Näin kesällä moni tekee shoppailureissuja Tukholmaan, joten ajattelin vinkata yhdestä kivasta uudesta putiikista, joka on avattu kevään aikana Mood -shopping galleriaan. Club Monaco on juuri oikea paikka niille, jotka tykkäävät laadukkaista materiaaleista, klassista “räätälöidyistä” leikkauksista ja naisellisesta tyylistä, joka vie ajatukset varakkaaseen Keski- ja Etelä Eurooppaan, huvijahdeille, marmoripäällysteisille bulevardeille…

Tukholman Club Monacossa on saatavana ainakin toistaiseksi vain naisten mallistoa, mutta tutustumisiltana paikalle oli hankittu liuta hyväkäytöksisiä nuoria miehiä pitämään huolta kaikkien viihtyvyydestä.

Club Monaco on alunperin amerikkalainen merkki, mikä tekee “välimerellisestä” tyylistä aavistuksen virtaviivaisempaa, ehkä jopa sporttisempaa. Kaikkea krimskramssua ei tietoisesti yritetäkään välttää (ihanaa, sanoo liikaan minimalistisuuteen kyllästyneenä hän!), mutta monet leikkaukset ja maskuliinisten elementtien käyttö kavaltaa kyllä, ettei tässä mistään monacolaisesta firmasta ole todellakaan kyse.

Oltiin Karkin kanssa aika harakoita ja himoittiin ankarasti kaikkea bling-blingiä. Sen verran Glitteriä korkeampi hintataso tuolla on, että ihan vaan ex-tempore ei tullut tehtyä hankintoja. Tosin taidetaan olla molemmat aika surkeita heräteostosten tekijöitä – ja parempi niin nyt, kun putiikki on vain pienen tunnelbana-matkan päässä.

Ellen hurmaava Emma Elwin emännöi tutustumisiltaa. Mekko on tietty Club Monacon valikoimista ja aivan erinomainen vaihtoehto, jos haluaa vilauttaa vähän paljasta pintaa, mutta nyt taas niin hot napapaita tuntuu vähän turhan haastavalta.

Vedenvihreän, taivaansinisen, kullan ja kerman sävyjä höystettynä lämpimällä korallilla. Kyllähän näihin on helppo ihastua..

Mintun illan asu oli saman päivän toimistoasu. Tutusmisillasta ei ole kuin viikon verran, mutta silloin nahkatakki oli vielä ihan pakollinen asuste. Täytyy toivoa, että nyt jo peräti muutaman päivän jatkunut kesähelle pysyisi vaikka nyt tuonne elokuun loppuun. Olisi ihan jees. Haha!

• housut, Mintun ompelimo
• t-paita, H&M
• rotsi, Acne
• kengät, Moheda
• laukku, Marc by Marc Jacobs

Pikkuriikkiset minisuloiset hampurilaiset <3 <3

Karkki löysi Club Monacolta aivan ihanan lierihatun! Mistä ihmeestä muuten johtuu, että joillekin tuntuu sopivan kaikki maailman päähineet?

Tässä samalla esittelyssä myös Karkin illan asu. Shortsihaalarin päällä oli vielä ihana Diane von Furstenbergin neuletakki (näkyy kuvan alareunassa mytyssä lattialla…), mutta sitä ei nyt haluttu kuvaan. Hellehatun kanssa rimmaa parhaiten paljaat olkapäät – niin se vaan on.

• jumpsuit, Forever21
• ballerinat, Rizzo

Ensivaikutelma Club Monacosta on oikein positiivinen. Hintataso on samaa luokkaa kuin esim. Karen Millen – eli ei ihan sieltä kaikkein edullisemmasta päästä, mutta ei mikään huippukallis kuitenkaan. Suurin osa vaatteiden  materiaaleista on pääosin luonnonkuituja, puuvillaa, silkkiä ja kashmiria sekä nahkaa ja myös työn laatu vaikutti oikein hyvältä. Muutamaa jakkua sovitin ja Karkki yksiä housuja. Kaavoitus vaikutti aika niukalta, eikä Karkki ollut täysin vakuuttunut housujen istuvuudesta muutenkaan. Toisaalta harva kai tuon tyyppisiä vaatteita sovittamatta ostaisi.

Itse aion mennä ehdottomasti paremmalla ajalla tutustumaan tarjontaan, kun haluan hankkia hyvin istuvan jakun tai jonkun kivan mekon.

Olipas ihana päivä eilen! Paljon naurua, aurinkoa, hyvää ruokaa, huippua seuraa ja kaunistakin kauniimpi Porvoo!

Kokoonnuimme kahdeltatoista Kiasman edessä. Lähellä asuvat saapuivat tietty viimeisenä, mutta bussi starttasi kuitenkin kutakuinkin aikataulussa vielä tuolloin tuntemattomaan retkikohteeseemme. Pian paljastui, että olemme matkalla Porvooseen!

Helsingissä oli aika pilvistä ja vähän viileähköä, mutta Porvoossa paistoi aurinko melkein koko ajan täydeltä terältä ja oli muutenkin ihan täydellinen piknik-keli. Luokkaretken dress code taisi olla maksipituiset helmat ja ballerinat tai Converset. Kuvassa suloisen Jonnan täydelliset kukkahelmat ja baltsut. Olin kalamekossani toisin sanoen hieman poikkeustapaus… Onneksi oli mukana sentään lenkkarit. Piikkikoroilla ei tuonne nurmikolle olisi ollut mitään asiaa.

Luokkaretki alkoi virallisella palaveriosuudella. Mielenkiintoisten ja (yllattävänkin?) rakentavien keskustelujen jälkeen hyökkäsimme piknik-herkkujen kimppuun. Ensin tietty piti koko komeus kuvata. Näky oli suorastaan erittäin koominen, kun kaksikymmenpäinen bloggarijoukko parveilee ruokien ympärillä kuvaamassa. Haha!

Piknikiltä siirryimme paistattelemaan päivää upean Haikon kartanon aurinkoiselle terassille. Tuntui niin kesältä! Iloinen porukka – eikä kiirettä mihinkään!

Sitten siirryimme sisätiloihin nauttimaan mahtavaa kolmen ruokalajin illallista. Vieruskaverini ja hotelliyökämppikseni Veeran ihanasti kesähippi/festari/backpacker -henkinen ranneröykkiö.

Pääruokana härkää. En tiedä johtuuko se siitä, että syön nykyään lihaa niin todella harvoin, mutta tuo oli niin älyttömän hyvää, että oli ihan pakko syödä annos loppuun, vaikka olinkin jo aikas täynnä.

Ilta jatkui sitten Helsingin yöelämässä siihen malliin, että pizza maistui “brunssiksi”. Nyt olen lentokentällä matkalla kotiin väsyneenä, mutta niin hyvillä mielin siitä, että tunnen niin paljon fantastisia ihmisiä!

PS. Porvooseen pitäisi kyllä päästä retkelle joskus ihan niin, että ehtisi kierrellä kauniita kujia vähän enemmän.

Netti toimii taas – ihanaa! Aivan tajutonta, miten kädettömäksi sitä itsensä tuntee, kun nettiyhteys takkuilee tai häviää kokonaan. Oikeastaan ihan hullua – varsinkin, kun kännykällä pystyy kuitenkin sen verran surffailemaan, että kaikki olennaisimmat kuten bussiaikataulut, kauppojen aukioloajat, karttakysymykset yms. pystyy tarkistamaan. Bloggaaminen ilman nettiä on kuitenkin sen verran haastavaa, että kylläpäs nyt tuntuu mukavalta, kun linjat toimii taas.

Tässä tulee nyt Tukholmavinkki ja fäshion-uutinen samassa postauksessa. Alunperin piti jutustella uusista Rookieista ja keväällä avatusta Taverna Brillosta erikseen, mutta menköön nyt samaan syssyyn!

Taverna Brillo on aika uusi tulokas Tukholman ravintolakartalla. Viime tammikuussa Whyred järjesti näytöksen jälkeiset bileet Brillossa ja silloin muistan, että monikin ihmetteli, että mikähän tuo nyt on…

Lyhyessä ajassa Taverna Brillo on kuitenkin saavuttanut varsinaisen hipsteristatuksen ja tuntuu, että nykyään kaikki käy vain siellä ja kaikki cooleimmat tapahtumat järkätään juuri tuolla.

Ja mikä ettei – Brillossa yhdistellään trendikkäästi ruokailuhommaa, delikatess-myyntiä, kioskityyppistä kauppajuttua, drinkkibaaria ja klubisceneä.

Ensimmäisenä sisäänkäynnin jälkeen on valmisruoka- ja delikatess-osio. Lihansyöjälle on tarjolla jos jonkinlaista ilmakuivattua, savustettua, roikotettua ja riiputettua herkkua… Onneksi en asu missään Brillon lähellä – muutenkin jo aika vakavaksi muodostunut take away -addiktioni ryöstäytyisi varmasti täysin hallinnasta..

Viime viikolla päädyin Brilloon Moderådetin kutsumana. Tuorein Stockholm Fashion Week Magazine julkistettiin ja viisi Rookies-ehdokasta.

Rookies-ehdokkaiden näyttely oli ripustettu ravintolan seinille. Teoriassa ihan hyvä ratkaisu, joka tietty helpottaa näkyvyyttä tungoksessa. Kuvaamisen kannalta ei kuitenkaan ihan optimaalisin järjestely.

Tämän vuoden Rookies-ehdokkaat ovat: Mes Dames (vas.), Anna Ekre (oik.), c.dellstrand, Nor Autonom ja korumerkki Krista Kretzschmar Jewellery. Maineen ja kunnian lisäksi kaikki Rookies-finalistit saavat ammatillista apua mm. lookbookin toteuttamista varten. Voittaja saa lisäksi 20 000,- kruunua cashia ja muitakin hienoja etuuksia.

Jostain syystä korut ilahduttivat tällä kertaa eniten. Ehkä se johtuu siitä, että kaikki muu roikkui niin korkealla seinillä… Mutta jotain omistushalua herättävää ja henkilökohtaisen oloista on noissa koruissa.

Brillosta vielä sen verran, että ravintola on ilmeisen suosittu juuri drinkki- ja tapaamispaikkana. Viikonloppuisin dj pitää yllä nuorekkaan urbaania city-chic -tunnelmaa. Mutta vaikka kaiken ytimessä on suuri ruokasali, en ole kuullut oikein yhtäkään vilpittömän positiivista arvostelua paikan italialaistyyppisistä annoksista. Valitettavasti. Mutta fiilis on kuitenkin loistava ja jo pelkästään sen vuoksi kannattaa ehdottomasti poiketa osoitteessa Humlegårdsgatan 19.

En voi väittää, että “koko viikonloppu on ollut yhtä haipakkaa” – ja siksi en ole ehtinyt tänne blogihommiin. Päinvastoin – on ollut aikasmoista laiskanpulskeaa auringossa köllöttelyä – ja muutenkin iisisti ottamista. Kaikkein suurin aktiviteeti on ollut Karkin tsemppaaminen, kun sillä on joku iso dead-line elikkäs esseen palautus ensi perjantaina. Muuten kaikki tärkeäksi priorisoidut jutut ovat nyt vaan kertakaikkiaan saaneet jäädä, koska – hei – meidän partsilla tarkeni tänään aivan mainiosti ottaa aurinkoa bikineissä! HAH!! Pyykkiä voi pestä huomennakin ja blogijuttuja kirjoitella pimeän tultua, koska voipi olla, että bikineitä ei tänäkään vuonna tarvita kovin montaa kertaa, joten jokaikisestä hetkestä on nautittava täysillä.

Nyt on kuitenkin aurinko painunut horisontin taakse, ensiviikon lounaskaalisopat keitetty ja pakastettu sopivan kokoisina annoksina sekä työvaatteet silitetty. Ennen kuin painun pehkuihin, ajattelin laittaa tänne kuvia Aussien viime viikolla täällä Tukholmassa järkkäämästä tosi mielettömän kivasta The Aussie Art Experience -tapahtumasta.

Aussie Miracle Shine @ Wetterling Galleria

Alunperin mentiin tapahtumaan vain Karkin kanssa, mutta sitten seurueeseen liittyi Karkin opiskelukaveri Linn ja Camilla.

Illan teemana oli taide. En nyt ihan tiedä, oliko näiden meille tarjottujen kynsilakkauksien tarkoitus olla osa teemaa vai mitä, mutta oli kuitenkin ihan hurjan mahtavaa saada kynnet duunattua ihan ex-tempore!

Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan ollut “oikeassa” manikyyrissä. Niitä vartissa tehtyjä kynsijuttuja Thaimaassa tuskin lasketaan. Siksi oli tosi hemmoteltu olo, kun joku vähän siisti kynsinauhoja ja laittoi kivan lakkauksen.

Tuossa käsieni välissä näkyy, mitkä olivat värivaihtoehdot. Kauhean vaikea tehdä aikuismaisia ja hillittyjä valintoja… Haha!

Linn kynsihuollossa. En kyllä mitenkään voi käsitää, miten tuo kosmetologi pystyy tekemään yhtään mitään noiden kaksimetristen kynsiensä kanssa…

Karkin vuoro!

Karkin hieno, elegantti ja hillitty lakkaus + valkoinen Aussie-kenguru.

Mintun vähän vähemmän hillitty pinkki nail do. iPhone-kuvasta ei oikein hyvin käy ilmi, mutta tuo glitteri on sellaista tosi hienoa, monivivahteista hologrammihilettä. Me likes! (tosi aikuismaiset myös!)

Camillan vihreät kynnet saivat päälle mustaa glitteriä ja violetin Aussie-kengurun.

Kuvittaja Lina Ekstrand  duunasi hienon street art -henkisen kuvan illan aikana.

Tässä vaiheessa kuva taisi olla about valmis.

Ihanat titiMadam-kisukorvikset pääsivät mukaan juhlimaan.

Pinssitehdas toiminnassa. (tai tarkemmin ajateltuna nuo on kylläkin badgeja eikä pinssejä…)

Minttu & Camilla -pinssi!

Ihana ilta – ja aika ex-tempore kaiken lisäksi. Oli todella hauskaa ja kiva tavata myös pitkästä aikaa tukholmalaisiakin bloggareita. Enää nykyään kun ei tule juurikaan käytyä missään tapahtumissa.

Likilegendaarisen kylmän kevään keskellä unenomaisen kaukaiselta haaveelta tuntunut konsepti nimeltä “Kesä” muuttui juuri noin ziljoona prosenttia konkreettisemmaksi. Pienen jonottamisen ja sujuvasti hoituneen taloudellisen transaktion jälkeen sähköpostilaatikkooni kolahti nimittäin kesän ensimmäiset festariliput!!

JEEE!!

Tänä vuonna Stockholm Music & Arts -festari tarjoaa mm. ikirakkauteni Princen, Searching for Sugar Man -leffan myötä löytyneen fantastisen Rodriguezin ja paljon kaikkea muutakin huippua.

Niin kivaa, että on jotain mahtavaa odotettavaa! Viime kesänäkin tapahtumassa oli tosi hienoa. Tarjolla on siis musiikin lisäksi kuvataidetta ja erilaisia performansseja. Jo pelkästään Skeppsholmen, jossa festarit pidetään, on niin nasta paikka, että tekisi mieli alkaa jo pakata retkikamppeita mukaan… Tänä vuonna mukaan innostui lähtemään myös Karkki ja Peetu, joten ei voi muuta kuin tulla mahtavan kivaa!

Tässä odotellessa voikin sitten vaikka katsella uudelleen huippudokkarin Searching for Sugar Man (suosittelen lämpimästi, jos et ole vielä nähnyt!) ja luukuttaa Princeä naapureitten(kin) iloksi!