Superassistentin (ja random.orgin…) suosiollisella avustuksella titiMadam-arvonnan voittajat ovat nyt vihdoin selvillä!

Ihan ensimmäiseksi haluan kuitenkin kiittää kaikkia osallistujia! Oli taas niin ihana ja ilahduttava lukea vastauksianne. Kuvauspaikkaa koskeva kakkoskysymys oli tietenkin siinä mielessä leikkimielinen, että kaikki vastaukset olivat oikeita. Tosin ikuisesti sydämeltään tamperelaista bloggaria ilahdutti kovasti, että niin moni tunnisti Telakan terassin!

Vaikka voitto olisikin tällä kertaa mennyt ohi, ei ole syytä isoon harmitteluun, sillä alekoodi Go4it2013 on voimassa titiMAdamin nettikaupassa 12.5. asti. Koodilla saa tilauksensa ilman postituskuluja ja loppusummasta vähennetään 20 %.

Itse ajattelin tilata Camillalle synttärilahjaksi kisukorut vihreinä (Camilla ei puhu suomea, joten uskallan paljastaa yllätyksen täällä). Kyseinen kissanomistajaystäväni oli suorastaan vihreänä kateudesta, kun näki mustat kattikorvikseni, joten veikkaisin, että saaja ilahtuu saadessaan samanlaiset omassa lempivärissään.

Kolme onnekasta voittajaa ovat:

Elina:
Valinta oli vaikea, mutta ehkä tää (jää)karhu (valkoisena tietysti!) symbolois mun vaihtarilukukautta, vaikken jääkarhua ole nähnytkään 😉

Yksisarvinen taitaa viettää iltaa Tampereen telakalla!

Satugee:
Yhden valitseminen on kovin, kovin hankalaa. Mäyris- ja kissakorut ovat aina ihania, koska sellaisia pöyrii ihan aitoinakin kotona. Ja hevoset, kukapa niistä voisi olla pitämättä. Mutta koska kilpailussa pitää valita yksi niin se olkoon sitten häkistään karannut musta lintu.

Kuvauspaikkana lokille näyttää toimineen lentokone.

Merja:
Suosikkini on merihevoskorvakorut

Yksisarvinen on kuvattu Tampereella Telakan terassilla.
Kaunista kevättä kaikille!

Mahtavat onnittelut kaikille kolmelle voittajalle!!

Onnettaren suosikeille on laitettu sähköpostilla tieto voitosta. Mikäli viikon kulutta en ole kuullut jostakusta mitään, arvon uuden voittajan.

Pidättyväinen ja nirso shoppailija tässä päivää!

Menin omassa mittakaavassani aikas kreisiin ostosmoodiin Filippa K:n varastotyhjennysmyynnissä, mutta ei voinut mitään – niin hyviä diilejä oli tyrkyllä. Esimerkiksi kaikki housut mallista, materiaalista ja tyylistä riippumatta maksoivat vaivaiset 100 kruunua, eli noin 10 – 11 euroa! Muutenkaan eivät hinnat juuri päätä huimanneet, vaikkeivat nyt ihan kirppishinnoissa olleetkaan.

Ensimmäinen “new in” -juttu ei tosin ole Filippa K:lta vaan Forever21:lta.

Karkki tilasi kivan mustavalkoisen viskoosimekon Forever21:lta noin viikko sitten. Samassa paketissa tuli paljon muutakin (nelisen toppia, yksi toinen mekko ja leikkipuku… muistaakseni. Ainakin.) ja pääosin kaikki oli neidon mielestä tosi jees hankintoja. Mutta mekko vaan oli auttamattoman iso. Hetken sitä tsuumailtuamme totesimme, että ei siitä oikein pienentämällä tule kalua, sivutaskut ja vyötärönauhakuja olisivat tehneet muuten simppelin mekon pienentämisestä kohtuuttoman ison urakan. Koska muuta palautettavaa paketissa ei ollut, sai tämäkin armon – ja Minttu itselleen uuden mekon. Jee!

Ja sitten niihin Filippa K -hankintoihin!

Veriappelsiininoranssi pellava/puuvillaneule (60/40) on kivan lyhyt ja vähän laatikkomainen muodoltaan. Materiaali on aivan ihanan tuntuista ja 3/4-pituiset hihat just tähän aikaan vuodesta erittäin passelit. Vähän vaikuttaa siltä, että neuleen pintaan tulee aika helposti jälkiä, karkaavia kuituja, venyneitä lenksuja ja sen sellaista. Varmaan tuo on juuri siksi päätynyt poistomyyntiin. No, eiköhän se aikansa palvele siistinä toimistoneuleena ja sitten sen voi siirtää kivaksi kotipaidaksi.

Hihaton silkkiviskoosipaita (54/46) on ihan täydellinen jakkujen ja neuleiden alle puettava toimistovaate. Materiaali on aika läpinäkyvää – ja aloin miettiä, että sopivasti asustettuja se sopisi varmasti vähän epävirallisempaan edustuskäyttöönkin… Tykkään kovasti mallia pienempi olevista kauluksista.

Farkkushortsit. Hienot. Perus.

Filippa K -filosofiaa: brändiä ei tarvitse julistaa – vähemmälläkin selviää, mistä on kyse. Bonuksena ihana istuvuus (vähän ovat kyllä isot, mutta eihän se farkkushortseissa haittaa?), täydellinen sinisen sävy ja pesu, sekä reipas pläjäys juostavan mukavuuden takaavaa elastaania.

Mustat paperbag-shortsit. Malli on sen verran huoliteltu, että ajattelin noiden sopivan office-asuksi. Pituus on myös sitä luokkaa, että edellisen trendiaallon aikana olisin varmaan mennyt töihin saman pituisessa hameessa. Materiaali asetaatti/modaali -sekoitusta (viskoosin kaltaisia kuituja molemmat) – eli lievästä rypistymishalukkuudesta huolimatta ihan ookoo.

Lohenpunaiset viskoosilökärit. Väriä oli ihan tajuttoman vaikea saada onnistumaan kunnolla kuvissa. Oikea sävy on ehkä parhaimmillaan jossain tuossa polven kohdalla. Lahkeensuun halkiot, sivutaskut, huolitellut laskokset ja pukuhousujen malliset takataskut lieventävät pyjamavaikutteita. Mutta taidan kyllä tarvita pellavanvaalean bf-bleiserin lökäpöksyjen kaveriksi.

Oranssinpunaiset farkut. Aika kreisi väri – enkä ole ollenkaan varma, onko se yhtään tyyliseni… Älyttömän mukavat nuo ovat kuitenkin päällä, ja jotenkin kummasti ilostuttaa ja piristää tuollainen huikea, häpeilemättömän räiskyvä oranssi!

Sitten – sokerina pohjalla… KARVAISET NILKKURIT!!!

Eikö olekin i-ha-nat!? I’m so in lööööv!!

Ja on kyllä ihan pakko vielä kertoa, että kenkälaatikon hintalapussa noiden hinta oli 2700,- kruunua. Arvatkaa, mitä minä maksoin!? No, 300,- kruunua!! Kolmesataa kruunua!! Ihan uskomaton löytö – eikö!

No niin – siinä ne nyt olivat. Taidan mennä tästä silittelemään ja rapsuttelemaan uusia kenkiäni…

Kirkas turkoosi toimii tehokkaana vastapainona lumileopardityyppiselle mustavalkokuosille. Oikeastaan tämä on perjantainen office-kokonaisuus, joka piti lyödä eetteriin jo eilen illalla, mutta sitten tuli väliin kaikenlaista, niinkuin esimerkiksi Filippa K:n ystis ja avokadopastan fiksailua nälkäisenä murisevalle laajennetulle perheelleni. Sitten piti vielä töllätä leffaa (Argo – suosittelen!) ja ahmia pop cornia. Perjantaiperus.

Tuosta Filippa K:n ystiksestä on tulossa ihan oma tilityksensä. Julistan aina olevani aika pidättyväinen ostelija, mutta näköjään myös täällä asustelee huippudiilejä rakastava hamsteri. Saaliiksi tuli kahdet shortsit, kahdet housut, yksi hihaton kauluspaita, pellavaneule ja karvaiset nilkkurit! Koitan tässä illan mittaan saada saaliini silitettyä kuvauskuntoon, että voin huomenna esitellä, mitä kaikkea ihanaa löysin. Karkin sisäinen hamsteri on muutenkin helpommin shoppailu-modessa ja ystiksestä lähti mukaan näyttävä kokoelma shortseja ja neuleita sekä tosi kiva jakku.

Samaan aikaan oli naapurissa jonkun urheiluvaatemerkin (en tunnistanut…) ystis. Poikettiin tietty siellä kanssa – ja lähdettiin molemmat kotiin uutukaisten lippiksien kanssa!

Mutta ostoksista lisää myöhemmin. Nyt oikeastaan vain vinkkinä niille, jotka sattuvat olemaan täällä Tukholman kulmilla: Filippa K:n ystis on auki vielä huomenna sunnuntaina klo 10 – 17 osoitteessa: Sankt Paulsgatan 29. Hinnat ovat tosi edulliset ja kampetta on varsin runsaasti – myös miehille ja kaikkia kokoja löytyy. Kantsii siis poiketa!

Eilisen asun lähtökohtana oli aikoinaan MTWTFSS:n haalareista katkaistut housut ja äiskältä saatu turkoosi neuletakki. Mustat yksityiskohdat, kaulakoru ja nilkkurit, rajaavat kokonaisuuden mielestäni ihan kivasti. Aika rentohan tuo asu noin niinkuin toimistomeininkiä ajatellen oli, mutta perjantaina kai kuuluukin olla vähän casual.

• housut, MTWTFSS (tuunattu haalareista)
• neuletakki, saatu äidiltä, merkistä ei hajua…
• t-paita, H&M
• nilkkurit, Ril’s
• kaulakoru, Kookai (tuunattu)

Tänään on viimeinen tilaisuus osallistua kolmen vapaavalintaisen titiMadam -korun arvontaan!!

Kaikki vastaukset osallistuvat arvontaan ja voittajia arvotaan peräti kolme – joten tsäänssit ovat kertakaikkiaan mahtavat!

Klikkaa tästä kisapostaukseen – aikaa on vielä koko perjantai puoleen yöhön asti!

Kuva: titiMadam

Tässä tulee nyt  vihdoin lupaamani ohje tosi helppojen (ja tosi trendikkäiden!) salihousujen ompelemiseen. Kunnon “räätälöityjä” versioita hinkuavien kannattaa etsiä jotkut oikeat kaavat, mutta kärsimättömille ja/tai alottelijoille tämä ohje sopii tosi hyvin. Ihan tunnissa housut eivät valmistu – kuten taisin etukäteen rehvastella. Etenkään, jos on niinkuin Mintun ompelimossa, että itse ateljeen pystyttämiseen, koneiden, silitysvälineiden ja muun rekvisiitan esiin roudaamiseen ja tarvittavan työtilan raivaamiseen menee helposti hetkonen.

Housuissa on vain kaksi varsinaista saumaa: puntin sisäpuolella ja haarakoukku. Lisäksi pitää ommella käänteet lahkeensuihin ja kuminauhakuja vyötärölle. Koska mallin idea on olla kunnolla “lötkö”, pienet harhatikit eivät näy missään ja siksi housut erittäin todennäköisesti onnistuvat, vaikka istuisi elämänsä ensimmäisen kerran ompelukoneen ääreen.

Salihousujen tekemistä varten tarvitset:

• noin 1,20 m – 1,50 m hyvin laskeutuvaa kangasta, mieluiten aika ohutta viskoosia. Kankaan leveys tulisi olla noin 140 cm. Kapeammasta kankaasta (yleensä silkit ovat 120 cm) syntyy noin XS/S -kokoiset housut. Isoja kokoja varten pitäisi olla joko leveämpi kangas tai limittäin menevä leikkuusuunnitelma.
• vyötärönympärysmitan kuminauhaa. Mikä tahansa leveys käy. Itseltäni sattui löytymään valmiiksi leveää (punaista!) kuminauhaa, joten käytin sitten sitä…
• mittanauhan
• sakset
• sopivan väristä ompelulankaa ja tietty sen koneen…

Mintun kukkahousujen viskoosi on vähintäänkin ziljoona vuotta vanhaa ja alunperin hankittu jotain suunnitelma-asteelle jäänyttä mekkoprojektia varten. Sattumalta kankaan kuvioista löytyy niin sinistä kuin keltaistakin – jotka molemmat ovat tehneet yllätyshyökkäyksen Mintun garderobiin tänä keväänä.

Leikkausta varten kangas taitellaan kuvan tapaan – eli ei niinkuin normaalisti kaksinkerroin, vaan siten, että reunat kohtaavat keskikohdalla ja kummassakin reunassa on taite. Hmmm… tulipas selostettua tosi hassusti, mutta kuvasta selviää varmaankin ihan hyvin, mitä tarkoitan..

Kaava

Housut valmistuu kahdesta kappaleesta, jotka ovat keskenään samanlaiset. Tee näin:

• Mittaa jalan ulkosivu nilkasta vyötärölle, lisää mittaan 2 x kuminauhan leveys + 1 cm ja noin 1 cm lahkeen kääntämistä varten. Yhteenlaskettu pituus = kaavan “TAITE”
• Merkkaa pituus kankaalle.
• Merkkaa puntin suun leveys kankaalle – huom. puolikas lopullisesta mitasta! Jos et osaa päättää, mikä olisi hyvä leveys, mittaa joidenkin toisten housujen puntti tai tee mittanauhasta lenksu ja mallaile sopiva leveys sen avulla. Kukkahousujen puntti on reilut 20 cm.
• Mittaa lantion levein kohta ja lisää pituuteen 6 cm. Jaa tuo nyt saatu mitta neljällä ja merkkaa se kankaan yläreunaan.
• Piirrä viiva (tai leikkaa suoraan…) “sisäpuntti” 2/3 pituudesta niin, että se päättyy keskelle kangastaitosta. Haara on puolestaan 1/3 pituudesta ja päättyy edellisessä kohdassa mitatun vyötärön reunaan.
• Leikkaa toisesta kangaspuoliskosta samanlainen kappale. 

Periaatteessa kaava toimii aivan loistavasti, vaikka vetäisi ihan suorat viivat lahkeensuusta ja vyötäröltä kankaan keskelle. Itse en malttanut olla hifistelemättä ja kaarroin aavistuksen haaraa ja leikkasin puntin vähän matkaa loivasti suoraan, ennenkuin aloin kaartamaan lisää leveyttä.

Ompele ensin sisäpunttisaumat niin, että lopputuloksena on kaksi punttipötkylää. Siksakkaa ja silitä. Ompele puntit yhteen haarasaumalla. Siksakkaa ja silitä.

Ompele kuminauha lenksuksi.

Kun housukappaleet on ommeltu yhteen ja kuminauha lenkiksi, voit sovittaa tekelettä. Yleensä tekee hyvää, jos etupuoliskoa madaltaa pari-kolme cm, kuten kuvassa.

Tarkoitus on, että haarakoukku roikkuu selkeästi alhaalla – ei nyt ihan haaremityyliin, mutta melkein. Se antaa salihousuille tunnusomaisen rennon lökötyksen ja on välttämätöntä liikkumisen kannalta.

Siksakkaa yläreuna ja ompele kuminauha pussiin (taitteen sisään). Oikein leveä kuminauha, kuten Mintulla tässä, pysyy paremmin ojennuksessa, jos sen tikkaa vielä keskeltä. Kuminauhaa pitää silloin venyttää samalla, kun ompelee, jottei tikit katkeile, kun kiskoo housut jalkaansa. Kapea kuminauha on kaikkein helpoin.

Siksakkaa punttien suut ja käännä noin sentin verran. Silitä.

Valmista tuli!!

Jos jäi vielä jotain kysyttävää näin superpedagogisten ohjeiden jälkeen, vastailen kommenttiboksissa erittäin mielelläni. Ja tosiaan tuolla ylempänä antamani kankaan menekki on arvio. Vajaamittaiset ja/tai lyhyen ihmisen  housut syntyvät pienemmästäkin määrästä. Yksi pituus riittää tuonne 42/44 -kokoon asti, mutta isompia kokoja varten kannattaa hankkia 1 1/2 tai kaksi kertaa tarvittava pituus.

Ihan ensimmäisenä täytyy oikein ääneen tässä hämmästellä sitä, miten uskomattoman monta kaappiporilaista näköjään kuuluu ystävä- ja tuttavapiiriini. Ja tänään ne kaikki ovat päättäneet iki-tamperelaisen iloksi tulla sieltä kaapista ulos ja läiskähtää fb-seinälleni. Hyvä niille.

Ennenkuin päästään ruotimaan päivän asua, pitää vielä kertoa yksi supertärkeä asia: tapasin tänään ensimmäistä kertaa personal trainerini! Ja se oli aivan mielettömän siistiä!! Olen aivan älyttömän innoissani ja tekisi vaan mieleni mennä uudelleen salille (jos jalat vaan kantaisi tämän päivän rääkin jälkeen…) ja päästä siihen motivaatiota pursuilevaan myllytykseen! Niin kivaa!! Ja se PT oli aivan hillittömän kivan näköinen, reippaasti tatuoitu, sinisilmäinen, noin parikymppinen kundi. Kyllä siinä kuulkaas kikatutti vielä kotimatkallakin!

Noniin, siis se päivän asu. Tuntuu kaikkien illan Suurien Tunteiden jälkeen jotenkin maalliselta pikkuasialta, mutta kerrottakoon nyt kuitenkin, että olen päättänyt olla lyhentämättä tuota tänään päällä ollutta kynähametta. Se vaatii ehdottomasti kaverikseen korkeat korot ja muutenkin stailaus napakan neulepaidan kanssa on mielestäni onnistuneempi kuin esmes viimeksi. Kiva oli myöskin keksiä Sandin merinovillaiselle neulepaidalle käyttöä. Paita on mielestäni ihan hieno, mutta jotenkin en ymmärrä ajatusta lyhythihaisesta, korkeakauluksisesta villaneuleesta, vaikka se kaunis olisikin.

• neulepaita, Sand
• hame, Å
• nilkkurit, Ril’s
• korvikset, Snö of Sweden

PS. Käykää nyt ihmeessä osallistumassa ihanaan titiMadam -arvontaan! Voittoja on jaossa peräti kolme, joten oddsit on aika mahtavat!