Omatunnollani on pari juttua. Tai taitaa niitä olla kyllä useampiakin, mutta liittyen viime perjantaina julistamaani 15 ostoksen haasteeseen – ja etenkin sen jälkeen käytyy kommenttiboksikeskusteluun liittyen – haluan nyt tunnustaa vielä muutaman viime vuoden lopulla tekemäni ostoksen. Ettei tule sitten juttua jälkikäteen.
Vähän ennen joulua yksi suosikeistani, indie-merkki Black Book, avasi Pop Up storen Söderillä. Avajaisiltana vieraat saivat kaiken lisäksi – 30 % alennusta kaikista ostoksista, joten oli ihan pakko hankkia suloisencool baby-pink paita, jota olin ihastellut jo useaan kertaan Swedish Fashion Talent -näytöksissä. (Black Book oli ehdolla, mutta ei valitettavasti voittanut)

En kai kasva koskaa vakavaksi ja hillityksi aikuiseksi, jos yhä vieläkin villiinnyn mm. siitä, että jonkun logo on lepardikuvioinen possu!

Pinkki college oli oikeasti ihan suunniteltu juttu, ja sen olin päättänyt hankkia jo ennen kuin menin pop up storen avajaisiin. Harmaa printtipaita sen sijaan on, noh, heräteostos ihan kirjaimellisesti. Kyllä sille varmasti käyttöä tulee, onhan t-paita yksi pukeutumiseni kulmakiviä. En kyllä voi silti väittää, että varsinaisesti olisin tarvinnut vielä yhden printtipaidan…

Vähän aikaisemmin ennen joulua oli jälleen minimarketin ystikset. Musta, osittain sifonkinen, kietaisutoppi on mielestäni tosi nätti, mutta kertaakaan en ole sitä käyttänyt. Tuntuu melkein siltä, että se oli pakko ostaa, koska edellisistä ystiksistä löysin niin paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, mutta nyt en oikein mitään. Luotan kuitenkin siihen, että tuollekin vielä löytyy käyttöä…

Oh well. Kukkakaulakoru on myös Henkalta. Sitä olen sentään käyttänyt kerran.
Nyt ei pitäisi olla enempää mitään isompia shoppailuluurankoja kaapissa. Ryhtiliike tulee kyllä tarpeeseen ja lupaus, että esittelen jokaisen ostoksen täällä, auttaa varmasti osaltaan kaidalla tiellä pysymisessä. 🙂
 

Pidempään blogiani seuranneet tietävät, että en ole mikään kova shoppailuhirmu. Ainakaan siis verrattuna siihen stereotyyppiseen bloggarimielikuvaan, jossa viikottain esitellään uusia ostoksia eikä päivän asukuvissa juuri näy uudestaan samoja vaatteita. Muutama päivä sitten Toinen elämäni – My second life blogin Satu kertoi lähteneensä mukaan haasteeseen, jossa vuonna 2015 on sallittu vain 15 muotiostosta.
Innostuin ajatuksesta välittömästi, vaikka samalla mietin kyllä vähän ylimielisesti, että “15 ostosta – eihän tuossa ole edes mitään varsinaista haastetta!” Kunnes sitten aloin penkoa vuoden 2014 “Shoppailu” -kuvakansiota…

Tarkoitus oli tehdä kollaasi kaikista viime vuoden ostoksistani, mutta 17 kohdalla luovutin. Enkä silloin ollut vielä ehtinyt kunnolla edes H&M-kohtaan – eli ainakin kaikki yhteistyömallisto-ostokset tulee vielä tähän päälle – ja muutamia aleshoppailuja sieltä sekä Nellystä myös. Tapanani ei ole muutenkaan ollut esitellä aivan jokaikistä ostosta erikseen blogissa, joten luku noussee sen myötä vielä lisää.
Näinpä täytyy siis todeta, että minäkuvani taitaa olla shoppailun suhteen huomattavasti ihanteellisempi kuin mitä todellisuudessa olen. Kaikki viime vuodenkin ostokset ovat tosin olleet lähes poikkeuksetta hyviä (V Ave -paidasta lähti tosin puolet printistä ensimmäisessä pesussa ja minimarketin suippokärkiset sling backit eivät pysy jalassa, koska ovat yhtä kokoa liian isot..) ja kovassa käytössä, joten en nyt varsinaisesti pode kuitenkaan mitään huonoa omaatuntoa.

15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste tarkoittaa käytännössä sitä, että kerran kuukaudessa voi ostaa jonkin muotiostokseksi laskettavan asian itselleen ja ekstrana kolme ostosta äärimmäistilanteita, kuten matkoja tai pukeutumiskriisejä ajatellen. Lahjaksi tehdyt ostokset eivät kuulu haasteen piiriin, eikä myöskään käyttötavarat, kuten sukkahousut tai ihonhoitoon liittyvä kosmetiikka, kuten voiteet. Sen sijaan kaikki vaatteet, asusteet, kengät, korut, laukut yms. lasketaan, kuten myös meikit, hajuvedet, kynsilakat ja muu “koristelukosmetiikka”.
Tällä hetkellä tuntuu, että haasteesta tulee keskivertohelppo, mutta toisaalta harvoinhan sitä tulee niin kovin tarkkaan shoppailujaan laskettua. Nyt laitan laskurin rullaamaan (tämän vuoden puolella en ole vielä tehnyt yhtään muotiostokseksi laskettavaa hankintaa) ja lupaan esitellä jokaisen ostokseni täällä järjestysnumeron kera. Saa nähdä, tuleeko loppuvuodesta noiduttua sitä, mihin alkuvuonna tuli käytettyä vapaakortit.
Eli 15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste starttaa än-yy-tee NYT! Kuka lähtee mukaan?

Olisi voinut kuvitella, että olisin ehtinyt kuvata useammankin Peetun asun joulun ja välipäivien aikana. Olihan tyttö kotona melkein kolme viikkoa ja väliin mahtui niin uutta vuotta, toimistotyöpäiviä ja muutamat iltamenot – eli ihan pelkästään OnePiecessä ei makoiltu. Niin kuitenkin kävi, että tässä on ainoa ikuistettu asu. Samalla esittelyssä Peetun alennusmyynneistä löytämät mielettömän upeat biker-tyyliset bootsit.
Oikeastaan tavoitteena oli etsiä neidolle klassisia, ei ihan järkyttävän korkeita avokkaita, joilla voisi mennä sekä silloin tulossa oleviin uuden vuoden juhliin, että myöhemmin keväällä olevaan, siistiä pukeutumista vaativaan akateemiseen iltatapahtumaan. Peetulle kun on jostain syystä kertynyt lähinnä kaikkia superihania, superkorkeita ja superhauskan värisiä juhlakenkiä, jotka eivät nyt oikein sovi näihin tapahtumiin.

Mustat kiiltonahkaiset Clarks-merkkiset avokkaatkin löytyivät – ei tosin alesta. Mutta milloinkas sitä sesongista toiseen trendikkäinä pysyviä kenkiä löytää alennuksella? Kokemukseni mukaan aika harvoin, jos koskaan. Saapastarvetta Peetu oli kyllä valitellut jo ennenkuin lähdimme shoppailemaan. Tukholmassa pärjäilee mainiosti nilkkurimittaisillakin talvikengillä, mutta Uumajassa hameenkäyttäjä tarvitsee pitkät bootsit.

Saappaat ovat Scorettin omaa mallistoa, ihanaa paksua, mutta pehmeää nahkaa ja juuri tismalleen kivoilta tuntuvilla yksityiskohdilla varustettu. Kaiken kruunaa pohkeessa olevat rouheat hopeiset vetoketjut, jotka pidentävät ja kaventavat säärtää ihan mielettömästi (ei niin, että koipeliini tyttäreni moista efektiä tarvitsisi…)!
Peetu ihastui – 40% alessa oleviin bootseihin aivan välittömästi ja täytyy tunnustaa, että itsekin mietin pitkään, että käyn hakemassa samanlaiset omaan käyttööni. Nyt, kun ei asuta enää vakituisesti samassa osoitteessa, ei voida enää lainailla vapaasti toistemme vaatteita. Ja toisaalta emme päädy sattumalta samaan tilaisuuteen kenkäkaksosiksi pukeutuneena.
En sitten kuitenkaan jaksanut lähteä kiertelemään eri Scorett-putiikkeja löytääkseni sopivan kokoiset bootsit. Ja toisaalta – nyt tarvitsisin kuitenkin huomattavasti kipeämmin “messuavokkaat” – eli kengät, jotka olisi kävelykenkiä sirommat, mutta sellaiset, että niillä jaksaisi vetää muutaman pitkän messupäivän putkeen. Yllättävän hankala löytää sopivia, kun perusavokkaat eivät itselleni kävelyteknisistä syistä käy.

 

• neulepaita, Dagmar
• hame, Forever21
• bootsit, Scorett
• kaulakoru, eBay

Saan joka vuosi – tai paremminkin joka sesonki – aina paljon kysymyksiä liittyen Tukholman alennusmyyntitilanteeseen. Tässä nyt tuore kooste, joka auttanee alkuvuoden shoppailureissulaisia suunnistamaan löytöjen perään.
Euro on vahvempi (tai kruunu heikompi kai paremminkin) kruunuun nähden kuin pitkään aikaan. Eli eurobudjetilla matkusteleva saa täällä todella hyvin rahoilleen vastinetta. Kun tuohon vielä ynnätään se, että alet on juuri tällä hetkellä – ja ehkä noin reilun viikon tästä vielä eteenpäin – ihan parhaimmillaan, niin nyt kyllä on ihan parhaat saumat aleshoppailureissulle Tukholmaan.

Alet ovat täällä tosiaan siinä mielessä parhaimmillaan, että ne ensimmäisten päivien varovaiset – 30 % vain valituista tuotteista -ajat ovat ohi, mutta valikoimaa ja kokoja on vielä varsin mainiosti jäljellä. Monissa paikoissa, kuten esim River Islandilla, oli jo laitettu – 20 % lisäale kaikkiin valmiiksi puoleen hintaan oleviin tuotteisiin. – 50 % ale tuntui muutenkin olevan monilla jo nyt standardi, vaikka sanamuoto onkin “up to”.
Tapasin tänään ennen puolta päivää kahta bestistäni, jotka olivat täällä risteilyreissulla Suomesta teini-ikäisten lastensa kanssa. Meillä oli treffit Hollisterin edessä ja sitten suuntasimme toisen ystäväni ja hänen tyttöteininsä kanssa Victorias Secretiin (teinipojat eivät yllättäen olleet kiinnostuneita seuraamaan mukana.. :D). Oli tosi mielenkiintoista havaita, että siihen aikaan sunnuntai-aamupäivästä valtakieli näillä hoodseilla on suomi. Toinen havainto oli se, että Victorias Secret ei harrasta alennusmyyntejä – vain “erikoisdiilejä”, joissa esim. lahjaboksin ostaja saa body lotionin matkakoossa kaupanpäälle. Mutta ei aleja.

Tietääkseni ainoa, joka ei vielä ole aloittanut talvialeaan, on NK. Toinen, joka yleensä pihtasi alennusmyyntien alkamisen kanssa aikaisemmin oli Nathalie Schuterman, mutta siellä näyttää hulina olevan jo ihan parhaimmillaan. NK on huomenna kokonaan suljettu tavalliselta rahvaalta (tämä myös tiedoksi huomiseksi Tukholmaan shoppailemaan tuleville!), koska alennusmyynti avataan ensin platinum-kanta-asiakkaille ja sitten iltapäivällä tavallisille kantiskorttilaisille. Ylihuomenna tiistaina klo 11.00 löytöjä pääsee tekemään ihan kuka vain.
Itse aion olla äärimmäisen tiukassa ostoskurituslakossa tämän talvialen aikaan. Syynä on ennen joulua tehdyt varsin riittävät hankinnat ja nyt tässä välipäivämoodissa buukatut reissut sekä kesäksi Bolognaan että kevääksi Åreen. Listalla on myös edelleen kevätreissu Pariisiin, joten aleshoppailut saavat minun puolestani olla tässä. (Vaikka voi olla, etten pysty vastustamaan näitä Acnen Kiana Bootiesia. Täydelliset messukengät – eikö?)

Yritän kaikkeni, että saisin rajoitettua “itselle ostettujen joululahjojen” määrän minimiin. Ei nyt niin, että tapanani olisi antaa mopon karkailla mitenkään ylimitoitetusti, mutta kyllähän sitä kurinalaisuus helposti vähän löystyy tähän aikaan vuodesta. Kuka nyt ei olisi sitä mieltä, etteikö olisi ollut niin tavattoman kiltti, että muutamat shoppailut sinne ja tänne on ihan ansaitut? Jotain ihanaa, josta on haaveillut jo pidempään, voi kuitenkin joulun varjolla hankkia.
Acnen villainen Canada -huivi terrazzo black -sävyisenä on ollut ostoslistallani jo kesästä lähtien. Monta kertaa olen ollut jo melkein kassalla kaunokaisen kanssa, mutta sitten on kuitenkin tuntunut siltä, että kelit ovat vielä niin lämpimät, ettei sitä voisi kuitenkaan ottaa vielä käyttöön. Vieläkään ei ole mitenkään hurjan viileää ulkona, mutta toimistolla on sen verran taas ac:t täysillä, että villashaaliin kääriytyminen ei ole mitenkään liioiteltua.

Jonkin verran olen kuullut nurinaa siitä, että Acne nostaa samaan tahtiin hintojaan kuin mitä maailmanvalloitus etenee. Itse olen sitä mieltä, että 130 euroa lähes jättikokoisesta laatuvillahuivista on ihan kohtuullisesti, mutta kieltämättä esim. nahkatakkien hinnat ovat viidessä vuodessa vähintään tuplaantuneet. Toisaalta jos hintataso alkaa lähennellä luksusbrändien vastaavia, niin myös putiikissa saatava palvelu on aivan ensiluokkaista.
Ainakin Norrmalmstorgetin flag ship storessa on sellainen meininki, että huh huh. Myyjiä on paljon, he ovat superystävällisiä ja iloisia aidolla ja pakottomalla tavalla, heillä on aikaa sinulle ja ongelmallesi – vaikka se olisikin vain parhaimman huivin sävyn valinta. Ostokset kääritään nätisti paperiin, joka kiinnitetään sinettilogotarralla. Lisäksi kauppakuitti sujautetaan pieneen Acne-roosaan kirjekuoreen ennenkuin se annetaan käteen (eikä työnnetä ostokassiin – tapa, mitä en kertakaikkiaan jaksa käsittää!).

Yhteinen taipaleemme huivin kanssa on vasta alussa, mutta olen aivan varma, että siitä on tulossa pitkä ja onnellinen. Tosin tänään aamulla yksi riehuva metsästäjäkissanpentu teki kaikkensa saadakseen pyydystettyä pari herkullista hapsua. Kiljahdin varsin kovaäänisen “ein” (sori naapurit!), mutta toinen vain katseli viirusilmillään pää kallellaan. No, mitään pysyviä vaurioita en ole ainakaan toistaiseksi huivissa havainnut.

Luonnollisesti toivomuslistaltani löytyy  kaikenlaista muutakin, (mm. kyseinen Canada-huivi kaikissa mahdollisissa sävyissä…), mutta nyt tuntuu siltä, että enpä paljon muuta oikeasti tarvitse. Iso rasia suklaata on aina tervetullut, mutta lukemattomia kirjojakin on kertynyt aikamoinen pino, joten siitäkään kohdasta ei pistä. En nyt kuitenkaan vielä mene messuamaan, että joulu saa puolestani tulla. Muutama pikkujuttu pitäisi ehtiä hoitaa, ennenkuin on mahdollista kunnolla rauhoittua vapaiden viettoon.
Keittiön ikkunaan kuuluva adventtitähtikin on edelleenkin hukassa.