Vieläkö muistatte, kun Jaakko pistäytyi kuvausryhmänsä kanssa viime syksynä kyläilemässä?

No, tänään olisi sitten itse ohjelman aika tulla kaiken kansan pällisteltäväksi…

Itse sain DVD:n ihmeteltäväkseni jo about kuukausi sitten. Täytyy kyllä sanoa, että pikkuisen kummallista katsella ja etenkin kuunnella omia juttuja. Ja nähdä oma kotinsa telkkarissa. Omaan korvaan särähtää kaikenmaailman sössötykset ja takeltelut ihan erityisesti. Ja oman mediaharjaantumattomuutensa havaitsee hyvin siitäkin, että ei tosiaankaan tullut mieleen kääntää massiivista nojatuolia oikeaan asentoon – tai korjata suklaalevyä pois tiskipöydältä, vaikka näillä pienillä jutuilla olisi saanut paljon edustavampia kuvia.

Siitä huolimatta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tukholma näyttää juuri niin kivalta ja aurinkoiselta kaupungilta mitä se onkin ja sähläilyni selittää myös sillä, että kuvausryhmän leppoisan tunnelman ansiosta onnistuin lähestulkoon unohtamaan, että ollaan tekemässä ohjelmaa valtakunnantelkkariin.

Asuksi kuvauksiin halusin valita jotain, mikä tuntuu mukavalta ja helpolta päällä. Koko kuvaushomma oli ihan riittävän jänskittävä, etten tosiaankaan halunnut pukeutua asuun, mitä pitäisi nykiä paikoilleen koko ajan.

• paita, Robert&Blad (ihana 50-lukuhenkinen SOOT -paita)
• hame, Mintun ompelimosta
• rotsi, Acne
• nilkkurit, DonDonna
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• arskat, Karl Lagerfeld
  

Toivottavasti tykkäätte ohjelmasta!!

Oikeastaan Tukholman muotiviikko jatkuu vielä tänään. Erilaiset pienemmät häppeningit ja mm. Fashion Talks -seminaari jatkaa fäshion-linjalla, vaikka varsinaiset näytökset päättyivät eilen.

Viimeisen näytöspäivän kunniaksi päätin ulkoiluttaa ensimmäisen kerran Costa Rican reissulta löytynyttä ihanaa musta-valkoista mekkoa.

• mekko, Costa Ricasta… kai sillä joku merkkikin on 😀
• neuletakki, MTWTFSS
• nilkkurit, DonDonna

Päivän soundtrack:

Beckmansin design-koulun oppilasnäytös on Tukholman muotiviikoilla ainoa ei-kaupallinen. Näytös on koottu muotisuunnittelun toisen vuoden opiskelijoiden töistä. Kullakin oppilaalla on mukana 2 – 4 asukokonaisuutta. Beckmans on erittäin arvostettu alan oppilaistos täällä ja näytöksessä on vähintään yhtä arvovaltainen yleisö kuin viikon muissakin häppeningeissä.

Kaikki työt eivät tietenkään ole aivan vimpan päälle viimeisteltyjä – eikä kaikkien oppilaiden ilmaisu ehkä ole vielä kypsynyt catwalk-tasolle. Joka vuosi mukana on kuitenkin ehdottomia helmiä ja näytöksestä jää poikkeuksetta hyvä ja energinen fiilis.

Tällä kertaa suurimman vaikutuksen teki valtavat metalliset vannehameet puoliksi palaneine pitsikolttuineen. Erinomaisena bloggaritoimittajana ja laadukkaan journalismin kannattajana unohdin tietty ottaa ylös itse designerin nimen… Me so sorry!

Muotiviikon kakkospäivä sujui mukavasti Marimekon neulemekossa ja prätkäbootseissa.

mekko, Marimekko
bootsit, Vagabond

Eilen alkoi Tukholman muotiviikko – ja heti tietty ihan täpötäydellä ohjelmalla. Pressitilaisuuden lisäksi kahdeksan näytöstä ja vähän muuta säätämistä piti huolen siitä, että maanantai hujahti yhdessä silmänräpäyksessä. Puoli kahdeksan aikaan illalla tajusin, että olen viimeksi syönyt aamiaista… Mikäs siinä, kun huipun ohjelman lisäksi oli ihan mahtavaa seuraa!

Karkki piti pienen breikin lakikirjoista ja kävi tsekkaamassa muutaman näytöksen.

Peetu ehti mukaan illan viimeiseen isoon näytökseen, josta vastasi Carin Wester.

Pienien seikkailujen jälkeen paikalle laskeutuivat myös Veera ja Nelliina.

Näytöskuvia kertyi kameraan taas ihan tolkuton määrä. Tässä hässäkässä niiden haravoiminen tuntuu ihan mahottomalta puuhalta. Tänä iltana viimeinen näytös (Filippa K Man) alkaa “jo” yhdeksältä – eli ehkäpä pääsen koneen ääreen vielä tänään.

Mintun päivän (eilisen-) asu:

paita, MTWTFSS
toppi, TopShop,
hame, Mintun ompelimosta
OTK:t, 2nd hand/Beyond Retro

NY:n Newarkin lentokentän tax free alue on varsin… hmh… antoisa. Body Shop -ostosten lisäksi tuhlasin ylijäänyttä matkabudjettia mm. kissa-aiheisiin postikortteihin, Starbucks-kahvituliaisiin etc. sälään. Todellinen voimien koitos koettiin aurinkolasikaupassa, jota piti vain ihan ohimennen vilkaista.

Oikeastaan en ollut ollenkaan ostoaikeissa, vaikka ennen Costa Rican reissua pikkuisen haaveksinkin uusista sanikoista. Osaava, aivan hillittömän mukava ja oikeasti ammattitaitoinen nuori myyjäpoika poimi noin about ziljoonien aurikolasien joukosta upeat Tom Fordit. Jos vaikka madam haluaisi sovittaa näitä… Ihanat olivat, jopa melkein voisin sanoa lähestulkoon täydelliset. Mutta ihan aurinkolasien vaatimia dollareita ei sitten kuitenkaan reissusta jäänyt pyörimään tyhjänpanttina taskun pohjalle.

Mitä etua on siitä, että bf on innostunut aurinkolaseista ja on sitä mieltä, että hyvät sanikat on kannattava investointi? No, itse löysin himoitsemani Tom Fordin ihanat aurinkolasit tyylikkään tummanruskeassa pahvilaatikossa suureksi yllätyksekseni käsimatkatavaroitteni joukosta!

Ja kyllä ne vaan onkin hienot! Harvoin pystyn pitämään kunnon pleksejä – poskipäät ottavat kiinni pokan reunaan, jos yritän yhtäänkään liikutella kasvojen lihaksia. Tässä tapauksessa pitää virnuilla tosi leveästi ennenkuin pääsee minkäänlaiseen kosketukseen!

Vielä kun tuo aurinko ymmmärtäisi alkaa paistaa sekä enemmän että pidempään. 🙂