Koko tähänastisen 2000-luvun ajan ruotsalainen muoti on valloittanut maailmaa aivan uskomattomalla tavalla. Menestys on toki monen tekijän summa, pelkällä omaperäisyydellä ja lahjakkuudella ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Edes kansainvälinen menestys ei valitettavasti takaa, että bisnes pyörisi taloudellisesti kantavalla tavalla. Siitä erittäin surullisena esimerkkinä mm. V AVE Shoe Repairin ja The Local Firmin (nyyyyyh!!) konkurssit ihan tämän kevään aikana.
Siitä huolimatta voidaan puhua poikkeuksellisen voimakkaasta ilmiöstä. “Ruotsalainen muoti-ihme” on jo melkein klisee talouslehtien otsikoinnissa. Lehtijuttuihin pääsevät kuitenkin vain ne kirkkaimmat tähdet – koko skenen muodostaa huomattavasti laajempi lahjakkaiden suunnittelijoiden joukko.

Elokuun viimeiseen päivään asti on Sven-Harrys Konstmuseumissa esillä Ruotsin Ellen muotijohtajan Cia Janssonin kuratoima näyttely Svenskt Mode 2000 – 2015. Näyttely kerää yhteen koko tämän vuosituhannen merkittävimmät ruotsalaiset muotisuunnittelijat ja esittelee kiinnostavan läpileikkauksen eri vuosien avainluomuksista. (Kyllä, olisin voinut antaa oikean korvani tuosta Ida Sjöstedtin AW 13 -näytöksen glittericollegesta. Sitä valitettavasti ei valmistettu tuotantoon ollenkaan ja myöhästyin minuutilla ystiksestä, jossa niitä oli kuulemma ollut pari kpl. myynnissä…)

En väitä, että näyttely olisi mikään aivan ehdoton “pakko nähdä” -juttu kaikille. Mutta muodista, muotiyrittämisestä, skandinaavisen tyylin kehittymisestä ja omasta ajankuvasta kiinnostuneille se on hyvin antoisa kokemus. Piirokset, kirjoitetut jutut ja videoesitykset täydentävät itse asukokonaisuuksien sanomaa. Itsestäni ainakin on todella kiehtovaa, kun pääsee vähän kurkistamaan ihailemansa suunnittelijan kulissien taakse.

Ymmärrän toki, että itse katselen näyttelyn asuja vähän toisin silmin kuin keskivertovierailija. Useimmat – tai ainakin todella monet asukokonaisuuksista, ovat itselleni tuttuja Tukholman muotiviikkojen catwalk-näytöksistä.
Yksi huikeimpia fashion-momenteja, joita olen ikinäkoskaan kokenut, on Fifth Avenue Shoe Repairin elokuun 2007 näytös, jossa esiteltiin kevätsesongin 2008 mallisto (vai sanotaanko nykyään ihan oikeasti “kokoelma”? Omaan korvaani se kuullostaa tosi oudolta, mutta monet kielipoliisibloggaritkin tuntuvat käyttävän sitä nykyään…). Koko sali oli aivan pimeä, näytöksen avasi punainen tylliunelma niin, että valot syttyivät sitä mukaa, kun malli käveli eteenpäin. Tunnelma oli niin maaginen, että pelkkä muisto saa aikaiseksi kylmiä väreitä.

Sven-Harrys Konstmuseum on ihan melkein keskustassa, vain parin korttelin päässä Odenplanin t-bana-asemalta. Svenskt Mode 2000 – 2015 näyttely on kattava ja kiinnostava, mutta siellä ei välttämättä tarvitse viettää koko päivää. Parissa tunnissa ehtii hyvin katsoa kaiken olennaisen ja syventyä vähän filmeihinkin. Omasta mielestäni tuo on siis positiivinen asia, koska huomaan, että joskus en saa aikaiseksi lähteä joihinkin kiinnostaviin näyttelyihin vain siksi, että tiedän, että siellä menee sitten niin monta tuntia. Ruotsalainen nykymuoti käy hyvin pienestä, herkullisesta iltapalasta!

 
Ja tosiaan, tuo näyttelyn nimi ei ole mikään virhe – vaan viimeiseksi museon katolla esitellään myös mahdollisia tulevaisuuden lupauksia.
Kattoterassille kannattaa kiivetä myös siksi, että sieltä on aika hillittömät näköalat muutamiin tosi makeisiin Vasastan-asuntoihin – tai lähinnä niiden terasseille. Karkki ilmoitti nyt vihdoinkin löytäneensä tulevaisuuden kämppänsä… Haha!

Aurinkoisen perjantain kunniaksi paluu perusasioiden äärelle.

Sanotaan, että monilla pukeutuminen ja kampaustyyli jämähtää siihen aikaan, kun oli “parhaimmillaan”. Mitähän se nyt sitten kenelläkin tarkoittaa – ehkä sitä, milloin oli hauskinta tai milloin päätti vakiintua, perustaa perheen ja saada lapsia? Itse olen (luonnollisesti – duh!) sitä mieltä, että elän mukavasti ajan hermolla. Poimin trendeistä ne omimmat ja fuusioin olemassa olevaan tyyliini. Lisäksi olen aivan vakuuttunut kyvystäni ymmärtää myös niitä trendivillityksiä, joista en itse ihan niin kovasti innostu.
Tänä keväänä olen kuitenkin törmännyt jo kahteen juttuun, jotka tulevat täysin puun takaa, ja jotka eivät todellakaan tunnu mitenkään itsestäänselviltä.
Toinen trendeistä on leopardikuosi. Kyseinen villieläin on toki siinä mielessä klassikko, että se on aina jossain muodossa eri mallistoissa mukana. Välillä leo on suositumpi ja välillä vähemmän suosittu – sen kanssa voin elää. Mutta että siitä yhtäkkiä tuli yksi sesongin kuumimmista kuoseista, jota hipsteritkin käyttävät ilman, että ironiaa tarvitsee alleviivata. Sitä en kyllä olisi osannut ennustaa.

Toinen trendeistä on traktoripohjaiset klompsukengät. Siis nyt jo? Kuvittelin, kun Peetu hankki nuo kuvissa näkyvät kengät, että kyseessä on nyt rakkaan tyttäreni super-ironinen fashion-statement. Mutta ei – yllätyksekseni saman tyylisiä kenkiä on ilmestynyt muillekin bloggareille ja vieläpä laajan lukijakunnan hurraa-huutojen siivittämänä.
Tiedän olevani varsinainen takinkääntäjän perikuva, mitä trendityyppisiin asioihin tulee, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että tässä on esitelty kaksi selkeästi huippusuosittua juttua, jotka eivät varsinaisesti puhuttele itseäni ollenkaan. En tietty myöskään tuomitse. Mielestäni Peetu näyttää tosi raikkaalta leopardikuosisessa trikoohameessaan ja valkoisissa klompukengissään. Jotain on kuitenkin tapahtunut, koska kykenin yllättymään molempien trendien suosiosta ja yleisyydestä.
En kai vaan – voi kauhistus – ole tulossa vanhaksi?? 😀

 

• trikoomekko, H&M
• neuletakki, Primark
• kengät, H&M
• korvikset (Mintun), Dybern&Kern
• kello, Michael Kors

Menin hetkeksi aivan sanattomaksi, kun näin sähköpostilaatikossa V AVE Shoe Repairin konkurssiloppuunmyynnistä kertovan uutisen. Kyllä olen ihan liiankin tietoinen siitä, että yrittäjän elämä ei aina ole kovin helppoa; ankarasti kilpaillulla ja ailahduksille alttiilla muotialalla vieläkin vaikeampaa. Mutta silti tuntuu suoraan sanottuna surulliselta ja kurjalta, että taas yksi persoonallinen brändi joutuu pakkaamaan piirustuskansiot, kangasnäytteet ja mittanauhat – ja laittamaan lapun luukulle. Jotenkin olin ajatellut, että V Ave Shoe Repair oli kuitenkin yksi niitä tasaisista menestyjistä. Maltillinen laajeneminen ulkomaille, etenkin USA:n itärannikolle ja Japaniin tuntui takaavan riittävän asiakaskunnan skandinaavisen dekonstruoidun avantgardimuodin uranuurtajille.
Vaikka kyllähän sitä muotipiirit aina spekuloivat kaikenlaista. Niinkuin että miksi yksi Tukholman muotiviikon vakiotähdistä jättää yhtäkkiä sesonkinäytökset väliin. Ja siis tosiaan kokonaan väliin – eri asia on tietty ne, jotka ovat siirtyneet isommille catwalkeille paksumpien sisäänostajalompakkojen näkösälle Kööpenhaminaan, New Yorkiin, Lontooseen ja jopa Pariisiin. Silti en halunnut uskoa, että pidättyväisyyden takana on taloudelliset vaikeudet.
Nyt olisi sitten viimeiset hetket lunastaa itselleen V AVE Shoe Repair -vetimiä. Vaikka tätä ikonista punaista mekkoa – kolmas vasemmalta – tuskin konkurssiloppuunmyynnistä löytyy. Yksi henkilökohtaisen fashion elämäni voimakkaimpia elämyksiä oli, kun kyseinen mekko avasi FASR:n näytöksen joskus muistaakseni 2007 (elikkä silloin esitettiin SS2008 mallistoa – pitänee paikkansa?). Olisi aikas makea saada tuo omaan garderobiin seuraavia gaaloja odottamaan. Noh, tämä tämänkertainen gaalailu on kyllä koetellut lompakkoa sen verran, että taidan korkeintaan uskaltaa pyörähtää konkurssiloppuunmyynnissä sen loppuvaiheessa, kun aleprosentti on 90 %.

Mikä voisikaan olla parempi päivä hehkuttaa superviileää urbaania sporttimuotia kuin tänään, kun upea Enni Rukajärvi teki huikean laskun olympialaisten slopestylessä ja voitti hopeaa!
Kyllä, sport-ispiroitunut tyyli putoaa Mintulle muutenkin. Alexander Wang osaa taiteilla hyvin vaikutteiden viidakossa. Vaikka treeni-, outdoor-, etc. referenssit ovat tässä SS14 -mallistossakin päivänselvät, on kokonaisuus, OTK-bootseineen, silkkisine materiaaleineen ja laser-leikattuine yksityiskohtineen erittäin kaupunkilainen.

Vyötärölaukun paluu?

Kalastajaliiveistä ja metsästäjäntakeista tuttu monitaskuidea sopii hyvin myös kaupunkiviidakkoon.

Reisitaskuhousujen(kin) uusi tuleminen.

Kaikessa sekopäisyydessäänkin monilaukkukonsepti tuntuu aivan kertakaikkisen hurmaavalta! Mitä enemmän katselen tuota kuvaa, sitä enemmän hinkuan laukkua, jossa on omat osastonsa kaikelle mahdolliselle omaisuudelle. Jopa vesipullo asustelee sille tarkoitetussa fuktionaalisessa laukkuosiossa. Kuullostaa paremmalta kuin hyvältä, kun ajattelee, että onnistun jostain syystä aina hukkaamaan vesipulloni nykyisen käsilaukkuni sisuksiin… (true dat).

Rrrakastuin vilpittömästi myös näihin moderneihin tulkintoihin cowboy-henkisistä bootseista. Valkoiset pohjat rimmaa saumattomasti sporttimeininkiin, mustan ja perusruskean liitto sopivasti kapinallinen ja OTK-malli on kaikinpuolin muutenkin täydellinen.

Pitää varmaan perustaa oma säästötili ensi syksyn garderobintäydennyksiä varten. Tosin tyyli-inspiraatio ei onneksi maksa mitään ja pienellä luovuudella monet näistä kokonaisuuksista on samaan henkeen melko helposti toteutettavissa pienillä olemassa olevan garderobin justeerauksilla.
Kuvista kiitos: Style.com