Kohta, toivottavasti ihan kohta, on taas se aika, kun kotimme pinta-ala kasvaa noin kymmenellä neliöllä. Tai oikeastaan, en ole ihan varma kasvaako se vai pienenee, sillä lämpimänä vuosipuoliskona käytännössä asumme parvekkeellamme. Se toimii ruokasalina, toimistona, olohuoneena ja osittain myös keittiönä.
Sisäpihalle suuntautuvalle parvekkeelle osuu aurinko kesäaikaan noin puolesta päivästä iltayhdeksään. Eli just täydellisesti, koska harvoin sitä lomalla tai viikonloppuna syödään edes aamiaista ennen kahtatoista.
Viime pääsiäisenä muistan pötkötelleeni aurinkopetillä shortseissa ja bikinitopissa. Kukat olivat laitettuna ja grillaussesonki korkattuna. Onneksi viime kevään kuvia selaillessani tajusin, että pääsiäinen oli vuosi sitten pari viikkoa myöhemmin kuin tänä vuonna.

Tänään olen hiukan aloitellut parvekkeen kevätsiivousta. Otin talvivalot (ei siis “jouluvalot”) pois kaiteesta (naapureilla on vieläkin) ja keräilin suoraan roskiseen meneviä juttuja, kuten Mutti-purkkeihin kasvatetut chilin raadot pois, pyyhin tuolit ja pöydät mahdollisia kevätkaffeita varten ja raivasin päällimmäiset heinät viime kesältä menemään.
Ensimmäiset kukkaset tuli myös hankittua, kun samassa rapussa asuvat alakoululaispojat kävivät myymässä amppeliorvokkeja koulureissuaan varten. Tosin meidän partsille ei kyllä saa mihinkään viritettyä amppeleita, mutta eiköhän nuo toimi myös kaiteen ruukkuun istutettuina.

Pitkään mietimme, että onkohan ookoo käyttää partsilla ihan tavallista hiiligrilliä. Taloyhtiön järjestyssääntöjä ees-taas luettuamme totesimme, että kun sitä ei ole kielletty, niin kai se sitten on sallittu. Toisaalta emme myöskään ole ainoita, jotka täällä grillailevat omalla parvekkeellaan. Sinänsä ihanaa, sillä r a k a s t a n grillattua ruokaa!

Aikaisemmin olen hankkinut parvekekukkia ihan hurlum-hei-fiiliksen mukaan, mutta viime kesänä yritin olla tyylikäs ja hillitty ja pitäytyä vain sinisen, punaisen ja valkoisen erisävyissä. Nyt tänne päätyneet luokkaretkiamppelikukat ovat toinen sininen ja toinen keltainen – joten vaikuttaa siltä, että sattuman sanelemana (en ollut itse kotona, kun nuo amppeliorvokit toimitettiin) meille on taas tänä vuonna tulossa vähemmän koordinoitu parvekevärimaailma.

Ihan vielä ei taida olla sen aika, mutta tapanani on jynssätä juuriharjalla ja pesuaineella koko partsi ennen kesäkauden alkua. Sen jälkeen on ihana levittää jalkojen alle Ikeasta hankitut pikkumatot ja tassutella kesäolohuoneessa paljain varpain.

Tämä kuva on viime kevään ensimmäiseltä partsi-illalliselta. Kameran mukaan kuva on otettu 10. huhtikuuta – eli periaatteessa vain vajaan viikon päästä tästä. Nyt viimepäivien vain aavistuksen plussan puolelle nousseet lämpötilat ei kyllä valitettavasti tunnu kovin lupaavilta, mutta toivotaan, että sitä pääsisi mahdollisimman pian taas muuttamaan ulos!

Ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille ja herkullisia sekä tunnelmallisia hetkiä – sisällä tai ulkona! Kyllä se lämmin kevät ja kesä sieltä vielä tulee!

Hobby Hall oli mukana Bloggers’ Inspiration Dayn tapahtumissa muutama viikko sitten. Heidän osastollaan oli aivan mielettömän kiva haaste, jossa bloggarit sai stailata mielensä mukaisen makuuhuoneen 10 minuutin aikana. Halusin osallistua, tietenkin, vaikka en todellakaan ole mikään suuri sisustusihminen.
Itselleni mukavuus ja toimivuus on aina ykkössijalla, vaikka visuaalisena ihmisenä toki mieluiten haluaisin, että kaikki olisi silti kaunista. Yllä olevassa kuvassa näkyy, mitä sain kymmenessä minuutissa aikaiseksi. Tavoitteena oli muhkea ja kutsuva bloggarin pesä, sänky, jossa ei vain nukuta ja loikoilla vaan myös vietetään puoli elämää nauttien ja omia juttuja hommaillen.
Näkee kyllä, että en ole mikään sisustusammattilainen, sillä vaikka pöyheä ja kutsuva sotkuisuus olikin tavoitteena, olisin silti halunnut peittää sängyn patjat näkyvistä. Kotona meillä on kaikissa sängyissä helmalakanat, joten en tullut tuota ajatelleeksi ennenkuin näin kuvat… Oh well.

Stailaukseen oli käytettävissä runsas valikoima Hobby Hallin sisustustekstiilejä. Rakastuin ihan täysillä noihin harmaaruudullisiin flanellilakanoihin – niin täydellisen pehmeän ihanat talvilakanat kuin vain voi olla! Flanellin kaverina puhtaan harmaata pellavaa. Tyynyvuoresta halusin runsaan, mutta sävyiltään hillityn ja koska tykkään ristiriidoista, yölampun virkaa sai luvan toimittaa moderni kaksihaarainen pompulalamppu.
Ajatukseni oli, että sänkystailaus henkisi ei-mitään-aikaa – eli siis kuva voisi olla otettu ihan yhtä hyvin melkein mihin aikaan tahansa päivästä ja lähestulkoon mihin vuodenaikaan tahansa. Tosin flanellilakanat ovat ehkä jopa täällä keskikesällä vähän too much, mutta pellava kyllä toimii kesät, talvet – samoin muhkeana kutsuva sänky!  Koristelin kokonaisuuden vielä viinilasilla (Bloggers’ Inspiration Dayn tarjoiluja – ei siis Hobby Hallin lasi), ihanalla Iittalan kahvikupilla, tuikkulyhdyllä ja avoimella tietokoneella (Mac Book Pro, stylistin oma, niinkuin sanonta kuuluu.. :D).

Supersisustusstailaaja polleana luomuksensa edessä! No ei vais, oli tosi hauskaa ja mielestäni makuunurkkauksesta tuli aika pitkälle juuri sellainen, mitä ajattelinkin – ja hyvin näköiseni. Tosin sen jälkeen, kun näin tottuneempien sisustajien toteutuksia, olisin halunnut mennä tekemään monta asiaa uusiksi.
Mikäli sisustushommat kiinnostaa, kantsii käydä Indiedaysin ja Hobby Hallin yhteisellä kampanjasivulla. Siellä voi nähdä kaikkien muidenkin haasteeseen osallistuneiden makuuhuonestailaukset. Lisäksi sivustolla on menossa ihana arvonta, jossa haluamaansa stailausta kommentoimalla osallistuu arvontaan, jossa voi voittaa ihanan palkinnon: Koodin flanelliruutupussilakanasetti + flanellialuslakana kahdelle ja kaksi Iittalan Taika-mukia, arvo 117,70 €.
Elikkä kampanjasivusto löytyy siis täältä – ja täytyy sanoa, että olen ihan ällikällä päähän lyöty, koska niin monet ovat tykänneet Mintun pehmoiseksi myllätystä makuuhuoneesta! 
Kuvat: Kilpinen Toni

Odd Molly esitteli viime viikolla ensi kesä-/kevätsesongin mallistonsa. Tapahtuman aurinkoisen rento, suolaisille surffilaineille tuoksuva henki huokui jo polaroid-kuvin koristellusta kutsusta. Kysymyksessä oli vanhaan ihanaan viime vuosisadan vaihteen talossa Östermalmilla sijaitsevaan asuntoon pystytetty näyttely perinteisen muotinäytöksen sijaan.
Suuri Odd Molly -uutuus SS15 -sesongille on uima- ja ranta-asujen sekä sisustustekstiilien lanseeraus.

Tapahtuman aluksi tarjottiin ihana, salaatti- ja dippikasvispainotteinen lounasbuffét. Siinä tuorepuristettua vihermehua maistellessani en voinut olla ajattelematta, että varmaankin jossain Kaliforniassa on juuri tällaista. Elegantti, perinteikäs asunto oli sisustettu boheemin tyylikkäästi; etno- ja retrohenkiset tekstiilit toimivat vastakohtana rennoille sisustuselementeille, kupariputkille, paljaille hehkulampuille, suurille viherkasveille, 2nd hand huonekaluille, kitaroille, skeitti- ja surffilaudoille.
Orgaaninen, suurimmalta osalta vegaani, luomulounas tuoreine kasviksineen vahvisti mielikuvaani kaliforniamaisesta terveyshippimeiningistä.

Jotenkin olen aina ajatellut, että en ole varsinaisesti Odd Molly -tyyppi. Tuntuu, että heidän koristeellinen ja folkloristinen tyyli jakaa porukan todella selkeästi kyllä tai ei -leireihin. Periaatteessa olen aina tykännyt Odd Mollyn tatuointimaisesta logosta ja kivasti käsintehdyn oloisista neuleista. Joitakin (valtavan ihania) silkkisiä alusvaatteita lukuunottamatta en ole kuitenkaan koskaan omistanut mitään ko. merkiltä, enkä varsinaisesti ole ollut kiinnostunutkaan. Vaikken mikään virtaviivaisen tai progressiivisen skandinaavisen suunnittelun lähettiläs olekaan, Odd Molly on tuntunut aina turhan näperrellyltä ja koristeelliselta.
En voi väittää, että vieläkään lämpenisin kaikille Odd Molly -luomuksille, mutta pressitilaisuus aukasi kieltämättä silmäni näkemään monia ihanuuksia, jotka aikaisemmin on korvieni välissä hautautunut kaikkien folklore-paituleitten alle. Rakastuin yli kaiken erityisesti sisustustekstiileihin ja koko tyyliin, miten ne oli pressitilaisuudessa stailattu. Tuon ylläolevan kuvan lisäksi napsin noin ziljoona fiiliskuvaa vain sisustuksesta – jotain tuon tapaista haluaisin toteuttaa myös meillä kotona…

Odd Mollyn toinen uusi aluevaltaus, sisustustekstiilien lisäksi, on uima-asut. Ei kovin yllättäen täälläkin voimakkaimpana nousee esiin bohochic-henkiset surffihippivibat. Ja kyllä, mielestäni sekä bikinit, uikkarit ja muutkin ranta-asut ovat todella ihania!
Oma bikinivarastoni kaipaa kipeästi päivitystä ja tällä hetkellä tuntuu varsin todennäköiseltä, että nuo huippusuloiset korallinpunaiset biksut vasemmalla muuttavat luokseni heti, kun tulevat myyntiin.

Viimeisteltyjä yksityiskohtia myös uikkareissa. Me likes!

Pressitilaisuudessa ei ollut varsinaista näytöstä, mutta paikalla oli liuta Odd Mollyihin puettuja malleja, jotka hengailivat tunnelmaan sopivasti korttia pelaten, kirjoja lueskellen ja polaroid-kuvia toisistaan näpsien. Mielestäni tosi ihastuttava – ja erittäin tehokas – tapa kommunikoida brändin syvin olemus vierailijoille. Kuvassa mallin päällä silkkinen rantaponcho, johon rakastuin ihan täysillä. Ensi kevään ostoslistalla alkaa olla jo tungosta…

Kaikkein eniten viehätyin tosiaan Odd Mollyn uusista aluevaltauksiin, sisustustekstiileihin ja ranta-asuihin, mutta muutakin kivaa löytyi. Kuvan niiten koristeltu nahkatakki sopisi täydellisesti toimistokäyttöön. Siro leikkaus ja unelmanpehmeä nappanahka pehmentää perinteistä rotsi-fiilistä. Kävisi oikein mainiosti osaksi Mintun työpukeutumispalapeliä. Oikealla jälleen unelmien silkkiponcho.



Tähän loppuun vielä ihan ammattilaisen (Mattias Nordgren) ottama kuva inspiroivasta Odd Molly -makuuhuoneesta. Täytyy tunnustaa, että vaikka vähän itsellenikin yllätykseksi ihastuin tulisesti useampaankin vaatteeseen, sisustus teki kaikkein suurimman vaikutuksen. Ihan sormia syyhyttää ainakin pienten muutosten tekeminen kotiin. Tekstiilien avulla tekee jo ihmeitä… Matonkin voisi uusia.

Viimeinen kuva: Mattias Nordgren – muut Mintun omia

Ei vaiskaan. Nyt olen ihan oikeasti pyytämässä vähän vetoapua sieltä ruudun toiselta puolelta.
Muistatteko tämän jutun, jonka kirjoitin aika tasan viikko sitten (Makuuhuoneunelmia ja tulevaisuuspohdintaa). Siis kuinka Peetukin on nyt muuttamassa pois, toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja kuinka se tarkoittaa aika suuria muutoksia tänne meidän tähän asti yhteiseen kotiin, jonne jään vakituisesti asumaan ihan keskenäni. Kahden kissan kanssa toki.
Sisustushommelit on helposti aikamoisesti kukkaron päälle käyvää hommaa. Re:Fashionin sivuilla on juuri nyt menossa kilpailu, jossa eniten “tykkäyksiä” kerännyt Moodboard voittaa 300 euron lahjakortin Vallilan verkkokauppaan. Arvatkaa, miten älyttömästi haluaisin voittaa kilpailun!? No siis 300 euron lahjakortti tekisi ikuisesti näköjään vesirajalla kulkevalle budjetilleni aivan ihmeitä. Eli tosi, tosi paljon.
Tällä hetkellä johdossa olevalla Moodboardilla on 22 tykkäystä. Jotenkin tuntuisi, että teidän avullanne voitto ei olisi mikään mahdottomuus… Mintun Moodboard löytyy täältä *klik*.
Vastapalveluksi lupaan paljon kivoja sisustuspostauksia ja arvontoja, joissa joku teistä on taas se onnellinen voittaja. Deal?

Yritän elää mahdollisimman perusteellisesti sen, aavistuksen kliseisen, periaatteen mukaan, että pysyvää on vain muutos. Ja että kaikki väistämättä eteen tulevat tilanteet voi kohdata positiivista energiaa tihkuen ja kaikenlaisia hienoja uusia mahdollisuuksia havainnoiden.
Ihan nyt lähiaikoina on edessä hetki, kun Peetu muuttaa noin kuuden tunnin junamatkan päähän uudelle opiskelupaikkakunnalle. Olen tietty ihan hillittömän innoissani Peetun puolesta ja tosi onnellinen siitä, että kaikenlaiset tärkeät elämäpalikat alkavat loksahdella paikoilleen.
Olisi varmasti suorastaan pelottava tunne, jos lapset eivät tekisi minkäänlaista aloitetta tulevaisuuden suhteen, vaan tyytyväisenä elelisivät äidin helmoissa vuodesta toiseen. Eli olen todellakin vilpittömästi sitä mieltä, että on todella mahtavaa, että Peetu on löytänyt kiinnostavalta tuntuvan opiskelupaikan ja on nyt lentämässä pois kodista. Jos olisi saanut valita, olisin tietty toivonut, että opiskelupaikka löytyy esmes tunnin junamatkan – eikä kuuden tunnin – päästä, mutta ei ne tainnut olla kiinnostuneita minttujen mielipiteistä yliopistokursseja suunnitellessaan.
Toivottavasti kaikki ovat nyt tajunneet, että olen oikeasti ja vilpittömästi iloinen Peetun puolesta – ja lisäksi sitä mieltä, että kyllä nyt on ihan hyvä aika lapsen lentää pesästä. Seuraavaksi aion nimittäin tunnustaa, että kyllä, tuntuu aika älyttömän hurjalta, että ihan kohtapian täällä meidän kodissa asuu vakituisesti vain minä ja Sunshine (plus se uusi kissanpentu, Sailor Moon).
Perhe on ollut ihan aina itselleni se kaikkein tärkein asia maailmassa. Se, että onnistuin saamaan kaksi lasta, lääkärien epäilyistä huolimatta, on ehdottomasti tärkein ja merkittävin saavutukseni elämässä ihan millä tahansa mittarilla mitattuna. Se, että niistä kahdesta lapsestani kasvoi niin hienoja, fiksuja, ajattelevia, itsenäisiä ja upeita naisia, on kyllä ihan täysin heidän omaa ansiotaan. Onneksi en sössinyt sitä.
Perhe ei tietenkään lakkaa olemasta, vaikka asuttaisiinkin eri osoitteissa. Onneksi. Sen sijaan tuntuu kyllä vähintäänkin omituiselta ajatella, että ihan kohta täällä ei ole muita kuin kissa(t) jakamassa arkikuulumisia, aamukahvia ja tv-sarjojen iltatölläyksiä. Eikä ketään ottamassa päivän asukuvia..
Mutta vaikka tämä ihan juuri todellisuudeksi muuttuva muutostilanne pistää mielen haikeaksi (edelleenkin: erittäin onnellinen Peetun puolesta, mutta täällä blogissa olen välillä vähän itsekkäästi vain oma itseni ja ihminen. Se että olen haikea yhden elämänvaiheen päättymisestä ja uuden alkamisesta ei tarkoita sitä, etteikö se olisi mielestäni ihana juttu ja juuri niinkuin pitää!), olen kuitenkin aikas innoissani paristakin asiasta tähän liittyen.
Ensinnäkin meille on tulossa uusi kissavauva!! Instagramissa on pari kuvaa suloisesta takkupallokisusta, kun ollaan käyty uutta perheenjäsentä tapaamassa. Sailor Moon on hänen nimensä.
Toinen mahtava uudistus ja henkilökohtainen voitto on se, että saan muuttaa isompaan makuuhuoneeseen. Me siis asustellaan 97 neliön kolmiossa, jossa on yksi aikas iso ja yksi tosi pieni makuuhuone. Muuttovaiheessa oli päivänselvää, että Karkki ja Peetu saavat ison makkarin, koska heitä on kaksi. Sen jälkeen tilanteet ovat seuranneet toisiaan, mutta koskaan aikaisemmin ei ole tullut edes mieleenkään, että vaatisin “aikuisten” makuuhuoneen itselleni.
Nyt on kuitenkin tilanne ihan toinen – ja täytyy sanoa, että on aikas fantastinen fiilis, kun voi miettiä sisustusjuttuja ihan vain omat tarpeet ja mieltymykset lähtökohtana!

Aika passelisti näihin pohdintoihin liittyen löysin re:fashion -sivustolta hauskan Vallila moodboard-työkalun. Fiktiivisten sisustustilojen suunnittelu on yllättävän hauskaa!
Aikaisemminkin tilittämäni turkoosin kaipuu vaivaa edelleenkin ja olen aika varma, että uusi makkarini tulee olemaan perusväritykseltään rauhallinen musta-valko-harmaa, mutta hallitsevana aksenttivärinä toimii reilu annos turkoosia.
Vallila on juuri ihan vähän aikaa sitten avannut nettikaupan. Kävin siellä tekemässä tilausta, mutta nyt kyllä valitettavasti näyttää siltä, että toimitus onnistuu vain Suomeen. Eihän tuo nyt ole mikään varsinainen ongelma, Tinni on tulossa tänne about viikon päästä, ja kulkeehan tässä nyt väkeä eestaas muutenkin. Laitoin nyt kuitenkin meiliä ja kysyin asiasta. Saa nähdä, mitä vastaavat.
Ostoskoriin klikkasin kaksi settiä tuota kertakaikkiaan ihanaa Memento-pussilakanasettiä, joka on “hienossa” moodboardissanikin ja kaksi Amanda-tyynynpäällistä.

Pikkuisen olen ihmeissäni tuosta nettikaupan valikosta. Mieluiten olisin siis halunnut ostaa just samat tyynynpäälliset, jotka bongasin moodboardiini. Eli yhden turkoosi- ja yhden harmaapohjaisen vihreänturkoosissa värimaailmassa kuitenkin. Verkkokaupan valikoimassa on “purppura”, “turkoosi” ja “harmaa/pinkki”. Kun klikkaa sävyä “turkoosi” verkkokaupassa, kuvaan tulee harmaapohjainen koristetyyny. Muilla väreillä ei valitettavasti ole kuvaa.

 
Klikkasin ostoskoriini kaksi (oletettavasti samanlaista) tyynynpäällistä, sävy “turkoosi”. Kassalle mennessä huomasin, että siinä pikkukuvassa oli kuin olikin oikeasti turkoosipohjainen tyyny. Eli nyt on hiukan epäselvää, että miten pitäisi toimia, että saisi yhden kumpaakin – eli turkoosipohjaisen ja harmaapohjaisen turkoosisävyisen – ihan kuin moodboardissani ajattelin. Valikossa oleva vaihtoehto “harmaa/pinkki” ei kuullosta kovin lupaavalta. No, ehkä tuo selviää samalla, kun selvitän Ruotsiin toimittamisen mahdollisuuksia.
Toivottavasti vastaavat pian, sillä elokuun loppuun asti Vallilan nettikaupasta saa 15 % alennuksen tilauksen loppusummasta, kun kirjoittaa kuponkikoodi-kenttään SS14VALLILA.
Kaikenlaisia kilpailujakin on näköjään eetterissä. Esmes Indiedaysillä ja Re:fashionilla ainakin. Tälläkertaa toivoisin kyllä voittoa ihan itselleni. Olisi niin mahtavaa pistää uuden makuuhuoneen kaikki tekstiilit uusiksi!