NY:n Newarkin lentokentän tax free alue on varsin… hmh… antoisa. Body Shop -ostosten lisäksi tuhlasin ylijäänyttä matkabudjettia mm. kissa-aiheisiin postikortteihin, Starbucks-kahvituliaisiin etc. sälään. Todellinen voimien koitos koettiin aurinkolasikaupassa, jota piti vain ihan ohimennen vilkaista.
Oikeastaan en ollut ollenkaan ostoaikeissa, vaikka ennen Costa Rican reissua pikkuisen haaveksinkin uusista sanikoista. Osaava, aivan hillittömän mukava ja oikeasti ammattitaitoinen nuori myyjäpoika poimi noin about ziljoonien aurikolasien joukosta upeat Tom Fordit. Jos vaikka madam haluaisi sovittaa näitä… Ihanat olivat, jopa melkein voisin sanoa lähestulkoon täydelliset. Mutta ihan aurinkolasien vaatimia dollareita ei sitten kuitenkaan reissusta jäänyt pyörimään tyhjänpanttina taskun pohjalle.
Mitä etua on siitä, että bf on innostunut aurinkolaseista ja on sitä mieltä, että hyvät sanikat on kannattava investointi? No, itse löysin himoitsemani Tom Fordin ihanat aurinkolasit tyylikkään tummanruskeassa pahvilaatikossa suureksi yllätyksekseni käsimatkatavaroitteni joukosta!
Ja kyllä ne vaan onkin hienot! Harvoin pystyn pitämään kunnon pleksejä – poskipäät ottavat kiinni pokan reunaan, jos yritän yhtäänkään liikutella kasvojen lihaksia. Tässä tapauksessa pitää virnuilla tosi leveästi ennenkuin pääsee minkäänlaiseen kosketukseen!
Vielä kun tuo aurinko ymmmärtäisi alkaa paistaa sekä enemmän että pidempään. 🙂
