Vielä ehtii hyvin osallistua mahtavien Sebastian-hiustuotteiden arvontaan! Paketin arvo on peräti 85 € ja voittotsäänssit erinomaiset!
Klikkaa itsesi kilpailusivulle tästä!
Vielä ehtii hyvin osallistua mahtavien Sebastian-hiustuotteiden arvontaan! Paketin arvo on peräti 85 € ja voittotsäänssit erinomaiset!
Klikkaa itsesi kilpailusivulle tästä!
Pitkät blondit hiukset on erittäin vaikea pitää kiiltävän ja terveen näköisinä. Siis ainakin, jos blondius on peräisin purkista – luonnonvaaleilla saattaa olla helpompaa. Vaikka hiukseni eivät enää nykyään ole kuin pari astetta normaalia väriä vaaleammat, kuluttaa käsittely yhtäkaikki hiusta, avaa hiussäikeitä ja lopputulosena on matta, helposti hamppuuntuvan näköinen lopputulos.
Käytän aina supertehokkaiksi mainostettuja hoitoaineita ja suosikkini ovat pitkään löytyneet Aussien 3 Minute Miracle -sarjasta, joka pärjää mainiosti laadussa huomattavasti kalliimmillekin hiusnaamioille. Kokeilen kuitenkin aina tosi mielelläni kaikenlaisia uusia tuotteita ja olin tosi innoissani, kun sain testiin Sebastianin Trilliance -sarjaan kuuluvan shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter -hiustenmuotoiluvahan.
Testitulokset:
Sebastian Trilliance Conditioner
Olen testannut muutamia hiusvahoja aikaisemminkin – ja todennut, että ne ei todellakaan mitenkään sovi pitkien hiusten muotoiluun. Melkein jätin tämänkin purnukan Karkin polkkatukan iloksi, mutta vaalea briljantinkiiltävä voide oli niin houkuttelevan näköistä, etten malttanut. Ja kun testipakkauksen mukana tulleessa esitteessä vielä mainittiin, että kiiltovaha sopii käytettäväksi myös kosteisiin hiuksiin, päätin, että kannattaahan tuo nyt testata ennenkuin tuomitsee. Onneksi testasin! En muista, koska olisin viimeksi yllättynyt yhtä positiivisesti.
Shine Crafter -vaha antaa luonnonkiharille hiuksille kirjaimellisesti loistavaa kimmoisaa tukea ja luonnollisen oloisen lopputuloksen. Levitän reiluhkon pähkinän kokoisen nökäreen tasaisesti kosteisiin hiuksiin, keskittyen päällimmäisiin kerroksiin. Tukka saa kuivua vapaasti – niinkuin tavallisestikin – ja välillä käsillä kiharoita puristellen. Yhtään vahamaisuutta ei ole havaittavissa hiusten kuivuttua, tuskin edes sitä, että olen mitään muotoilutuotteita käyttänyt. Ainoa, mitä saattaa havaita on normaalisti vaikeasti piilotettavan hamppuisuuden häviäminen ja ihanan terveen kiillon.
Olin siis koko settiin todella tyytyväinen! Ja siksi olen erityisen iloinen, että yhdellä teistä on nyt mahdollisuus voittaa sama, kaikille hiustyypeille sopiva Sebastian-paketti!!
Arvontaan osallistuminen:
Kaikkien määräaikaan mennessä jätettyjen vastausten kesken arvotaan upea Sebastian-paketti, joka sisältää Trilliance shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter muotoiluvahan. Paketin arvo on huikeat 85 euroa!
Aivan mielettömän helppo tapa muokata tylsästä ponnarista kampaus on kiepsauttaa se ympäri solmun näköiselle venkuralle. Kikka toimii erinomaisesti, jos hiuksissa on edes aavistus töpöponnaria enemmän mittaa.
En tavallisestikaan pidä hiuksiani juurikaan auki – etenkään näin talvella – mutta juuri nyt alkaa tyvikasvu olla taas sellaisessa katastrofivaiheessa, että kiinnipito on ainoa ympäristöystävällinen vaihtoehto. Perussöherönutturaan tulee turvauduttua lähes joka päivä, mutta oikeastaan ihan olemattomalla vaivalla pystyy saamaan vähän vaihtelua kampaukseen.
Maailman helpoin solmuponnari – tutoriaali:
Lopputulos näyttää siis kutakuinkin tältä. Eilen innostuin vielä palmikoimaan ponnarihännän ja mielestäni siitäkin tuli ihan kiva!
Vaihe yksi:
Hiukset laitetaan ihan normaaliin tapaan ponnarille halutulle korkeudelle. Korkeutta vaihtelemalla “solmu” saa vähän erilaisen ilmeen.
Vaihe kaksi:
Löystytä ponnaria hiukan ja tee keskelle sormilla pieni lokonen. Kiepsauta ponnari yläkautta lokosen läpi.
Vaihe kolme:
Perussolmu on nyt valmis. Halutessasi voit tarkistaa tilanteen peilistä ja tasapainottaa solmun löystyttämällä/kiristämällä hiuksia. Bloggari ei sitä tehnyt.
Vaihe neljä:
Piilotetaan ponnarilenksu. Erottele yksi suirula hiuksista ja kieputa se lenksun ympärille niin, että lenksu peittyy. Kiinnitä suirulan pää ponnarin alle pinnin tai hengettömän avulla.
Tadaa – valmista tuli! Joku fiksumpi olis saattanut katsoa peiliin ennen kuvan ottoa – ja todeta, että ponnarilenksu pilkottelee pikkuisen edelleen. En näytä kuuluvan siihen porukkaan. Mutta periaate selviää tästä varmasti kuitenkin. Mielestäni tuo viimeinen vaihe kruunaa koko jutun ja tekee sen, että kiepsautus näyttää oikeasti vähän solmulta.
Jos nyt joku sattuu ihmettelemään, miten vaalennetut ja muutenkin aika tanakasti käsitellyt hiukseni näyttää niin kiiltäviltä ja hyvinvoivilta – kaiken lisäksi tähän aikaan vuodesta, voin kertoa, että viimeisin aseeni elotonta kuontaloa vastaan on tässä:
Sain Aussielta testiin uudet Miracle Shine shampoot ja hoitoaineet – ja olen ollut niihin todella tyytyväinen. Etenkin tuo tämän sarjan 3 Minute Miracle on aivan fantastinen. Olen kyllä tykännyt kaikista Aussien 3 Minute Miracle -hoitoaineista, joita olen kokeillut, mutta tämä Miracle Shine -sarjan version on pakko olla niistä kaikista parhain!
Eilen illalla juhlittiin Beyond Retron Tukholmaan muuton 7 v. synttäreitä. Järkyttävästä räntä-/vesi-/jäähyhmäsateesta huolimatta paikalle oli saapunut kiitettävä määrä porukkaa. Bileitten kunniaksi putiikissa oli hyviä tarjouksia ja kaikille halukkaille tehtiin vintage-henkisiä meikkejä ja kampauksia.
Ulkoilutin uutta, fantastisen ihanaa Olympus PEN Lite E-PL 5 -kameraani (saatu blogin kautta) juhlissa – ja kuvasatoa tuli sen verran, että en oikein kyennyt karsimaan. Aivan käsittämättömän paljon parempia kuvia saa otettua tuollaisella hyvällä kameralla tällainen manuaaleja ymmärtämätön kuvausjunttikin.
Piti lähteä synttäreille Karkin kanssa, mutta ärhäkkä syysflunssa kaatoi tytön sänkyyn. Ajattelin vain ihan nopsasti tsekata, josko synttärialea hyödyntämällä löytyisi jotain kivaa biletoppia/-mekkoa ylihuomisen juhliin. Vintage-kampausnurkkaus näytti kuitenkin niin houkuttelevalta, että en malttanut jättää väliin.
Aika harvoin sitä voi istahtaa spontaanisti kampaamon tuoliin ja ilmoittaa, että haluaisin näyttää Brigitte Bardotilta.
Meikkaupisteelle oli paljon pidempi jono kuin kammattavaksi, joten sen päätin jättää väliin. Hiukan kyllä houkutti hankkia myös Brigitte Bardotin meikki. No ehkä se olis ollut vähän too much, kun en kuitenkaan ollut menossa mihinkään.
En edelleenkään ole mikään pro peilin kautta kuvaamisessa, mutta hienosta Brigitte Bardot -hässäkästä ei nyt ole muita kuvia. Kyllähän näistäkin nyt vähän selkoa saa… Ja samalla vauhdilla kuvasin myös keskiviikkoisen toimistoasuni. Hunterit tosin kuuluu osastoon työmatka-asu.
Mutta siis – pikkujouluasua olin synttäreillä metsästämässä. Kaoottinen mä-en-löydä-mitään -angsti ei sentään johtanut amerikkalais-kitchin joulunalleneuleen hankintaan. Paljetteja ja muuta kimallusta löytyi kuitenkin ihan kiitettävästi.
Monta kivaa toppia tuli kokeiltua – ja yhdet huikeat paljettiset bermuda-shortsitkin kannoin sovitukseen. (No luulin tietty, että kysymyksessä on puolihame – bermuda-shortsit on nyt vaan ihan liian too much, paljettisena tai ei…). Eli kauppoja ei nyt valitettavasti tällä kertaa tullut.
Lähteissäni bongasin vielä pari kaunista hymyä kameraani.
Tällaisia uskomattoman hurmaavia nuoria miehiä parveilee usein näissä täkäläisissä fäshion-tapahtumissa. Miksiköhän heitä tulee niin kovin harvoin ikuistettua kameran muistikortille?
Helppojen, tumpelosormienkien toteutettaviksi sopivien kampauksien metsästys jatkuu! Kokeilin, miten ihastelemani feikkipolkka onnistuu – ja sehän olikin suorastaan helppoa. Tässä ohjeet, joiden avulla kuka tahansa puolipitkä- tai pitkähiuksinen voi testata elämää polkkatukassa.
Hiuksissa tulee olla jonkin verran pituutta, muuten kampausta on aika hankala toteuttaa. Sen sijaan kerrostelu ei haittaa. Tähän lookiin sopii oikein hyvin pieni hapsotus – ilmeestä tulee vain vähän kevyempi ja romattisempi. Liialliseen karkailuun pyrkivät suortuvat voi laittaa kuriin pinnien ja hyvän hiuslakan avulla.
Kampauksen vaatima varustemäärä on aika minimaalinen. Tutoriaalin feikkipolkka on toteutettu yhden ponnarilenksun ja kolmen pinnin avulla. Pinnien määrää kannattaa lisätä tarpeen mukaan, mutta hämmästyttävän tukeva tuosta tulee vain kolmeakin käyttämällä.
Liukkaisiin hiuksiin kannattaa suihkia aluksi jotain struktuuria antavaa spraytä. Omiin hiuksiini levitin vain reilun kokoisen kökkäreen randomia muotoiluvaahtoa tukea antamaan. Esikuvien mukaista muhkeutta kampaukseen saa, kun käyttää jotain tuuheuttavaa ainetta, esim. Schwartzkopfin Dust it -puuteria.
Alkuvaiheessa hiukset kiinnitetään erittäin löysälle ponnarille.
Ponnarin pää käännetään niskaan – eli tavallaan tukka käännetään kaksinkerroin.
Ponnarin pää kiinnitetään pinneillä takahiusten alle mahdollisimman tukevasti.
Päällimmäiset hiukset pöyhitään paikoilleen niin, että kiinnityskohta ei näy. Mikäli hiukset eivät ole kovin paksut, kannattaa päällihiuksia tupeerata kevyesti alapuolelta ennen ponnarin kiinnittämistä. Näin kiinnityskohta jää helpommin piiloon ja kampauksesta tulee tasaisempi.
Kampauksen toteuttaminen ilman peiliä ja samanaikaisesti itselaukaisijaa räpsien, ei ole ihan maailman helpoin tehtävä. Normaalioloissa olisin toki tarkistanut kampauksen peilien avulla ja tehnyt jotain noille parille roikkuvalle suortuvalle…
Tämän nopeampaa ja helpompaa ei kampauksen teko juuri voi olla! Ja bonuksena pääsee fiilistelemään elämää polkkatukassa.
