Viime aikoina olen jumittanut lähinnä nude-kaffelatte-harmaa -akselin kynsilakkasävyissä. En edes muista, milloin viimeksi olisin lakannut kynteni jollain ihan oikeasti näkyvällä värillä.
Tänään kuitenkin inspiroiduin aamulenkillä ihanista oranssinpunaisena hehkuvista pihlajanmarjoista. Niinkuin eilen kerroinkin, syksyinen väriloisto ei ole ihan täysin vielä tänne Tukholmaan saakka ehtinyt. Sitä selvemmin pihlajanmarjat erottuvat vihreyden keskeltä.

Eikun siis lenkiltä kotiin ja kynsilakkavarastoa penkomaan!
Noin ziljoonan oranssin ja oranssinpunaisen sävyn seasta ei ensin oikein ollut löytyä juuri sitä oikeaa. Kaikki tuntuivat liian kuumilta ja keskikesäisiltä. Pihlajanmarjan punaisuudessa on oranssin lämmön lisäksi kirpeää happamuutta.
Lopulta päädyin, arvovaltaisen raadin ohjeiden mukaisesti, Ciatén täydelliseen syysoranssiin, aavistuksen kylmään taittavaan oranssinpunaiseen sävyyn PP161 – encore!.

En muista olenko milloinkaan maininnut tuotetta, joka mullisti aivan totaalisesti elämäni kynsiä lakkaavana naisena?
Aikaisemmin tuntui olevan ihan täydellinen mahdottomuus saada aikaiseksi edes kelvollista jälkeä. Noin nanosekunti sen jälkeen, kun kynnet oli lakattu, onnistuin aina tökkäämään vähintään yhden sormen johonkin tuhoisin seurauksin. Ei mitään väliä, vaikka olisin päättänyt, että en tee mitään, katson vaikka vain leffaa tai jotain, että kynnet saisivat kuivua rauhassa.
Tinni aikoinaan vinkkasi tuosta Mavalan pikakuivattavasta päällyslakasta ja täytyy sanoa, että olen edelleen aivan ihmeissäni, miten nopeasti ja tehokkaasti se toimii. Ihan mihinkään remonttihommiin ei tietty kantsi välittömästi ryhtyä, mutta yllättävän ripeästi lakkaus tuon avulla myös kovettuu. Enää en osaisi olla ilman!

Ihan tähän alkuun haluaisin muistuttaa painokkaasti, että elokuu on edelleen kesäkuukausi. Piste.
Tämän sanottuani tunnustan, että sielun sisäinen, hyvältä tuntuva sävyskaala on alkanut selvästi kallistua lämpimämpiin, kypsempiin ja maanläheisempiin, suorastaan jopa syksyisiin väreihin verrattuna alkukesän räiskyvää heleyteen.
Viime viikolla on juhlittiin parinkin hyvän ystävän The Syntymäpäiviä. Molempia omalla persoonallisella tavallaan – ja lauantaina oli kauan odotettu Eppu Normaalin juhlakonsertti Ratinassa. Monta hyvää syytä pistää kynnet juhlakuosiin toisin sanoen.

Pätkälomailusta ja sisätiloihin sitoneista remonttihommista huolimatta olen onnistunut saamaan pikkuisen päivetystä käsilleni. Sitä vasten sopii mielestäni oikein hyvin OPI:n lämpimän kaarnanruskea sävy. Päädyin myös todella, todella pitkästä aikaa maalaamaan nimettömät poikkeavalla sävyllä. Lumenen teräksenharmaa, hauskasti pinkille siftaava Gel Effect -lakka antaa hyvän pohjan kivasti kimaltelevalle Ciatén kultaglitterille, joka hohtelee kaikissa sateenkaaren väreissä.
Sekä Ciatén että Lumenen lakat on vanhoja, ahkerassa käytössä olleita suosikkeja. Tosin yhdessä en ole tainnut niitä vielä koskaan kokeilla. OPI:n lakka on myös vanha hankinta, mutta sitä olen käyttänyt muistaakseni vain kerran aikaisemmin. Haikailin aikoinaan tumman nuden sävyistä kynsilakkaa (mitähän sekin olisi?) ja päädyin ostamaan tuon. En sitten ollutkaan siitä kovin innostunut vielä silloin, mutta nyt jotenkin kolahtaa.

Mintun loppukesän juhlakynnet:

• OPI: A-Piers To Be Tan
• Lumene Gel Effect: 56 Aamu tuoksua (saatu blogin kautta)
• Ciaté: 109 Party Shoes

Voi mieletön, millainen kesä täällä on ollut! Lämpötilat huitelee päivisin melkein kolmessakympissä, illat on ollut niin leutoja, että pitkähihaista ei tarvitse kuin muodon vuoksi ja uimavesi on lämmintä kuin linnunmaito.
Remontille ei ole nyt uhrattu ajatustakaan, vaan ollaan ihan vain keskitytty nauttimaan kesästä. Hiukan toki helpotti remonttitauon pitämiseen johtanutta päätöstä se, että Peetun hyvä ystävä on ollut täällä meillä kylässä ja Tinnikin on visiitillä. Olemme siis keskittyneet kaikin puolin vain ja ainoastaan lomailuun ja kesästä nauttimiseen.
Viimeaikaiset kotiaktiviteetit on ollut sen verran fyysisiä, että kynsien hoitaminen on jäänyt satunnaiseen kynsinauhojen öljyämiseen. Minkään maailman manikyyri ei varmasti kestäisi tapetin repimisen riemua ja muita remppahaasteita. Nyt, kun lomailemme myös kodinparannuspuuhista, päätin laittaa pitkästä aikaa oikein kynsilakkaa!

Huomenna on vielä toimistopäivä, mutta sitten alkaa taas kolmen päivän loma. Sen kunniaksi halusin kynsiin rakastamiani kesän värejä: järvi, mustikka, pilvetön taivas, uima-allas, Nidorina – mitä näitä nyt on.
Jossain vaiheessa olin jo muka sitä mieltä, että moniväriset kynnet on niiiin 2014, mutta ehkä pitkään jatkunut poikkeuksellisen ihana helle on pehmittänyt pääni. Nyt en nimittäin mitenkään voinut päätyä vain yhteen sävyyn.

Mintun kesälomakynnet mallia 2016:

• Essie, Mesmerize
• Yves Rocher, Menthe
• Lumene Natural Code, Live it up
• Ciaté, Ferris Feel

Manikyyri-maanantain kunniaksi päätin pitkästä aikaa testata uutta kynsilakkausta. Itseasiassa melkein koko kesä on mennyt ihan simppelissä nude-tyylissä, mutta nyt bongasin Pinterestistä niin kivan idean, että inspiroiduin sukeltamaan värilakkojen varastooni.
Kaikenlaisia polka dot -manikyyrejä on näkynyt jo aika kauan, mutta yhdellä pallolla toteutettu versio on vähän uudemman oloinen. Tosin huomasin kyllä, että koristelupuikkoa ei ole tullut käytettyä taas vähään aikaan, sillä pallukoista ei tullut ihan supertasaisia. No, harjoitus tekee metsurin…

Ihan kesäisen hehkuvat sävyt eivät nyt enää iske, vaikka yritänkin pitää kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että elokuussa ei vielä ole syksy. Oranssit ja tulenpunat on vaan nyt vähän henkisesti passé. Sen sijaan en näköjään ikinä kyllästy erivärisiin nimettömiin, ringfinger maniin.

Nimettömiä lukuunottamatta kaikki kynnet saivat tumman grafiitinharmaan pohjan Sally Hansenin lakalla, sävy 645 “Grey Expectations”. Tykkään hurjasti sen melko tummasta, puhtaan harmaasta vivahteesta. Lakka on Peetun löytö Sephoran alesta; harmi, että se muuttaa kohta Uumajaan. Harmaan päälle tein pallot Ciatén mintunvihreällä lakalla, sävy PP104 “pepperminty”.

Sormussormet pohjustin Yves Rocherin aivan ihanalla nude-ruskealla lakalla, sävy 04 “Taupe rosé” (saatu blogin kautta). Nuo Yves Rocherin uudet kynsilakat on ollut kyllä ihan suosikkeja, vaikka paksuhkoon geelimäiseen koostumukseen on ollut vähän totuttelemista lakkaamisvaiheessa. Kestävyydeltään ja pysyvyydeltä ne ovat aivan huippuluokkaa!
Koska aina pitää myös vähän kimaltaa, laitoin nimettömiin pilkut Ciatén hopeahilelakalla, sävy PP114, “locket”. Ei ehkä ihan kaikkein fiksuinta valita yksityiskohtien piirtelyyn lakkaa, jossa on glitterihiutaleita – aivan tasaisella hopealakalla olisi varmasti saanut tasaisemman tuloksen (sitäkin olisi löytynyt varastoista, mutta en sitten tullut ajatelleeksi).

Pallojen symmetrisyydessä on aavistus toivomisen varaa, mutta muuten olen oikein tyytyväinen. Yksittäiset pallot kynsillä antavat kivasti ilmettä, mutta eivät ole liian räväkät toimistokäyttöönkään.

Lemmikistä tulee mieleen lapsuuden kesät. Heinäpeltojen välissä kulkeva kapea polku alas joelle, jossa vesi oli aina lämmintä. Laituri, joka on juuri sopiva sekä uimisen että onkimisen opetteluun. Joen penkka täynnä suloisia vaaleansinisiä, hehkuvan oranssisydämisiä lemmikkejä.
Thaimaan-reissullani noin ziljoona vuotta sitten ihastelin, miten näppärästi vain euron-pari maksavalla manikyyrillä sai kynsiin ihanan kesä-boheemit kukkakuviot. Tänään päätin, ensimmäisen kesälomaperiodini alkamisen kunniaksi, toteuttaa thai-tekniikalla vaaleansiniset lemmikki-kynnet.

Pohjavärinä on Lumenen Gel Effect -sarjan metallinkiiltoinen vaalea hiekkainen sävy 46, “Polku Rannalle” (saatu blogin kautta). Lemmikin terälehdet olisivat voineet ehkä olla vielä aavistuksen intensiivisemmän siniset, mutta mielestäni varastoistani löytyvä Ciatén sävy PP119, “Ferris Feel” toimii ihan hyvin. Täydellinen oranssin sävy kukan keskustaksi on Ciatén PP106, “Hopscotch”.

 
Thaimaassa kynsitaiteilijat toteuttivat kukkaisia pikamanikyyrejä hammastikuilla tai katkaistuilla tulitikuilla. Minttu turvautui Body Shopista hankittuun kynsienkoristelupuikkoon – ja lopputulos on lähes yhtä siisti.. 😀