani löytyy sekä musta että harmaa), mutta nyt huomaan toivovani, että Dagmar pitäisi tämän linjakkaan mallin valikoimissaan ja että tulevaisuudessa voisi hankkia sen useammassa värissä.

  • t-paita, Tommy Hilfiger
  • farkut, Lindex
  • neuletakki, House of Dagmar
  • kengät, Karl Lagerfeld Paris
  • laukku, Mulberry
Old stuff