Ajattelin, että tänään on yhtä kylmä kuin eilenkin ja aamulla toimistovaatteita valkatessani tuumasin, että nyt on hyvä testata perjantaina hankittu COSin neuletakki. Ilokseni huomasin päivän aikana, että 100 % villaa oleva neule ei todellakaan kutita! Aika harvinainen aarre. En nyt ole mikään superyliherkkä villan suhteen, mutta en kyllä kestä yhtään, jos vaate tuntuu vähänkään hankalalta päällä. Pitää varmaan yrittää ehtiä poiketa COSilla vielä uudelleen ja hakea lämpimän karpalonpunainen versio samasta neuleesta. Olen kuitenkin neuletakkien suurkuluttaja. Valitettavasti tummansinisestä ei ollut enää jäljellä kuin koko XS…

Tuo huivin virkaa toimittava karvahärdelli on ostos muutaman vuoden takaisista Modecenterin myyjäisistä. En ole sitä juurikaan käyttänyt ja tänään muistin taas miksi. Joku välkky designer on päättänyt laittaa kiinnisolmimiseen tarkoitetut silkkinauhat keskelle pötkylän päätyjä. Tästä syystä kaulus ei laskeudu nätisti vaan pyrkii koko ajan pystyyn muistuttaen elävästi karvaista niskatukea… No, laitoin karvan päälleni alunperin vain siksi, että aamusella tuntui kurkussa kasvavan tanakka kaktus. Kurkku pysyi kyllä mukavan lämpimänä koko päivän, joten tässä nyt karvakaulurista sitten oikein kuvakin. 🙂

• neuletakki, COS
• housut, Monki
• nilkkurit, Vagabond
• karva, ??

Huomenaamulla mulla on hammaslääkäri… Pitääkin alkaa kaivella niitä kaikkein turvallisimpia turvavaatteita esiin. Hjälp!

Kuvat: Katriina Mäkinen

Fantastisia uutisia kaikille ballerina-kenkäfaneille! Repetto avaa tänä keväänä shop-in-shop -myymälän NK:lla.

Alunperin Repetto valmisti balettitossuja puhtaasti tanssikäyttöön. Kun nuori Brigitte Bardot alkoi käyttää tossuja ihan muutenkin, levisi ballerina-villitys ja Repetto-kuume oli fakta. Yhä edelleen Repetton huikean mukavat kengät nauttivat tietystä kulttimaineesta – eikä vähiten siksi, että tyyli-ikoni Kate Moss on vannoutunut Repetto-fani. Samoin yhteistyömallistot Rodarten, Opening Ceremonyn, Coletten, Commes des Garconsin etc. kanssa takaavat hypen jatkumisen.

Muutamia vuosia sitten, kun viimeksi olin Pariisissa, sovittelin aivan tajuttoman suloisia mustia nahkaisia, kärjestään mokkanahkaisia Repettoja. Putiikki ei huolinut maksuvälineeksi Amexia, joten kaunokaiset jäivät hyllylle. En ole oikein vieläkään toipunut menetyksestä, mutta nyt on vihdoin revanssin aika! Eipähän tarvitse miettiä, mistä hankin ensi kesän peruskäyttökengät!

Oikeastaan otsikon olisi pitänyt kuulua, että justiinsa julkistetun tiedon mukaan loistava Altewai.Saome on voittanut Tukholman muotiviikkojen Max Factor Awardsin. Palkinto jaettiin nyt viidettä kertaa ja sen voittaja saa siis palkinnoksi muotiviikon avajaisnäytöksen.

Altewai.Saome on kahden ruotsalaissyntyisen suunnittelijan Natalia Altewain ja Randa Saomen vuonna 2009 perustama merkki. Heti ensimmäisestä näytöksestä lähtien tukholmalainen muotiskene on ollut vähintäänkin vaikuttunut kaksikon aikaansaannoksista. Joku totesikin, että nyt on ruotsalaisen muodin tulevaisuus pelastettu…

En kyllä ala vänkäämään vastaan! Muistan erittäin hyvin, kun aika tasan tarkkaan vuosi sitten istuin Bernsissä todistamassa Altewai.Saomen ihka ensimmäistä catwalk-näytöstä. Fiilikseni oli täydellinen jessss – juuri noin haluaisin, että ajan henki kiteytetään. Malliston perinteistä skandinaavista linjaa vähemmän minimalistinen sport chic -tyyli tuntui raikkaalta, uudelta, vahvalta ja yksinkertaisesti hyvältä.

Nämä tämän postauksen kuvat ovat tämän kevään mallistosta, jolla siis tuo Max Factorin sponsoroima palkinto on ansaittu.

Suunnittelun lähtökohtana Altewai.Saomella on itsenäinen aktiivinen moderni nainen.  Tykkään ihan hurjasti siitä, miten sporttiset elementit asuissa antaa vahvaa, maskuliinista karismaa kokonaisuudelle, mutta ilman “perinteisemmän” maskuliinisuuden hyökkäävyyttä tai naamioitumisleikin kaltaista alleviivausta. Itseasiassa Altewai.Saomen siluetti on monesti hyvinkin naisellinen ja klassinen.  Silti teknisten materiaalien, laserleikattujen yksityiskohtien ja sport-maailmasta tuttujen leikkausten ansiosta Altewai.Saome -nainen tuntuu tuumivan “antaa tulla lunta tupaan vaan – täällä ollaan valmiina!”

Tukholman muotiviikko alkaa reilun parin viikon päästä. Enpä tullut ottaaneeksi ollenkaan huomioon tuota Balin reissua varatessani – miten alottelijamaista! Toivotaan, että lennot kulkevat ajallaan, että ehdin edes joihinkin näytöksiin!

Kuvat: Kristian Löveborg

Olen ollut kertakaikkisen saamaton ja haluton ottamaan päivän asu -kuvia jo pidemmän aikaa. Syitä on luonnollisesti ziljoona. Milloin aika ei riitä, milloin valaistus on karsea (salamalla otetut kuvat sucks!), milloin ei jaksa puuteroida kiiltoa pois naamasta. Oikeasti syitä on kaksi: a) tuntuu, että kaikki vaatteeni on nähty täällä jo niin moneen kertaan, että itseänikin tylsistyttää b) aktiivikäytössä oleva osa garderobia on kutistunut siitä yksinkertaisesta syystä, että en juuri tällä hetkellä mahdu kaikkiin vaatteisiini…

Mutta sitten toisaalta. Hauskahan näitä asukuvia on aina välillä julkaista ja jääpähän sitten itsellekin muisto myös tästä pukeutumisvaiheesta. 🙂

Maanantain toimistopäivä vierähti täysikuun valvottaman yön jälkeen aika vetämättömissä fiiliksissä. Aamulla halusin päälleni vain jotain rentoa ja mukavaa. Printtiteeppari kaipasi kuitenkin pikkuisen sivistyneempiä vaatteita kaverikseen, ettei kokonaisuus näytä ihan pelkästään kotisohvalle sopivalta setiltä.  Vuorittamaton jakku ei ole kuitenkaan liian kankea ja prässihousujen vajaat lahkeet keventää yleisilmettä myös. Tykkäsin.

• t-paita, MTWTFSS
• jakku, Frkn
• housut, Wera
• nilkkurit, Vagabond

Ja sitten sama vielä dramaattisena taideversiona ja virallisella muotiblogi posella. 😀

Ja sit treenikassia pakkaamaan! Boxing odottaa!!

Kuvat: Katriina Mäkinen

Hmmm… Nyt jo vähän nolottaa, että lupasin tilittää joka sunnuntai viikon treenit. Mutta ehkä tämä nyt käy sellaisesta ruotsalaistyyppisestä pehmeästä alusta.. Ei kyllä ollut muuten mitään tunkua SATSilla täällä ainakaan alkuviikosta. Eli ehkä meitä mjukstarttaajia on muitakin.

Suunnitelmat olivat (luonnollisesti) huomattavasti polleammat, mutta tuli sitä nyt kuitenkin liikuttua ihan oikeastikin muutakin kuin haaveissa.

TREENIT VKO 1

Maanantai SATS Boxing 75 min

• Oli ihan hyvä fiilis ja treeni sujui hyvin. Tunnin lopussa tosin kädet alkoivat olla jo ihan muusia ja piti ihan tietoisesti keskittyä, etten jännitä niskaa kompensoidakseni makaronikäsivarsia. Niskajännityspäänsärky ei ole kiva treenituliainen. Ohjaaja kertoi, että se oli hänen viimeinen tuntinsa meidän vakisalilla Sicklassa. Harmi – juuri, kun ehdittiin tottua hänen ohjaustyyliinsä ja saamaan kunnon fiilis tunnista. Huomasin, että Peetu alkaa olla jo aika hurja treenikaveri. On ihan täysi työ ottaa vastaan iskuja ja potkuja…

Tiistai SATS stepperi 30 min ja venytykset

• Oikeastaan inhoan sydämeni pohjasta salilla käymistä ja varsinkin niitä kammottavan näköisiä aerobisia laitteita. Mutta kun rikkoontunut selkä ei kestä ihan oikeaa juoksemista, on stepperi paras vaihtoehto. Tolkutan itselleni “tämä on rehabia ei treeniä, tämä on rehabia ei treeniä…”. Ja niin ehkä pääsen ihan oikeasti juoksukuntoon vielä kevääksi. 30 min kohtuullisella vastuksella ja kiitettävällä, mutta ei läkähdyttävällä tempolla. Ok fiilikset, vaikka aina noista koneista noustessa on pää vähän pyörällä. 🙂

Sunnuntai kahvakuula 45 min kotona

• Ei oikeastaan olisi ollut aikaa ja kaikkea muutakin olisi pitänyt tehdä. Kotitreenauksessa on kyllä ihan omanlaisensa stressitekijät. Kun on SATSissa tai ulkona lenkillä, niin sitä on sitten siellä eikä muuta voi. Kotona on aina kaikenlaista, mitä pitäis tehdä – tai olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten. Keskity nyt siinä sitten johonkin treenihommaan. Varsinkin joogaaminen on lähestulkoon mahdotonta kotona. Kahvakuulan kanssa heiluminen on vähän helpompaa, varsinkin, kun sain about 45 min kestävän ohjelman, jota voi katsella tietokoneelta ja tehdä liikkeet sen mukaan. Melkein kuin olisi tunnilla. 😀

Hyvällä tahdolla voidaan siis laskea, että vuoden ensimmäiseen viikkoon mahtui kolme treenikertaa. Jotenkin nuo alle tunnin sessiot ei oikein tunnu oikeilta, mutta joskus joku liikuntaguru on sanonut mielestäni tosi kannustavasti/lohduttavasti: jokaikinen otettu askel on parempi kuin ei mitään! Eli siis lasketaan viikolle yksi yhteensä kolme treeniä. Ja toisaalta voisin kyllä väittää, että perjantainen joulukuusen poisvienti – ja etenkin neulasten imurointi koko kämpästä – kävi kyllä ihan urheilusta sekin..

Ensi viikoksi on suunnitteilla jälleen boxingia Peetun kanssa, joogaa/body balancea (pitäisi niiiin venytellä enemmän…) ja jotain hikiaerobista vielä. Saa nyt nähdä jaksanko nousta taas stepperille, se on niin kuolettavan tylsää – vaikka kuulemma tosi hyväksi selälle.

Tässä nyt esittelyssä huimat aleostokseni!

Olen oikeastaan erittäin tyytyväinen, että olen onnistunut pitämään pään kylmänä ja tekemään aika tylsiä, mutta sitäkin tarpeellisempia työvaatehankintoja.

Forever21 -tilauksessa kotiin saapui valkoinen kauluspaita ja ruutuhousut. Tykkään paidan ohuesta, vähän ruudullisen oloisesta materiaalista (100 % puuvillaa), mutta malliltaan se on kyllä aika teltta… No, jonkun neuleen alla sitä tulee jokatapauksessa käytettyä. Housut sen sijaan on ihan täysosuma! Toimistoystävällisesti vähän stretsit pöksyt on tosi mukavat päällä – ja istuvatkin ihan ookoo. Puntit on kivasti just nilkkaluuhun, joten nilkkurit pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

COSilta löytyi käytännöllinen mekko – mukavasti joustavaa materiaalia tuokin. Malli on siitä hauska, että näyttää aivan siltä kuin olisi paita ja kynähame päällä. Vain alhaalta ylös menevä vetoketju kalvaltaa tilanteen. Tummanvihreä neuletakki on 100 % villaa, mutta sovitettuani sitä, totesin, että se ei kutita yhtään. Pitäähän tuollainen aarre viedä kotiin asti! Potentiaalinen käytän, kunnes kyynärpäät kuluvat puhki -neule.