Pidän lakatuista kynsistä. Kiva lakkaus on usein juuri se pieni lisä, joka saa olon tuntumaan huolitellulta ja hauska väri kynsissä ilahduttaa aina, kun katse osuu omiin sormiin. Välillä iskee kuitenkin totaalinen inspiraation puute. Mikään omista varastoista löytyvä sävy ei tunnu oikealta eikä lakkaamiseen tunnu ikinä löytyvän aikaa.
En edes muista, milloin lakkasin viimeksi kynteni. Todennäköisesti yli kuukausi sitten, ennen työpaikan pikkujouluja. Uuden vuoden illallisetkaan eivät saaneet innostumaan, vaikka kaikenlaisia teemaan sopivia glittereitä olisi varastossa vaikka kuinka.
Sitten tapahtui sellainen hassu juttu kuin alennusmyyntien loppurysäys.

Oikaisen usein Åhlénsin alakerran meikkiosaston läpi tunnelbanalle mennessäni. Eilen läpikulkumatkalla silmiini osui jotain mahtavaa: Ciatén kynsilakkajoulukalenteri oli vihdoinkin päätynyt aleen!
Olen himoinnut tuota jo marraskuusta lähtien, mutta 570,- kruunun hinta on tuntunut vähän turhan suolaiselta. Etenkin, kun en varsinaisesti tarvitse uusia kynsilakkoja.

– 50 % alessa kynsilakkakalenteri alkoi tuntua suorastaan edulliselta. 285,- kruunua on noin about sama kuin kahden hyvän lakan hinta. Kalenterissa lakkoja on yhteensä 24! 23 niistä on tosin minikokoisia ja vain jouluaaton luukusta löytyvä punainen glitterilakka täysikokoinen. Toisaalta tuntuu, että en muutenkaan ehdi käyttää kynsilakkojani loppuun ennenkuin ne kuivuvat vanhuuttaan. Eli minikokoiset ovat juuri hyvät!
Kahdessa pullossa on lakan sijaan pieniä “helmiä” kaviaarimanikyyriä varten, yhdessä glitteripulveria ja yhdessä kimallus”paljetteja”. Aivan mahtava päästä testailemaan myös tuollaisia vähän erikoisempia kynsijuttuja. Ihan muuten vain niitä olisi tuskin tullut hankittua.

Täytyy sanoa, että olo oli kuin lottovoittajalla karamellikaupassa, kun sain avata kaikki luukut kerralla. Eikä tuo kynsilakkavuorikaan yhtään hassummalta tunnu. 🙂
Ja – tadaa – kynsienlakkausinspiraatio palasi takaisin!

Aloittelin rauhallisesti nuden värisellä hyvin luonnollisella amazing gracie -sävyllä. Aikaisemmin lemppareitani luonnollisissa sävyissä on ollut Essien Ballet Slippers ja Mademoiselle. Nyt vaikuttaa siltä, että olen löytänyt loistavan ja entistä paremman naturel-sävyn.

 
Ihan pelkästään hillittynä en jaksanut kuitenkaan olla. Molemmat nimettömät saivat kunnon hopeahileet locket-lakalla. Nyt tuntuu siltä, että juuri tämä tyyli, kun nimettömissä on muista kynsistä poikkeava lakkaus, on hauskin ikinä. Ja että kynsien lakkaaminen ylipäätään tuntuu taas inspiroivalta, on tietty ihan parasta. 🙂

Viikonlopun aikana tänne meillekin on vihdoin tullut talvi! Ihanaa!! Uskomatonta, miten paljon kauniimpaa kaikkialla on, kun  on muutaman sentin lumikerros. Pimeys ei ole enää ollenkaan niin kaikennielevää – ja suoraan sanottuna parin miinusasteen pakkaskeli tuntuu lämpimämmältä kuin jatkuvana vihmova vesisade.
Meillä on elelty suhteellisen siivosti alennusmyyntien kanssa. Kukaan ei ole heittäytynyt täysin rabiaatiksi… Peetu on irrotellut pikkuisen, mutta ensi viikon lopulle varattu viikonloppureissu Lontooseen on kummasti hillinnyt shoppailuhimoja. Tässä nyt kuitenkin esittelyssä Peetun hankinnat – joita varmasti tulette näkemään myös Mintun päällä. Puolin-ja-toisin-lainat on jo sovittu!

Peetu kalasti Dagmarin Sample Salesta ihanan ohuen merinovillaneuleen. Punainen ja ruskea blokki-väritys on tosi kivan näköinen eri asuyhdistelmissä. Lisäjujua tuo niskan musta rouhea vetoketju.

Nelly.comin alesta löytyi aivan huikean hieno Moschinon villaneule – 70 % alennuksella. Turkoosi silmä- ja punaiset huuliaplikaatiot on tyypillistä Moschinoa, mutta taipuivat valitettavan huonosti kuvattavaksi. Peetun tyyliin täydellisesti sopiva neule on jo nyt päätynyt monta kertaa käyttöön ja yhdeksi ehdottomista lemppariasuista. Aina joskus kannattaa tosiaan satsata vähän enemmän ja hankkia jotain todella ihanaa.

Käyttöosastolle menee Brandoksen alesta hankitut Vagabondin ruskeat nilkkurit. Matalat, keskiruskeat talvikengät on ollut Peetulla hakusessa jo pidempään. Näiden Vagabondien kohdalla tapahtui jotain yllättävää – kengät ovat livenä vielä huikeasti hienommat kuin verkkokaupan kuvissa. Varsin mieluinen yllätys siis. Kivat nilkkurit sopii hyvin sekä hameen että housujen kanssa. Tosin aika harvoin Peetu mitään housuja käyttää – tuskin edes farkkuja.

 
Tummanvihreä COSin neulemekko kävikin jo päivänasuesittelyssä ja sai samassa yhteydessä ansaitsemansa kehut.
Leppoisa sunnuntai-ilta jatkuu meillä nyt leffan merkeissä. Karkki ja Peetu selaavat kilpaa Netflixiä – täytyy tässä lopetella blogihommat, että ehtii vielä vaikuttamaan filmivalintaan. Mukavaa viikonlopun loppua myös sinne ruudun toiselle puolelle!

Kerroinkin tuossa jo muutama päivä sitten, että kävin pikkuisen irrottelemassa Dagmarin Sample Salessa. Hinnat olivat skaalalla ihan-inhimilliset-muttei-sikahalvat, joten ihan jokaista himotuksen kohdetta en kyennyt tuomaan kassan kautta kotio. Pari iki-ihanaa neulepaitaa ja yksi huippu mekko täydentävät kuitenkin kivasti nykyistä garderobia.

Graafinen neulemekko vaikutti hämärissä Sample Sale -tiloissa musta-valkoiselta. Kotona tajusin, että värisävyt ovat betoninvalkoinen ja yönsininen. Huomattavasti parempi – ja mielenkiintoisempi – sävy-yhdistelmä mielestäni, vaikka olisin tuosta kyllä musta-valkoisenakin tykännyt.

Ihana, rento neulepaita Dagmarin signature-raidoituksella. Olen haaveillut jo tositosi pitkään, että saisin joko neuletakin tai -paidan juuri tuolla raidalla. Ajatuksissa oli joku vihreän ja mustan sävyissä kulkeva kombo, mutta kun näin tämän neon-oransilla kirkastetun sinisen unelman, olin aivan myyty! Tykkään myös kovasti paidan takaa vähän pidemmästä mallista.

 
Kas, joku reipas olisi kyllä voinut silittää tämän kaunokaisen ennen kuvausta… 100 % merinovillaa oleva ohut neulepaita kustansi vain 10 euroa, koska Peetu huomautti hihasta löytyneestä pienestä langankiristyksestä. Tiesin, että osaisin korjata virheen ihan näkymättömäksi, koska siihen ei ollut vielä ehtynyt tulla varsinaista reikää. Sovittiin Peetun kanssa, että tämä on meidän yhteinen hankinta. Sinänsä varsin merkityksetön päätös, koska lainailemme aika vapaamielisesti toistemme vaatteita muutenkin.
Talvialesta on tullut siis hankittua kengät ja nämä uudet Dagmarit. Juuri nyt tuntuu siltä, että se saa riittää, syksylläkin tein aika paljon garderobintäydennystä. Mahdollisesti poikkean vielä COSin alessa. Jostain syystä heidän housumallinsa tuntuu istuvan hyvin kurveilleni ja yhdet hyvät housut voisi kyllä tehdä terää pukeutumispalapelille. Muuten odottelen seuraavaksi kunnon kevätsesongin alkua kaikessa rauhassa.

Sain joululahjaksi pari lahjakorttia ja päätin käyttää ne molemmat johonkin, mitä olen jo pitkään himoinnut, vaikka se ei olisikaan kaikkein maailman järkevin investointi. Toinen lahjakorteista oli Åhlénsin tavarataloon ja toinen täkäläiseen Akateemiseen kirjakauppaan.
Akademibokhandelista ajattelin ostaa (vihdoinkin) jonkun aloittelijan käteen sopivan akvarellisetin, vaikka lahjan antaja taisi ajatella, että täydentäisin kirjastoani. Vuosikausia jatkunut kiihkeä työmatkalukeminen on nyt kuitenkin ollut käytännöllisesti katsoen paussilla. Aamuiset menomatkat kun tulee seurusteltua Peetun kanssa ja kotimatkalla a) luen päivän Metron b) tsekkaan Twitteriä c) katson Netflixistä jotain laadukasta ja kehittävää viihdettä.

Ei ollut vähimmässäkään määrin sattumaa, että bongasin Åhlénsin alesta kivalla – 40 % alennuksella Acnen poninkarvaiset Pistol-nilkkurit. Ensimmäisen kerran sovittelin nitä jo joskus loppukesästä, mutta omalle kukkarolleni varsin hurja hintalappu pani stopin haaveilulle.
Lyhytvartiset Pistolit on ollut pakko-saada -listallani jo vaikka miten pitkään. Se ei ole kuitenkaan ollenkaan sama asia kuin pakko-saada-nyt-heti -lista, joten olen hyvin voinut odotella sopivaa ostohetkeä. Klassikkojen kanssa on se hyvä puoli, että odottelu yleensä palkitaan. Pistoleita näkee aika harvoin alessa, mutta laskin, että upeat poninkarvaiset olisivat sen verran erikoiset, että varsin mainstreamin tavaratalon, Åhlénsin, kenkäosastolta ne ei välttämättä katoaisi ennen alennusmyyntien alkua.

Kävin viimeisen kerran sovittamassa nilkkureita joulun aatonaattona, 23.12., kun olin muutenkin kaupungilla. En pitänyt varsinaisesti mitään kiirettä rynnätä kenkäostoksille, mutta kun maanantaina ennen uutta vuotta oltiin Tampereen tyttöjen kanssa muutenkin shoppailemassa, päätin tarkistaa kenkäaletilanteen.
Silloin tapahtui jotain hassua. Painelin suoraan sen hyllyn luokse, missä poninilkkurit viimeksi majailivat. Olin vasta toteamassa, että niitä ei näytä olevan, kun Tinni laittaa viestiä Åhlénsin toisesta kerroksesta, Acnen shop-in-shopista, että sieltä niitä löytyy 38 -koossa, jos kenkäosastolta ei.
Menin samoin tein Acnen omalle osastolle vain todetakseni, että sieltä löytyi karvaversioita vain malleista Star ja Clover. Pistoleitten kanssa idea oli juuri se, että ne on Pistolit. Täydellinen matala korko olematta liian korkea tai täysin lättänä – ja muutenkin – ei ole mikään sattuma, että Pistol sekä alkuperäisenä bootsina että nilkkurina on ollut mukana jo ikuisuuden.
Yritin testata poni-Stareja, mutta en ollut fiiliksillä käyttää lähes 300 euroa kenkiin, jotka ovat vain melkein kuin ne, jotka oikeasti halusin. Tivasin shop-in-shopin ystävällisiltä, mutta jäätäväncooleilta myyjättäriltä (kyllä, heitä oli siinä vaiheessa jopa kaksi ongelmaani ratkomassa), että mahtaisko jostain muualta saada poninkarvaisia Pistoleita. Siihen neidot jämptinä molemmat, että Pistoleita ei ole ikinäkoskaan valmistettukaan karvaisina. Jo mainittujen Starin ja Cloverin lisäksi vain kuulemma Alma-nimistä mallia on valmistettu poninkarvasta. Molemmat muistivat jopa, että Alman karva oli harmaa.

Palvelukokemuksen jälkeen pingoin takaisin alakertaan kenkäosastolle. Takaraivossa oli muistikuva siitä, että Åhlénsin kenkäale on muokattu ennenvanhaiseen malliin – eli joka koolla on oma alepöytä – kun muuten osasto on jaettu brandeittäin ja siksi en löytänyt nilkkureita ensimmäisellä yrittämällä. 38 -pöydältä löysinkin sitten ne mustat poninkarvaiset Pistol-nilkkurini, joita olin käynyt sovittelemassa pitkin syksyä.
Ja onneksi löysin. Ensinnäkin on tietty aivan mahtavaa, että vihdoinkin sain nuo hienot ja hyvät (nahkavuori!) kengät itselleni. Toisekseen aivan erityisen mahtavaa, että saatoin havaita, että sen paremmin päässäni kuin muistissanikaan ei ole vikaa. On nimittäin aika vaikea vakuuttaa edes itselleen olevansa oikeassa, kun kaksi tyylikästä, hillittyä ja erittäin ammattitaitoisen oloista Acne-myyjää väittää, että Pistoleita ei ole koskaan valmistettu poninkarvaisina.

Tuntuu varsin mainiolta, että nuo löytyvät myös Acnen kotisivuilta. Vähentää huomattavasti sitä pelkoa, että tuli ostettua kopiot kovaan hintaan.

 
Nyt voin kai melkein sanoa, että olen saanut ponin joululahjaksi? Eikö?
Ainakin olen yhtä onnellinen kuin ponia toivonut pikkutyttö!

Voipi olla, että nyt kävi niin, että meidän perheen jouluviettobudjetti taitaa ohentua aikas olennaisesti… Moneltakohan tuonne pitäisi mennä jonoon? Viimeksi oltiin yli tuntia ennen ovien aukaisemista ja silti jäätiin ratkaisevien parin-kolmenkymmenen hengen päähään kärjestä.

Tällä kertaa en aio päästää näpeistäni hopeisia, juuri sopivan kokoisia Pistoleita, jos sellaiset satun onnistuun nappaamaan!!