Aivan ihanan nopea toimitus jälleen kerran Brandokselta! Tuskin ehdin haikailla, että varmaan ja ehkä ja toivottavasti saan tilaamani sandaalit juhannukseksi kotiin, kun jo iPhonen tekstariäänimerkki plingahtaa ilmoittaakseen, että kenkulit on noudettavissa lähikiskalta. Ihan mahtavaa!

Pikkuisen aina jännittää nettitilailut. En voi väittää, että ihan aina olisi ollut mennyt täysin putkeen, mutta toisaalta aavistuksen kalliimmat – ja siksi perusteellisemmin harkitut – ovat kyllä aina olleet todella mieluisia hankintoja. Vähän olin kuitenkin jänskässä, kun kiikuttelin santsuja kotiin. Eikä vähiten sen vuoksi, että edelleenkin alitajunta soimaa siitä, että menin tilaamaan Lacosten sandaalit.

Itseeni ja omaan päätöksentekooni kohdistuneet epäilykset  alkoivat kuitenkin hälvetä heti, kun sain laatikon auki. Sandaalit ovat sopivan jämerästi notkealla, mutta melkein äijämäisellä nahkalla remmitetyt; silti olemukseltaan mielummin linjakkaat kuin liian traktorit. Laatunörtti nuuski tietysti about ensimmäisenä kaikki saumat, liimaukset, kanttaukset ja muut mahdollisesta fuskaamisesta juoruilevat yksityiskohdat. Ilokseni saatoin antaa kiitetyn arvosanan okuläärisen tutkimuksen jälkeen.

Mielihyvä vain lisääntyi, kun kiskoin sandaalit jalkaan. Lesti on aivan älyttömän hyvän tuntuinen jalkaan, pohjan kumipinnoite pitää varmasti pystyssä myös sateen liukastamilla rappusilla ja kiinnitysremelit pitävät menon sen verran napakkana, että on vaikea kuvitella näiden edes hiertävän mistään.

Myös ulkonäkö sinänsä, ihan ilman mitään käytännöllisyys- tai käyttönäkökohtia on juuri se mitä kaipasin. Eli ei mitään liian siroa ja herkkää – vaan aavistuksen rokut arkisandaalit, jotka sopivat hame-teeppari-neuletakki -univormuuni.

Aina kysytään, että eikö ole mitään miinusta sanottavana. Ja harva asia kai nyt ihan niin täydellistä on, että ei mitään… Eli tunnustan ja tiedostan heti näin alkuunsa, että niinä erityisen kiireisinä aamuina saattaa kyllä joskus mennä hermo siihen, että kenkiä ei pystykään tuosta noin vaan sujauttamaan jalkaan. Peräti kaksi solkea/sandaali voi katkaista kamelin selän… Toisaalta seesteisempää ja onnellisempaa elämä kohti tässä ollaan matkalla eniveis. Enkä tosiaankaan voisi valita mitään jalkineita vain sen perusteella, miten nopeasti ne saa puettua. Siinä tapauksessa kulkisin varmasti crocseissa päivät päästään! Haha!

Juu, kyllä ne on merkiltään Lacoste, mutta olen päättänyt, että en anna sen kyllä yhtään häiritä. Sitä paitsi jopa Cucci oli about samaa kastia aikanaan ennen Tom Fordia, joten tässähän ollaan melkein samassa veneessä. Hirmu tiukassa tuollaiset tuotemerkkimielikuvat näköjään on jopa tällaisen muka tiedostavan kuluttajan korvien välissä.

Nyt me kuitenkin sandaalieni kanssa toivotaan oikein pitkää ja kuumaa kesää!

Ihmeellinen, vuoroin heleän auringonpaisteinen, vuoroin pikimustan pimeä, ukkoskuuroinen sunnuntai sai pitkästä aikaa ompelumoodin päälle. Pikkiriikkinen inspiraationpoikanen taisi tarttua myös omasta eilisestä jutustani. Diorin kevätmalliston hamoset tulivat kirjaimellisesti myös uniini. Sekava keli ei oikein innostanut laajempiin ulkoiluhommiin, joten puolentoistatunnin power walk -lenkin (jonka aikana kastuin litimäräksi kaksi kertaa…) jälkeen sukelsin penkomaan kangasvarastoani.

Muistelin, että minulta piti löytyä vielä kaunista helmenvalkoista pehmeäpintaiseksi hiottua viskoosikangasta, mutta sitä ei kyllä etsinnöistäni huolimatta löytynyt. Sen sijaan käsiini osui parin metrin pätkä Marimekon lähes harsomaista, mustalla ja teräksenharmaalla kuvioitua pellavakangasta. Kuosin nimi on “Perhonen” ja suunnittelija lempparini Fujiwo Ishimoto.

Mietin kyllä hetken, että onko isokuvioinen kangas vähän too much, mutta päätin sitten, että ei. Läpinäkyvähän tuo on kuin mikä, eikä loppumattomilta tuntuvista varastoistani löytynyt lainkaan vaaleaa vuorikangasta. No, ajattelin poiketa huomenna Lindexillä ja hankkia simppelin alushameen. Sellaiselle on varmaan käyttöä myöhemminkin.

Kaikki kunnia äiskältä perimälleni ziljoona vuotta vanhalle ompelukoneelle, mutta kun se lottovoitto vihdoin osuu kohdalle, yksi ostoslistan ensimmäisistä hankinnoista on kunnollinen jämerä ompelukone! (…pitäisi varmaan ihan oikeasti alkaa lotota. Voittomahdollisuudet kasvaisivat heti aika huikeasti!)

Jännä nähdä, miten tuohon konservatiivisen pituiseen helmaan tottuu. Ajattelin, että laitan juhannuksena uudet sandaalini (ovat jo Brandoksen mukaan matkalla, joten ovat varmasti täällä ennen pyhiä…) ja Dior-henkisen mustan topin tuon hameen kanssa. Ihan täysin fiftarihenkiseen stailaukseen terävine pumpseineen ja fritsuliinoineen en nyt ainakaan ihan heti taivu. Katotaan uudelleen sitten loppukesästä! Haha!!

Enää nykyisin en juuri viitsi kertoa puolituntemattomille ihmisille, että tykkään muodista – jopa rakastan sitä – ja että pidän muotia yhtenä ihanimmista harrastuksistani. Ai miksikö? No siksi, että yleisin reaktio “alan” ulkopuolelta tulevilta on lähes poikkeuksetta tyyliin “ai, taidat olla kova shoppailemaan?” tai “juu, kyllä minäkin olisin kiinnostunut muodista, mutta kun ei minulla ole niin paljoa rahaa/en jaksa pyöriä kaupoissa”. Itse suhtaudun shoppailuun kuitenkin varsin pidättyväisesti, mikä johtuu ainoastaan ja vain siitä, että en kertakaikkiaan jaksa omistaa niin paljoa kamaa ja ehkä pikkuisen myös siitä, että moni juttu menettää oman pääni sisällä osan hohtoaan siinä vaiheessa, kun himotuksen kohde muuttuu omaisuudekseni…

Muoti on niin paljon muutakin kuin viimeisimpien mallistojen hamstraamista tai loputonta oman itsensä stailaamista. Juuri nyt Tukholmassa on meneillään useampikin näyttely, joita suosittelen erittäin lämpimästi kaikille muodista – muttei niinkään shoppailusta – kiinnostuneille.

Legendaarinen valokuvaaja Helmut Newton – näyttely Fotografiskassa 31.5. – 29.9.2013.

Helmut Newton on tunnettu provokatiivisista ja reippaasti paljasta pintaa esittelevistä kuvistaan. Nainen esitetään monesti hyvin esineellistetyssä kontekstissa ja monista valokuvista on todella helppo vetää herne feministiseen nenään. Välillä varmaan ihan syystäkin. Monet Helmut Langin kuvista on saavuttanut suorastaan kulttiaseman. Esimerkiksi YSL “Le Smoking” -kuvasarja, mistä tuo yllä oleva kuvakin on peräisin, lienee ikonisuudessaan tuttu myös muotipiirien ulkopuolella.

Itse näyttelyn lisäksi myös koko Fotografiska on kokemisen arvoinen paikka! Suosittelen varaamaan reilusti aikaa, jotta ehtii pitää kaffepaussin kahvilassa, josta on upeat panoraamaikkunat suoraan Tukholman lahteen. Kesäaikaan pihaterassilla on barbecue-grilli kuumana ja live jazzia hengenravinnoksi.

Fashion Figures Faces – Mats Gustafson 13.6. – 22.9.2013 Millesgården

Ennen valokuvauksen yleistymistä muotipiirrosten tavoitteena oli kertoa muodinnälkäisille uusimmista mallistoista, linjoista ja siitä kuuluisasta “helman pituudesta”. Nuo ajat ovat tietty olleet ja menneet jo aikapäiviä sitten, mutta edelleen taitava piirtäjä pystyy vangitsemaan designin hengen paljon valokuvaa tehokkaammin. Esimerkiksi tuo Diorin SS 2013 -malliston asu laajahelmaisine kukkahameineen ja ankarine yläosineen toistaa herkkyyden ja karuuden tavalla, mihin valokuva ei pysty. Mats Gustafsonin tyyli on uneneomainen, kepeä ja herkkä. Just the way I like it!

Myös itse Millesgården on ehdottomasti visiitin arvoinen paikka. Aikoinaan yksityiskotina palvellut rakennus on todella makea kaikkine terasseineen ja etenkin puutarha patsaineen on jo itsessään nähtävyys.

Arkitektur- och Design museet: The Fashion World of Jean Paul Gaultier, From the Sidewalk to the Catwalk 15.6. – 22.9.2013

Jean Paul Gaultier on niin paljon muutakin kuin nimi torso-hajuvesipullojen kyljessä. Madonnan kultaiset tötterörintsikat ja sailoriraitapaita ovat legendaarisia muotimaamerkkejä, mutta näyttely ei ole kuitenkaan mikään entisen suuruuden jäähyväisnäytös, vaan esillä on paljon ihan ajankohtaista tuotantoa. Sanovat siis ne, jotka olivat eilen illalla näyttelyn avajaisbileissä. Minttu jätti avajaisskumpat väliin, koska samalle illalle osui työpaikan kesäjuhlat. Päätös, jonka fiksuudesta voi tällä hetkellä olla montaa mieltä, mutta ainakin aamulla Camilla oli vielä sitä mieltä, että haluaa käydä JPG:n näyttelyssä vielä ainakin kerran tänä kesänä.

Eihän nuo näyttelyidenkään sisäänpääsymaksut mitään ilmaisia ole, mutta noin 10 – 15 euron investoinnilla on mahdollista saada huomattavasti ilahduttavampaa ja kestävämpää muotisisältöä elämäänsä kuin mitä tuon hintaisella ketjuteryleenitopilla ikinä!

Kuvat: Helmut Newton/YSL, Mats Gustafson/Dior, Jean Paul Gaultier

Puolivuosittainen tietotoimistotiedotus kaikille Tukholmaan matkaaville shoppailunhimoisille alennusmyyntihaukoille:

ALEt ovat nyt alkaneet täällä käytännössä kaikkialla!

Ketjut aloittelivat alennusmyyntejään jo viime viikolla, tavaratalot (Åhléns ja PUB) ja pienemmät putiikit ovat liittyneet mukaan tällä viikolla. NK:n alestartti on yleensä selkeästi myöhemmin kuin muilla, mutta sielläkin on nyt punaiset hinnat valloillaan tästä päivästä lähtien. Nathalie Schuterman on toinen (odotettu!) myöhäinen alottelija. Nettikaupassa sielläkin näyttäisi olevan halvennuksia tämän sesongin tuotteissa, joten varmasti sama pätee myös fyysiseen myymälään.

Tänä viikonloppuna Tukholmassa shoppailumielellä pyöriville tiedoksi, että jumalaisen ihana Dagmar pitää sample salea perjantaista sunnuntaihin.

Aukioloajat:

perjantai 14.6. klo 08.00 – 18.00
lauantai 15.6. klo 10.00 – 17.00
sunnuntai 16.6. klo 11.00 – 17.00

Paikka:

Astoria Sandrew, Nybrogatan 15 – eli ihan keskustassa! Valuuttana Dagmarin Sample Salessa käy vain käteinen.

Lisäksi vielä tiedoksi, että lauantaina on klo 12.00 – 17.00 mahdollisuus tehdä hyviä design-löytöjä skandinaavisen muodin erikoisputiikki Aplacen valikoimista. Aplace Below osallistuu kesäklubi Trädgårdenin lauantaikirppikselle, joten paikalta on hyvät tsäänssit tehdä muitakin löytöjä! Kivan ilman luulisi houkuttelevan paikalle paljon muitakin myyjiä ja hyvästä fiiliksestä pitää huolen myös iltapäivän DJ-sessiot.

Kuvat: NK & Dagmar

Olettekos huomanneet, että kesäalet ovat jo monessa paikassa alkaneet? Ihanaa, että välttämättä ei ole aivan täysin pakko rynniä kauppoihin tungeksimaan; nettiputiikeissa on ale ihan yhtälailla. Joskus alennusmyyntihaahuilu on ihan kivaa, mutta varsinkin silloin, kun pitää hankkia jotakin ihan oikeaan tarpeeseen, on kyllä mahtavaa, että punaiset prosentit löytyy myös online.

Kenkävarastossani ei ole tällähetkellä kuin yksi pari mustia sandaaleita – voitteko kuvitella! Kaiken lisäksi tuo ainokainen pari on mallia jättikorkea piikkikorko, mikä tekee niistä aika haasteelliset arkikengät. Olen jo pitkään tsiigaillut tarjontaa sillä silmällä ja tänään pistin tilauksen menemään Brandokselle.

Hakusessa oli siis simppelihköt mutta tukevan oloiset ahkeraan arkikäyttöön sopivat mustat sandaalit – mieluiten kiilapohjalla. Todella pitkään mietin Filippa K:n kivoja remmisandaaleja, joita pikkuisen himoitsin jo ensimmäisten sandaalikelien aikaan. Itsellenikin suureksi yllätykseksi päädyin kuitenkin Lacosten sandaaleihin!!

Aikoinaan kasarilla Lacosten krokotiilimerkki edusti sitä kaikkein äklöintä (ja eniten kopioitua) white-trash-brandipröystäilyä, mitä saattoi kuvitella. Niin tiukassa mielikuvat istuu, että melkein jätin omasta mielestäni aivan täydelliset sandaalit tilaamatta, koska ne on Lacosten.

Onneksi tulin järkiini ja sain tilauksen matkaan. Nyt vain odotellaan peukkuja pidellen, että sandaalit ovat juuri niin ihanat kuin kuvat antavat ymmärtää… Onneksi Brandoksen paketit tulevat yleensä aina todella nopeasti!

Kuvat: Brandos.se