Tag: Tapahtumat

Eilen illalla juhlittiin Beyond Retron Tukholmaan muuton 7 v. synttäreitä. Järkyttävästä räntä-/vesi-/jäähyhmäsateesta huolimatta paikalle oli saapunut kiitettävä määrä porukkaa. Bileitten kunniaksi putiikissa oli hyviä tarjouksia ja kaikille halukkaille tehtiin vintage-henkisiä meikkejä ja kampauksia.

Ulkoilutin uutta, fantastisen ihanaa Olympus PEN Lite E-PL 5 -kameraani (saatu blogin kautta) juhlissa – ja kuvasatoa tuli sen verran, että en oikein kyennyt karsimaan.  Aivan käsittämättömän paljon parempia kuvia saa otettua tuollaisella hyvällä kameralla tällainen manuaaleja ymmärtämätön kuvausjunttikin.

Piti lähteä synttäreille Karkin kanssa, mutta ärhäkkä syysflunssa kaatoi tytön sänkyyn. Ajattelin vain ihan nopsasti tsekata, josko synttärialea hyödyntämällä löytyisi jotain kivaa biletoppia/-mekkoa ylihuomisen juhliin. Vintage-kampausnurkkaus näytti kuitenkin niin houkuttelevalta, että en malttanut jättää väliin.

 

Aika harvoin sitä voi istahtaa spontaanisti kampaamon tuoliin ja ilmoittaa, että haluaisin näyttää Brigitte Bardotilta.

 

Meikkaupisteelle oli paljon pidempi jono kuin kammattavaksi, joten sen päätin jättää väliin. Hiukan kyllä houkutti hankkia myös Brigitte Bardotin meikki. No ehkä se olis ollut vähän too much, kun en kuitenkaan ollut menossa mihinkään.

En edelleenkään ole mikään pro peilin kautta kuvaamisessa, mutta hienosta Brigitte Bardot -hässäkästä ei nyt ole muita kuvia. Kyllähän näistäkin nyt vähän selkoa saa… Ja samalla vauhdilla kuvasin myös keskiviikkoisen toimistoasuni. Hunterit tosin kuuluu osastoon työmatka-asu.

 

 

 

 

  • neulepaita, Monki
  • kauluspaita, Viktor&Rolf for H&M
  • farkut, Acne
  • saappaat, Hunter
  • kaulakoru, H&M
  • kamera, Olympus

 

Mutta siis – pikkujouluasua olin synttäreillä metsästämässä. Kaoottinen mä-en-löydä-mitään -angsti ei sentään johtanut amerikkalais-kitchin joulunalleneuleen hankintaan. Paljetteja ja muuta kimallusta löytyi kuitenkin ihan kiitettävästi.

 

Monta kivaa toppia tuli kokeiltua – ja yhdet huikeat paljettiset bermuda-shortsitkin kannoin sovitukseen. (No luulin tietty, että kysymyksessä on puolihame – bermuda-shortsit on nyt vaan ihan liian too much, paljettisena tai ei…). Eli kauppoja ei nyt valitettavasti tällä kertaa tullut.

Lähteissäni bongasin vielä pari kaunista hymyä kameraani.

 

Tällaisia uskomattoman hurmaavia nuoria miehiä parveilee usein näissä täkäläisissä fäshion-tapahtumissa. Miksiköhän heitä tulee niin kovin harvoin ikuistettua kameran muistikortille?

Luonnonmukaisiin aineksiin, teknologiaan ja funktionaalistrendikkääseen pakkaussuunnitteluun luottava Malin+Goetz lanseerattiin Tukholmassa muutama päivä sitten. En ollut aikaisemmin kuullutkaan koko merkistä, mutta kuuleman mukaan se on varsinkin kotikaupungissaan New Yorkissa varsin suosittu.

Käsittääkseni ainakin toinen merkin perustajista on Dermalogican perustajien lapsi. Ei mikään huono suositus sen paremmin merkille kuin kosmetiikan laadullekaan.

Pakkaukset on viehättävällä tavalla funtionaalisesti muotoiltu. Kaikesta välittyy perusajatus: vain yksi tuote riittää koko perheelle. Eli ei mitään turhaa kikkailua roosan glitterinkimalteisten “naisten” tuotteiden kanssa tai toisaalta mustanpuhuvien kromia hehkuvien “miesten” tuotteiden kanssa. Vain yksinkertaisesti hyviä tuotteita, jotka sopivat kaikille.

Testailtiin pressitilaisuudessa Karkin kanssa kaikkia mahdollisia tuotteita (mm. shampoo kuului “ei mahdollisiin” ;D) ja sarjan vitamin B5 hand treatment nousi nopeasti meidän molempien suosikiksi.

Karkki ihastui myös aivan hillittömästi Malin+Goetzin eukalyptusdeodoranttiin. Samainen tuote on voittanut viime vuonna Wallpaperin Design Awardsin, joten eipä tuota tarvitsisi häpeillä, kun etkoille kutsutut työkaverit aukovat nenänpuuteroimisretkellään vessan kaappeja…

En todellakaan ole mikään tuoksukynttilöiden suuri ystävä. Silloin tällöin julkisissa tiloissa on ookoo, että tuoksu on peräisin jostain muualta kuin viemäriputkista tai homeisista seinistä – ja oikeastaan ihan saman kaltaisista syistä voin ymmärtää tuoksukynttilät joissakin saniteettitiloissa.

Malin+Goetzin valikoimasta löytyi kyllä niin villin oloisia vaihtoehtoja, että voisin melkein harkita.

Mojito-tuoksukynttilä sopisi sekä sisustuksen väreihin, emännän elämäntyyliin että sisältäisi vilpittömästi diggailemiani tuoksuja (lime olik ylläkin tuossa hallitsevin – ei minttu tai Bacardi! :D). Pitänee harkita asennemuutosta tällä(kin) sisustuksen alueella.

Pressitilaisuudesta saimme mukaamme kattavan valikoiman näytteitä Malin+Goetz -tuotteista. Suosikiksi on tällä hetkellä noussut vitamin B5 body moisturizer, grapefruit face cleanser ja intensive hair mask. Ihan kaikkea ei testipakkauksemme sisältänyt, mutta asokseltakin näköjään saa samaa starter/travel-kit -pakkausta, jota Karkin kanssa tsiigailtiin himoiten jo pressitilaisuudessa. Joulupukiltahan sitä(kin) voisi toivoa, mutta olis tässä sen verran reissua jo ennen joulua, että en taida malttaa odottaa sinne asti. 🙂

Tässä vähän kuvasatoa eiliseltä! Tai no, jos totta puhutaan – ei ihan vähän vaan aika reipas kuvapläjäys tässä on tulossa, vaikka karsin julkaistavat kuvat kolmeen kertaan. Oli niin älyttömän hauska ja antoisa ilta, että olisin halunnut jakaa jokaisen sekunnin teidän kanssanne. Toivottavasti kaikki nauru ja innostus välittyy kuvista teillekin.

Täytyy tunnustaa, että olin kyllä aikas jännässä ennenkuin tapasimme superstylistiksi itseään tituleeraavan Jonas Hallbergin.  En oikeastaan pelännyt, että hän olisi ollut ilkeä tai diivaileva. Tuskin tuossa duunissa pääsee kovin pitkälle, jos itse kuvittelee olevansa se suurin stara. Mutta onhan se nyt vaan aika hillitöntä ajatella, että vain muutama päivä sitten herra on stailannut Demi Moorea ja Uma Thurmania – ja nyt sitten Minttua ja Karkkia. Aika OMG -tilanne!

Ensin istuskeltiin tovi NK:n Rosenrummetissa Veuve Clicquota siemaillen ja juteltiin meidän toiveista ja ajatuksista pukeutumiseen ja kokonaisoutfitteihin liittyen. Jonaksen mielestä oli tosi hauskaa, että Karkki oli meistä se konservatiivinen matalia korkoja, helmikorvakoruja ja klassisia jakkupukuja rakastava tyyppi, kun taas Minttu oli enemmän hurlumhei. 🙂

 

Jonaksella taisi olla ajatuksena, että Karkki löytäisi sisältään sen vähän edgymmän pukeutujan. Klassisia leikkauksia ja hyvää kestävää laatua, mutta ripaus asennetta ja särmää – eikä Karkki vastustellut, päinvastoin. Kaikkein uskaliaimmat ideat neito tyrmäsi varsin eleettömästi toista kulmakarvaa kohottamalla, mutta tiedän, että sille I wish I was a rich girl -listalle tuli pari muutakin juttua sen Mulberryn Del Reyn lisäksi.

Jos Karkille tarjoiltiin vähän enemmän särmää, oli Mintun tarkoitus kai löytää se sensuelli nainen sisältään (haha!). Sain soviteltavakseni ison kasan kauniisti leikattuja mekkoja, yhden ihanan pehmeää nahkaa olevan hameen ja pari paria huikean korkeita (mutta sikakauniita ja jalassa älyttömän hyvän tuntuisia) kenkiä.

Henkarit ojossa puolijuoksua kohti sovituskoppia!

Taisin pikkuisen rakastua tähän Diane von Furstenbergin kietaisumekkoon, joka on rouheaa pitsiä päältä, vuoritettuna melko mattamustalla silkillä. Mekon solmiamisnauhat ovat leveät ja materiaali pehmeää kiiltävää silkkisatiinia. Mutta ehkä tuo dekoltee on sitten kuitenkin pikkuisen avonainen – vai? Kengät ovat nekin Dian von Furstenbergin. Tosi ihanan näköiset, mutta sen verran isot (oikeaa kokoa ei löytynyt), että onneksi niitä ei sentään tarvinnut alkaa himoita.

Aika harvoin (lue: ei koskaan) sitä on saanut niin hyvää palvelua ja hellää huolenpitoa kuin eilen. Jonas halusi ehdottomasti solmia itse nauhat, asetella helman poimut ja nykiä hihat kohdalleen, ennenkuin astuin ulos sovituskopista.

Joulupukille (tahi vaihtoehtoisesti lottovoittohaltijattarille) haluaisin nyt kertoa, että toivoisin kovasti tämän alla olevan asun:

Sirot ihanat kauniit Diane von Furstenbergin mokkanilkkurit. Niin elegantit ja hyvät jalkaan, että ei mitään rajaa!

Ja sitten tämä kaunis kaunis kietaisumekko (Diane von Furstenberg sekin – taisin löytää sisäisen aikuiseni… Haha!) himmeänkultaista lureksia. En olisi ikimaailmassa edes kokeillut tuota mekkoa päälleni – se ei suoraan sanottuna näyttänyt henkarissa yhtään miltään. Ja väitän kuitenkin, että minun kokemuksellani yleensä osaan tulkita myös henkarissa roikkuvan vaatteen potentiaalin. Lisäksi tuo kimallus vaikutti kaupan lamppujen alla tosi hyökkäävältä, mutta päälle puettuna se muuttui lempeäksi hohteeksi.

Niin että kuule joulupukki. Mulla olis parin viikon päästä yhdet juhlat ja tarttisin jotain kivaa päällepantavaa sinne, että jos lupaan olla tosi kiltti myös lopun vuotta, varmaan voisin saada lahjani jo vähän näin etukäteen??

 

Vähän samoilla linjoilla taisi ajatella Karkkikin, kun sai päällensä tämän Marc by Marc Jacobsin bikerin.

 

 

Karkillekin on siis olemassa biker-takki, joka sopisi hänen tyyliinsä. Täydellinen istuvuus olkapäillä, unelmanpehmeä nahka, mattakiiltävät metalliosat ja aavistuksen muotoon leikattu malli. Istuu Karkille aivan täydellisesti! (Näkeehän sen myös tuosta ilmeestä!)

Acnella Karkki testaili toista bikeria. Ihan mielettömän hieno sekin, mutta paksumpi nahka, rouheammat metalliosat ja särmikkäämpi leikkaus teki sen, että vaikka takki olikin ehkä rokumpi, se ei ollut ollenkaan niin Karkin oloinen. Hyvä tietää sekin.

Acnella Karkki sovitteli vielä tosi herkullisia nilkkureita.

 

Parin tunnin session jälkeen oltiin Karkin kanssa aivan puhki. Oli ollut tosi kiva ja intensiivinen iltapäivä. Saatiin paljon hyviä ideoita (joista keskeisin taisi kylläkin liittyä finanssipuoleen) ja roppakaupalla inspiraatiota. Lisäksi oli tosi mukava havaita, että Jonas Hallbergin kaltainen stara voi olla niin lämmin ja ihana ihminen. Tuntui ihan oikeasti siltä, että hän välitti tosissaan siitä, miltä meistä Karkin kanssa tuntuu. Ja että hän vilpittömästi halusi antaa meille vinkkejä ja inspiraatiota sen – varsin lyhyen ajan puitteissa, mitä meillä nyt kuitenkin oli käytettävissä.

Milloin Halloweenia kuuluisi oikeasti juhlia?

Tosi monet vietti karmivia kurpitsajuhlia viime viikonloppuna. Ainakin facebookin uutisvirran perusteella huikeita zombie-/vampyyri-/noita-/kummitus-/mitänäitänytonkaan-asuja vilisi lukemattomissa teemabileissä. Itse olen jotenkin aina ajatellut, että Halloween on täällä meilläpäin vähän sama kuin pyhämiestenpäivä – ja sehän on ensi viikonloppuna. Olin suunnitellut varautuvani naapuruston pentulaumojen “karkki vai kepponen” -hyökkäyksiin lauantaina, mutta yllättäen ovikello soikin tiuhaan jo eilen illalla.

Pikkuisen siis ihmetyttää, että mikä mahtaa olla se oikea hetki viettää Halloweenia.

Veriset kynnet täältä.

Jenkki-Halloweenia taidetaan juhlia aina lokakuun viimeisenä iltana, ja sieltähän koko kurpitsaperinne on tänne adoptoitu. Sehän tietysti antaa kaikille tiukkapipoisille ilonpilaajille syyn niuhottaa, että voi kamalaa, kun taas yksi tuollainen kaupallinen muka-juhlapyhä on tänne ihmisten riesaksi Ameriikasta asti rantautunut. Johtuiskohan nillittäjien yllättävän suuri ja/tai äänekäs joukko siitä, että Halloween-perinne on täällä meilläpäin suhteellisen tuore ilmiö.

Luurankokynnet täältä.

Ei kovinkaan yllättäen satun olemaan sitä mieltä, että on aivan sama, mikä syy keksitään sille, että halutaan juhlia, järkätä hienoja bileitä, pukeutua hauskasti. Tärkeintä on, että aina silloin tällöin saa edes jollakin verukkeella käyttää mielikuvitustaan ja heittäytyä juhlimaan.

Kunnon karnevaalitunnelmaa ei näillä leveysasteilla ole todellakaan liikaa. Mitä meille jäisi ilman maailmalta tuotuja juhlia? Mitenkään väheksymättä esimerkiksi maatalousnäyttelyiden elvyttävää vaikutusta, tuntuu, että juhlan aiheet olisivat aika harvassa. Jääkiekon MM-kisojen voittojuhliakin on niin hankala merkata kalenteriin etukäteen.

 

 

Ensi viikonlopulle ei ainakaan toistaiseksi ole Mintulle tiedossa mitään veret seisauttavia Halloween-festivaaleja (OBS: vielä ehtii kutsua!). Ajattelin siitä huolimatta laittaa ainakin kynnet karmivaan kuntoon… Inspiroivista lakkauskuvista ei ainakaan ole puutetta.

Sain muutamia päiviä sitten kutsun Sebastianin hiusshow’hun. Saan yllättävän paljon kutsuja kaikenlaisiin ihanalta kuullostaviin tapahtumiin Helsingissä, vaikka tosi harvoin pystyn niihin osallistumaan. Niin mahtavaa kuin se olisikin. Olin jo randomilla deletoimassa tämänkin kutsun, kun huomasin, että sinne toivotetaan tervetulleeksi myös blogini lukijat!!

Kutsu on tullut tosiaan jo jokin aika sitten – eli en osaa sanoa, miten paljon siellä vielä on tilaa. Varmasti kannattaa kuitenkin testata ja ilmoittautua sähköpostiosoitteeseen: nextupfinland@sebastianprofessional.com, mikäli pystyt osallistumaan huikeaan hiustapahtumaan ensi tiistaina 6.11.

Viestissä sanotaan näin:

“Sebastian järjestää Helsingin Cuba!-ravintolassa 6.11. klo 19 huikean hiusshow’n, jossa esitellään vuoden rohkeimmat hiuslookit. Luvassa on paitsi uusinta hiusmuotia, myös mahtavat bileet Sebastianin pohjoismaisen luovan vastaavan, Benjamin Martinin, johdolla.

Ennakkoon ilmoittautuneet tilaisuuteen saapuneet osallistuvat arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa Sebastianin upeaa kiiltoa tuova uutuustuotepaketti sekä Kerin Rosen suunnittelemat huipputyylikkäät aurinkolasit.”

Menkää nyt edes te paikalle, kun itse en pääse!

Old stuff