Poden – jälleen kerran – keskivaikeaa hiustenleikkauskuumetta. Tiedän, että monet pitävät pitkää tukkaani aika kivana ja toisaalta viihdyn siinä itsekin ihan ookoo. Toisaalta olen roikottanut pitkää, suorastaan ylipitkää, kuontaloani lähestulkoon samanlaisena jo niin kauan, että tekisi tosiaan mieli saada vähän vaihtelua.
Eniten himottaisi pitkähkö, olkapäille ulottuva kampaus – long bob. About vuosi sitten tyyli oli iso hitti celebrityjen keskuudessa, minkä ansiosta inspiraatiokuvamateriaalia löytyy interwebsin täydeltä.
Olen leikannut muutaman kerran aikaisemmin hiukseni tosi tosi pitkästä ihan lyhyeksi. Ensimmäisellä kerralla olin töissä Tampereen Työväen Teatterissa ja teatterin kampaamon tytöt leikkasivat hiukseni toivomukseni mukaisesti melkein siiliksi sitä vastaan, että saivat pitkän ponnarini peruukkiaineksiksi. Karkki oli silloin ihan melkein vauva vielä, joten superlyhyt tukka oli teknisesti helppo. Kasvatus takaisin pitkäksi alkoi tosin samana päivänä, kun hiukset leikattiin.
Toisella kerralla olin töissä Tampereen yliopistolla. Muistan, miten perjantaina lounaalla puhuttiin työkavereitten kanssa hiusten leikkaamisesta ja kuinka julistin olevani ehdottomasti eniten oma itseni pitkissä hiuksissa, enkä missään tapauksessa ajatellut leikata niitä tyyliin ikinä. En tiedä, mitä yön aikana tapahtui, mutta lauantaina käytin koko aamupäivän soitellen läpi Tamperelaisia kampaamoja vapaan ajan toivossa. Tuloksena oli jälleen superlyhyt kampaus – itse pyysin vieläkin lyhyempää, mutta kampaaja kieltäytyi leikkaamasta. Sanoi, että voin mennä maanantaina takaisin, jos hiukset edelleen tuntuvat liian pitkiltä… No, eivät tuntuneet. Haha! Ja työkavereitten ilmeet oli kyllä ikuistamisen arvoiset, kun en-kyllä-koskaan-leikkaa-hiuksiani-Minttu saapui lyhyen kuontalonsa kanssa toimistolle!
Muutaman kerran olen tehnyt myös vähän maltillisemman hiustenlyhennysoperaation. Aina lopputulos on kuitenkin ollut se, että olen alkanut kasvattamisprojektin aivan samantien. Eli onko leikkaamisessa ylipäätään mitään järkeä?
Yleensä pidän hiukset aina kiinni ja siksikin tuntuu jotenkin turhanaikaiselta pitää matkassa ylipitkiä karvoja. Ei niistä toisaalta mitään haittaakaan ole. Mieleni tekisi silti uudistua jotenkin – ja mikä olisikaan ihanampaa kuin uudet hienot hiukset?
Ongelma taitaa olla nyt oikeastaan vain se, että raaskinko leikata. Nyt, kun hiukseni ovat olleet niin pitkät niin pitkään, tuntuu, kuin en osaisi kuvitellakaan elämää ilman mahdollisuutta Hollywood-kiharoihin. Tai että kaikki supervoimani olisi säilööntynyt juuri karvojen pituuteen. Asiaa ei millään tavalla helpota se, että kampaajani sai viime kerralla melkein sydärin, kun ilmoitin harkitsevani kutrien katkaisua.
No, saa nyt sitten nähdä, löytyykö rohkeutta kutrien pätkäisyyn vai ei. Mieli kyllä tekisi. Olkapäille ulottuva long bob olisi siitäkin hyvä, että sen saisi vielä ponnarille. Eikä tämä meikäläisen melkoisen luonnonsöherökiharainen hiuslaatuni kovin lyhyessä viihtyisikään – etenkään, kun en edelleenkään halua ryhtyä laittamaan hiuksiani joka kerta, kun olen lähdössä ihmisten ilmoille.
Vanha viisauteni on, että kyllähän ne siitä sitten taas kasvaa – ja niin kasvaakin. Toisaalta tähän pituuteen, missä hiukseni on nyt, ei päädytä ihan hetkessä. Mutta ehkä voisin oikeasti viihtyäkin pitkässä polkassa… Pitäisi varmaankin rohkaistua ihan oikeasti ja käydä pätkäisemässä kiharat. Tai jos sitten kuitenkin ei… Nääs, nääs…
Kuvat: Getty Image, poimittu täältä ja täältä.
42 Comments
Nohei. Uskotko, jos sanon, että onpa tuttua pohdintaa.
Mulla ei varmasti ikinä ole ollut niin pitkiä hiuksia, kuin sulla, mutta kyllä tätä viimeistä 15 sentin pätkäisyäkin veivattiin, ja pitkään.
Ja mikä on lopputulos – en osaa enää YHTÄÄN laittaa hiuksiani 😀 En Reilu viikko treeniä takana ja olen ihan pihalla, miten näiden kanssa pitää olla. Mutta ihme kyllä, en haikaile kampaamon lattialle jääneiden karvojen perään, ennemminkin harkitsen, pitäisikö nippaista pikkaisen lisää 😉
Että go4it!! (heh-heh)
Heh heh – joo, kyllä muistan ne tunteet, kun ei melkein osannut pestäkään niitä uusia lyhyempiä hiuksia. Mutta kyllä musta nyt tuntuu, että taidan uskaltaa leikata… Tai ehkä sittenkään en. Tai joo, mikä ettei! Vai ehken sittenkään…. 😀
Ehdottomasti leikkaat! Uskon, että tuo long bob antaisi vähän sellaista hmmm… aikuisempaa fiilistä ollen kuitenkin edelleen pitkä. Ja pidät niitä sit auki – ei sotkunutturoilla 😀 Näkisin sut just tollasessa kampauksessa hyvin, välillä jopa ihan suorina (suoristusraudalla) tai loivilla kiharoilla. Mulla on itsellä kans vähän tosta väliltä – leikkaan usein “long bob”, mutta se kasvaa nopeasti taas vähän XL -malliin. Ja sit taas takaisin long bob -pituuteen joka on aina mielestä freesi ja “aikuinen”.
No just niin ajattelinkin, että “long bob” olisi helpompi pitää auki, kun ei jäisi kaikkien kassinhihnojen alle jumiin. Sitä olisi myös varmasti helpompi laittaakin, koska tämän nykyisen kanssa ei oikein tahdo käsivarsien pituus enää riittää. Ja tosiaan kyseessä olisi oikea kampaus, eikä ylikasvanut reuhka, kuten nykyisin. 🙂
Älä leikkaa. Harvalla naisella on noin paksut ja kauniit hiukset kuin sinulla. Mielestäni menettäisit yhden vahvan valttikortin, kun puhutaan viehättävyydestä.
Omatkin hiukseni ovat pitkät, tosin eivät niin runsaat kuin sinun. Vaikka monesti leikinkin ajatuksella niiden lyhentämisestä, en tee sitä, koska tiedän että pitkät hiukset kaunistavat ainakin minua 🙂
No tuo todella mietityttää – mitä jää jäljelle, jos leikkaan reteimmän ominaisuuteni pois? Niinä päivinä, kun tunnen itseni vain rumaksi ja tyhmäksi, voin lohduttautua sillä, että ainakin hiukset ovat mageet… 🙂
Puolipitkä on mielestäni kaikista monipuolisin malli. Se on helppo laittaa, fresh, naisellinen ja sitä tulee pidettyä auki ;). Itse olen huomannut että sitten kun tukka on jo liian pitkä, niin se on melkein aina kiinni (tylsää). Kokeile ihmeessä, kasvaa ne takaisin jos uudessa lookissa ei viihdy.
Se on kyllä niin totta – hiukset kasvaa takaisin, jos alkaa kaduttaa…
Itse leikkasin muutama kuukausi sitten juurikin tuollaiseen long bob mittaan pitkän pohdinnan jälkeen. Ja en olisi uskonut, miten -15 senttiä voi tuoda +100% itsevarmuutta. Jotenkin hassusti tyylikäs olo tällä tukalla. Ainoa miinuspuoli on, että kampaajalla täytyy käydä useammin, etteivät hiukset kasva liian nopeaan takaisin pitkiksi 🙂
Kaipailen juuri vähän modernimpaa, freesia ilmettä. Olisi myös kiva pitää hiuksia useammin auki, mutta tämän nykyisen kanssa en oikein jaksa. Pitkä on yllättävän hankala – ja aina jäämässä kiinni joka paikkaan. 😀
Mä kävin kans pätkäsemässä itselleni long bobin joulun aikaan ja oikeestaan ainoa ongelma on että hiuksia pitää nyt laittaa hiukan enemmän jos haluaa että ne näyttää hyvältä. Omat hiukset kun ei kiharru ollenkaan ja kaikissa ihailemissani “julkkismalleissa” sitä kiharaa kuitenkin on..
Nyt on harkinnassa hankkia kunnon suoristusrauta, sillä tän saisi varmaan muotoiltua nopeammin 🙂
Mutta sulla tota kiharaongelmaa ei edes olisi, joten leikkaa vaan!! ;D
Juuri sen takia tuo “long bob” houkuttaa, koska vähän tuntuu, että se voisi olla just mun hiustyypille aika ihanteellinen malli. Kiharatkin jaksaisivat kihartua, eikä vain mennä sotkuun, kuten nyt. 🙂
Enpä osaa kyllä ottaa yhtään kantaa, että mitä kannattaisi tehdä, mutta tunnistan kyllä nuo pähkäilyt 🙂 Itsellä oli 15-vuotiaaksi asti pitkä tukka ja sen jälkeen se ei ole ollutkaan yli olkapäiden. Lyhyessä en viihdy, pari kertaa kokeiltu ja sinun tapaasi aloitettu hiusten kasvatus heti kampaamokäynnin jälkeen. Nyt mulla on juuri tuollainen “long bob”. Pitkään oli lyhyempi polkka, rikottu sellainen, mutta halusin kaikki kerrostukset pois ja vähän pidemmän mallin. Tässä viihdyn oikein loistavasti eli siinä mielessä voisin suositella pitkää polkkaa. Kun tukkasi vielä kihartuu, niin se olis just sellainen ihana rento kuin noissa kuvissa ja sopisi varmasti hyvin sinulle.
Toisaalta olen kyllä aina ihaillut pitkiä hiuksiasi. On ne niin kauniit ja naiselliset!! Nämä “pääasiat” on kyllä vaikeita 😀
Ihanaa viikonloppua!
On kyllä tosiaan niin vaikea tehdä päätöstä… Toisaalta tykkään kovasti pitkistä hiuksistani – etenkin silloin, kun jaksan niitä vähän laittaa. Toisaalta ne on 90% ajasta kuitenkin kiinni, koska en kestä joka paikkaan tarttuvia ja aina tiellä olevia karvoja!
Tosi mukavaa viikonloppua myös sulle!
Ehdottomasti leikkaa!
Aika tasan 50% ajasta olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi! 😀
Älä leikkaa!! Kellä noin paksut ja kauniit hiukset on, hänen täytyy niitä vaalia 🙂 Ihan tosissaan oon sitä mieltä. Ymmärrän kyllä jos välillä kyllästyttää ja haluaisi uudistua, mutta kuitenkin… olis se sääli.
Parikin eri kampaajaa on sanonut samaa… Että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi pidennyksistä ja hiusten paksuuntamisesta – asioista, jotka minulla sattuu olemaan ihan ilmaiseksi. Ja että sellaista ei tosiaankaan pitäisi mennä leikkaamaan tuosta vaan.
Ja heti perään kirjoitan toisen kommentin, alkoi kaduttaa kun olin noin jyrkkä edellisessä 😀 Varmasti tuollainen long bobkin sopisi sinulle hyvin eikä siitä ole paha kasvattaa takaisin pitkäksi jos tahtoo, kun kyseessä ei kuitenkaan ole ihan lyhyeksi leikkaaminen.
Haha – sun tuumailut kulkee näköjään ihan samoja ratoja kuin omanikin. Ensin olen, että ei missään tapauksessa voi leikata ja sitten, että melko nopeasti long bobin kyllä kasvattaisi takaisin pitkäksi – kaikenlisäksi vielä ilman niitä lyhyen tukan kasvattamisesta aiheutuvia järkyttäviä välivaiheita…
No minäkin täältä mielipiteeni:
leikkaa. Esim. tuo Sofia Coppolan pituus on minun silmissäni vielä “pitkä”, mutta se johtuu tietysti siitä että itselläni on nysä, johon verrattuna kaikki on pitkää!
Mutta jos minulla olisi sinun tukkasi niin leikkaisin sen siin jotakuinkin noin kuin tossa Coppolan kuvassa. Että siis aika “tasapaksuksi”.
Mulle on outo ajatuskuvio että “kaikki olisi hiuksissa”. JOhtunee siitä ettei mulla ole koskaan ollut pitkiä hiuksia.
Ajattelen jotenkin niin että ihmisen persoonallisuus on se “kaikki”, se “tavaramerkki” – ja se voisi tulla jopa kivammin esiin kun vähän keventäisi pituutta!
Coppolan hiukset ovat omasta mielestänikin yhdet tämän listan kivoimmista. Tosin Taylor Swiftin otsahiukset kanssa hiukan kutkuttelisivat…
Ehkä onkin ollut niin, että olen vain itse tottunut ajattelemaan, että jopa persoonani “roikkuu” hiuksissa, koska se on se ominaisuus, johon ihmiset kiinnittävät huomiota – ja mistä saan positiivista huomiota. Ajattele, jos muutunkin ihan näkymättömäksi ilman pitkiä hiuksia!? Tai ehkä käy juuri niin, että persoonanikin saa vähän enemmän tilaa. 😀
Ihanaa kuinka täällä käy kuhina puolesta ja vastaan! 😀
Sellaista tulin sanomaan että nopeasti katsottuna tuo Taylor Swiftin otsatukka ei muuten ole edes leikattu, vaan se on vaan kiharrettu tuohon otsalle noin. Sama onnistuu varmasti sunkin hiuksiin, oli ne pitkät tai lyhyet 😉
Puolesta ja vastaan on mielipiteitä tosiaan – ihan kuin oman pääni sisällä! Mutta olet oikeassa Taylor Swiftin otsiksen kanssa. Olisikin tosi kätsyä, kun voisi vaihdella kampausta tuolla tavalla. Pitääkin testata ihan tähän pitkäänkin!
Mä kuulun myös vannoutuneisiin pitäkhiuksisiin… On ihan orpo olo, jos hiukset ovat lyhyemmät kuin olkapäille. Mulla hiustenkasvu on ihan olematonta, olen koko aikuisikäni yrittänyt saada pitkiä hiuksia, mutta ne eivät vaan kasva riittävän paljon 🙁
Jos sun hiukset suinkin kasvaa melko nopeasti, niin leikkauta ihmeessä! Vaihtelu virkistää! Long bob sopisi sulle hienosti, mutta jos haluat pitää pitempiä hiuksia, niin jokin kerroksittainen leikkauskin voisi käydä kivasti. Nyt kun arvot noin paljon, niin mitä jos leikkautat vain semisti?
Semisti leikkaaminen ei tule kysymykseen. Silloin tuntuisi, että “menettäisin” pitkät hiukset, mutta tilalle ei tulisikaan uutta kampausta. Aikaisemmin hiukseni kasvoiva melko nopeasti, mutta tietty sekin arveluttaa, että mahtaako ne enää “tässä iässä” kasvaa samalla teholla. Sitten voisi kyllä todella ottaa päähän, jos en viihtyisikään lyhyemmässä…
Mä olen yleensä se, joka yllyttää leikkaamaan, mutta nyt täytyy sanoa, että älä leikkaa! Hiuksesi ovat I h a n a t. Oikea unelma. Sanoo eräs, jolla on noin kymmenen hiusta ja jolla menee noin litra tuuhennusainetta per pesukerta. Hyvää viikkistä, Minttu!
Haha – kiitos ihana Marjukka! Sitä se kampaajakin tosiaan sanoi (vaikka yleensä kampaajat ovat mielestäni hyvinkin hanakoita saksiensa kanssa), että olen ihan hullu, kun harkitsenkaan leikkausta!
Kivaa ja rentouttavaa viikonloppua myös sinne sinulle!
Leikkasin itse muutama viikko sitten todella pitkät hiukseni long bobiksi. Tosin omat hiukseni olivat ohuet ja hermo meni lähinnä siihen, että ne takkuuntuivat niin helposti. Oli pakko tehdä ratkaisu pitkällisen pohdinnan jälkeen. Ensin ajattelin, että olen “tavallisen” näköinen enkä ollenkaan enää oma itseni. Nyt olen kuitenkin todella tyytyväinen. Pesun jälkeen ei enää tarvitse selvityssessiota, yöllä on kiva kääntää kylkeä, kun hiukset ei jää alle, lisäksi ei ole tullut pidettyä hiuksia enää ollenkaan kiinni! Suosittelen!
Kuullostaa tosi hyvältä! Tosin itse en ole enää vuosiin voinut kuvitellakaan nukkuvani hiukset auki… Eniten tosiaan pelottaa se, että en ole enää oma itseni long bobin kanssa, mutta jotenkin kuitenkin tuntuu, että olen valmis ottamaan riskin. 🙂
Suosittelen leikkaamista. Tuo hiustenleikkuukuume tulee aina sykleissä takaisin eikä lopeta vaivaamista ennen kuin se hiusten leikkaaminen ennemmin tai myöhemmin tapahtuu 🙂 Hiusten leikkaaminen tuohon mittaan tuo yllättävää ryhdikkyyttä ja freshiä ilmettä, kuten ylläkin on mainittu! Yleensä lyhyempi malli tuo myös omat kasvonpiirteet kauniimmin esille.
Eli mikäli leikkaaminen vielä polttelee niin rohkeasti vaan! 😀
Kyllähän tuo vielä polttelee… Varmaan tässä täytyy nyt hetki vielä makustella asiaa, mutta kyllä melkein tuntuu siltä, että hiukset saavat nyt katketa. 🙂
Älä vaan missään nimessä leikkaa upeita hiuksiasi!! Olet selvästi naisellista pitkätukkatyyppiä!!
No niin oikeasti olenkin. Sen vuoksi hiusten kasvattaminen on aina alkanut uudelleen heti, kun olen ne joskus leikannut…
Tuon pienen raitapaitakuvasi (sivupalkissa) alareunan peittäessäsi näet, miltä näyttäisit polkalla (freesiltä!). Jos et maltakaan pätkäistä kokonaan, tuo kuvan kevennetty malli, jossa painopiste on pään ympärillä, eikä pitkissä latvoissa, olisi imarteleva.
Mutta mikään malli, jota pidetään jatkuvasti kiinni, ei ole hyvä! 😀
Sitä tässä olen itsekin miettinyt, että mitä ihmeen järkeä pitää näitä hiuksia, kun en jaksa niitä oikeastaan koskaan pitää auki… Kyllä tähän nyt joku muutos on saatava. 🙂
Mulla on menossa just aivan sama mittelö itseni kanssa! Käsi (tai hiiri) on ollut jo muutaman kerran ajanvaraus-nappulalla mutta vielä olen jänistänyt.
Long bob on kyllä ehdottomasti lempparimallini, mutta aina kun saan sen leikattua tulee vuoden-kahden väli ja tukka on taas pitkä. Kun se on kasvanut takaisin pitkäksi, alan haaveilla long bobista. Ja oravanpyörä on valmis 🙂
Ehkäpä näiden kommenttien perusteella menen nyt ihan oikeasti varaamaan sen ajan!
Itse olen päättänyt nyt, että leikkaan. Mutta en vielä, että milloin. Mikähän ihmeen päätös tämäkin sitten on!? :DD
Ui Minttu, sulla on mitä mielettömin tukka. Mutta silti olen sitä mieltä että leikkaa! Sillä sun paksuun ja upeaan hiuslaatuun tuollainen pitkä polkka olisi aivan upea. Kyllä se tukka kasvaa jos haluaa takaisin pitkän. Leikkaa leikkaa!!! 🙂
Voi että, on kyllä vaikea päättää!! Mutta varmaan ehkä sittenkin leikkaan… En ehkä just nyt, mutta ehkä kesäksi olisi kiva saada jotain kevyempää ja elegantimpaa. 🙂
Aivan samoja kuvia olen katsellut viimeiset päivät! Olen kasvattanut hiuksiani jo hyvän tovin edellisestä polkan leikkauksesta, mutta nyt tekisi mieleni taas pätkäistä. Kampaaja-aika on varattuna parin viikon päästä.
Mielenkiinnolla seuraan, mihin päädyt.
Saa nyt nähdä tuleeko tässä päädyttyä ikinä mihinkään… Mieli muuttuu ihan yhtenään! 😀