No, nyt hei oikeesti! Miten voi olla näin kylmä ja epävakainen sää, vaikka on jo toukokuun puoliväli!?
Kyllästyin koleuteen ja päätin, että ainakin kynsissä saa olla kunnon kevätmeininki. Ajatuksena oli tehdä pastellisävyinen ranskis, mutta lopputulos tuo ainakin omaan mieleeni ennemminkin jonkun marjan tai kukan nupun. Keväistä ja kesäistä eniveis.

Perussävynä koko kynnellä on Lumenen valtavan suloinen koralli, sävy 57. Lakan suomenkielinen nimi on “Tulee kevät”, mikä sopii tähän keväänmanaus-voodoo -manikyyriin paremmin kuin hyvin! (saatu blogin kautta) Kärkien lakkaamiseen käytin apuna meikkilaatikostani löytyneitä tarroja. Muistaakseni nuo on ostettu aikoinaan Lindexin kosmetiikkaosastolta.

Kynsien kärjet saivat raikkaan mintunvihreän sävyn Yves Rocherin uutuuslakalla, sävy 71 “Menthe”. (saatu blogin kautta)
Lopputulos on keväinen ja aika hilpeä. Vähän teki mieleni alkaa väsäillä itse kynsiin vielä jotain marjamaisia yksityiskohtia, mutta vaikka ajatus sinänsä on hauska, en usko, että tykkäisin ihan niin esittävästä manikyyristä…

Inspiraation lähteenä toimi meidän piha, joka sateisen synkkänäkin on aika ihanan vihreä ja vehreä!

Kivat vappukynnet ehtii vielä fiksata, vaikka monet juhlat siellä pikkurapakon takana ovatkin jo varmaan käynnissä.
Pikkuisen haikeana muistelen kaikkia ihania, herkullisia ja hersyviä vapputapahtumia siellä vanhassa kotimaassani. Täällä ei tosiaankaan ole mitään erityistä perinnettä – vaikka opiskelijat toki juhlivat ihan opiskelijamaisesti ja meille muille on tarjolla vappukokkoja eri puolilla kaupunkia. Kokot ovat usein aika hienoja, mutta tunnelma on ennemminkin vähän korkealentoinen puheineen ja kuorolauluineen. Suomalainen kupliva riehakkuus ei kuulu ruotsalaiseen vappuun.
Näillä kynsillä olin Indiedays Blog Awardsissa viime viikonloppuna. Mielestäni ranskis näin uudella tavalla ajateltuna on tosi kiva – ihan siitä perinteisestä en niin kovasti välitä. Jotenkin tuntuu, että kaikkien akryylikynsiviritysten takia perus-ranskalainen näyttää valitettavasti usein aika trashyltä…

Pohjalakka Lumenen Frosted Pearl Effect -lakka, sävy 36, “Himmeää valoa”. (saatu blogin kautta)

Idea koko ranskikseen lähti siitä, kun etsin meikki-/korulaatikostani jotain vanhaa rintaneulaa (ei löytynyt) ja käteen osui joskus ziljoona vuotta sitten hankkimani aputarrat. Muistaakseni olen ostanut nuo Lindexin tai H&M:n kosmetiikkaosastolta.

Pohjalakan pitää antaa kuivua tosi perusteellisesti ennenkuin kynsiin voi iskeä aputarrat. Sen jälkeen sutiminen onkin tosi helppoa ja onnistuu tällaiselta kärsimättömältäkin hahmolta aivan mainiosti.
Glitterikärkiin käytetty lakka: Ciaté, PP114, Locket.

Halusin viimeviikonlopun menoihin ja erityisesti gaalaan tällaisen aika neutraalin glitteriranskiksen. Helpolla tästä muuntaa myös karamellivappuisen version.
Ihanaa vappua ja nauttikaa simaa ja tippaleipiä myös minunkin puolestani!

Innostus viimeisimpään manikyyritestailuun lähti jostain karamellivärisestä, keväisen suloisesta inspiraatiosta. Aivan varmasti testaan vielä joskus karamellipinkkiä, baby-vaaleansinistä ja piparmintun vihreää “polka dot” -kynsilakkausta, mutta tällä kertaa halusin jotain asteen elegantimpaa.
Ihan älyttömän aikuismainen polka dot mani ei varmasti ole milloinkaan, mutta mustan, harmaan ja valkoisen yhdistelmä on kuitenkin ison askeleen klassisempi kuin pastellinmakea serkkunsa – tai perinteinen puna-valkoinen versio.

Kaivelin siis kynsilakkahyllystäni esiin harmaaskaalaisen kolmikon. Essien musta ja Yves Rocherin valkoinen* ovat vanhoja tuttavuuksia. Lumenen harmaa* on tämän kevään sävyvalikoimasta. Valitsin tuon Lumenen harmaan, hiukan kultaisen kiiltävää hohtoa sisältävän lakan manikyyrin pohjaksi, vaikka varastoistani olisi kyllä löytynyt Ciatén ihan perusharmaakin. Jotenkin nuo hohtelevat lakat ovat taas alkaneet kiinnostelemaan, vaikka pitkään olen ollut sitä mieltä, että vain kunnon glitteri on se, mikä toimii.

Manikyyrissä käytetyt lakat: harmaa Lumene Gel Effect, sävy 56, Aamun tuoksua, musta Essie sävy Licorice, valkoinen Yves Rocher, sävy 03, Blanc perlé. Pilkutustyökaluna Body Shopista hankittu kaksipäinen koristelupuikko.

Pohjaksi kaksi kerrosta harmaata. Lakan kuivahdettua kunnolla (kerrankin jaksoin odotella tarpeeksi kauan!) piirtelin puikolla mustat pallot. Tarkoitus oli, että pallurat olisi hauskasti vähän eri kokoisia, mutta siinä taidan tarvita vielä hiukan harjoitusta. Maybellinen kynsilakanpoistoainepurkki on aivan ykkönen koristelupuikon putsaamisen. Työvaiheessa olevat kynsilakat pysyvät siistinä, kun puikon voi vain tuikata purkkiin puhdistumaan!

Valmis manikyyri! Sopii mielestäni mainiosti juuri tuollaisiin nysäkynsiin. Lopputulos on hauska ja suht näyttävä, mutta ei käy liiaksi päälle.
* = “saatu blogin kautta”

Tällä viikolla Mintun ohjelmassa on pääasiassa messuemäntä-tyyppistä toimintaa. Mietiskelin, että minkähänlainen kynsilakkaus olisi sellainen, joka kestäisi, olisi siistin ja kivan näköinen ja vielä kaikenlisäksi helposti korjailtavissa tarvittaessa.
Totesin heti, että mitään tummaa tai kirkasta väriä ei voi laittaa – niissä kun näkyy heti pienimmätkin lohkeamat. Edustustehtävissä, missä kädetkin ovat koko ajan ihmisten silmien alla, sellainen ei tule kysymykseenkään. Eli vaalea kestävä lakka sen olla pitää.

Päädyin vielä tekemään pienet liukukimalteet kynsien kärkiin, sillä hilelakka, jos mikä, pysyy kuin tauti kynsissä. Ja toisaalta, jos hile hiukan lohkeaakin, se on helppo paikata ilman, että lopputuloksesta tulee suttuisen näköinen.

Valinta osui Lumenen superkestävään Gel Effect -lakkaan, sävy 1 “Huurreharso” (saatu blogin kautta) ja Ciatén monivärisenä kimalteleva varsin pienihileinen kultaglitterilakka sävy 109 “party shoes”.

 
Varsin hillitty ja elegantti lakkaus (vaikkei nyt ehkä ihan superkonservatiivinen sitten kuitenkaan… haha!) – ja toivottavasti hyvin koko viikon menoissa pysyvä!

Muotiviikkoon valmistautuminen on täällä täydessä vauhdissa. Eilen ruodittiin Peetun kanssa puhelimessa eri asuvaihtoehtoja ja nyt alkaa olla garderobi suht mietittynä. Kynnet piti tietty saada myös edustuskuntoon. Ensin olin vähän sitä mieltä, että haluan klassisen näyttävät mustat simppelit lakat, mutta sitten päädyinkin hiukan värikkäämpään vaihtoehtoon.
Jossain vaiheessa olin jo hiukan kyllästymässä kimaltaviin aksenttikynsiin, mutta viikon-parin vieroituksen jälkeen tyyli tuntuu jälleen freesiltä. Eli näillä mennään muotiviikoille:

Tumma violetti, melkein musta, lakka on OPIn ja sävyn nimi “Eiffel for this colour”. Aksenttikynnessä ensin pohjalla Lumenen kynnen luonnollista sävyä korjaava CC Nail Concealer (saatun blogin kautta) ja kimalteena Ciatén ihana diskopallohileinen glitterilakka, sävy “Confetti”.

 
Jee, jee – huominen, tule jo!!