Ensimmäinen suoristusrautani

Suoristurautanoviisi täällä hei!

Kampaustyylini (tai paremminkin “kampaustyylini”) on yleensä sellainen pese-ja-pidä -tyyppinen. En juurikaan laita hiuksiani, jollei yhdellä hiuslenksulla väsättyä superpikanutturaa lasketa. Olen ehkä galaksin viimeinen, joka ei ole koskaan omistanut suoristusrautaa… Ainakin blogeja lukiessa tulee sellainen vaikutelma, että suoristusrauta lasketaan vähän samaan välttämättömyystarvikeluokkaan kuin esim. hammasharja.

Indiedaysin 2 v. synttäreitten lahjapussukka oli sen verran hövelisti täytetty, että sen sisältä löytyi mm. makea OBH Nordican Björn Axén Tools -suoristusrauta.

 Jeij!! Mun eka ihka oma suoristusrautani! Huomatkaa ältsitrendikkäät liskokuosit!

Onhan meillä taloudessa toki ollut aikaisemmin suoristusrautoja niin Karkilla kuin Peetullakin. Pikkuisen olen raudalla aina silloin tällöin taltuttanut villiintynyttä otsatukkaani, mutta muuta kokemusta ei ole. Kerran-pari on jompikumpi tytöistä suoristanut äiskän hiukset, mutta nyt päätin testata hommaa ihan itse.

Valaistus kuvien ottohetkellä oli ihan hyvä. En mitenkään tajua, miksi näistä tuli taas näin rakeisia. Äh.

Suoristin hiukseni kolmessa kerroksessa, ensin alimmat niskahiukset ja lopuksi päällimmäiset. Homma sujui yllättävänkin nopeasti – noin vartissa olin käynyt läpi koko kuontalon ja ikuinen pörröpää oli suora!

 Hmm… Tästä takaapäin otetusta kuvasta näkee suorastaan kiusallisen selvästi, että hiusten latvat ovat kipeästi trimmauksen tarpeessa. Ja näköjään hiusten pituus kasvaa ainakin kolmaosan, kun kikkurat on taltutettu.

Ihan hauska olla vaihteeksi suoratukkainen, mutta enpä usko, että tästä mikään vakituinen rutiini tulee. Töissä kyllä yllättävän moni kommetoi kampaustani. Ilmeisesti kiharaisuus on niin olennainen osa olemustani, että tuo suoruus sai jengin reagoimaan. Normaalin kampaajalla käynnin jälkeen yleensä tuskin kukaan huomaa mitään. 😀

 Suoristuksessa käytin aseina tuota lahjaksi saatua suoristusrautaa ja Schwartzkopfin Osis+ -sarjan lämpösuojaa.

Mintun vinkit muille suoristusrautanoviiseille:

  • Kannattaa pitää rauta sopivan kuumana – eli paksummalle hiuslaadulle ja hyväkuntoiselle tarvitaan korkeampi lämpötila kuin ohuelle tai käsitellylle.
  • Lämpösuojan kanssa ei tarvitse liioitella – muutama suihkaus riittää – muuten hiuksista voi tulla raskaat. Suihkuttelun jälkeen kannattaa harjata hiukset niin suoja leviää tasaisesti jokapuolelle.
  • Suorista hiukset kerroksittain ja aika pieninä osioina niskasta alkaen. Ihan alimpia hiuksia ei tarvitse litistää juuresta asti – näin lopputuloksesta tulee pöyheämpi.
  • Suoristuksen jälkeen ei kannata laittaa mitään kosteaa hiustenmuotoilutuotetta, koska silloin hiukset vetävät takaisin kiharaan. Pari kevyttä suihkausta hiuslakkapullosta riittää.

Seuraavaksi aionkin siirtyä uuden vehkeeni kanssa suoraan jatkokurssille ja opetella tekemään suoristusrautakiharoita!

4 Comments

  1. Per

    Sulla on muuten näköjään kauniin paksut hiukset. 🙂 Tai siis mielestäni tukan määrän näkee paremmin, kun hiukset ovat suorat luonnostaan tai sitten tosiaan suoristetut raudalla. Kiharat hämäävät jotenkin ilmavuutta, jolloin ohuthiuksiset saavat mopin näyttämään leijonanharjalta pienemmällä hiusmäärällä. Molemmat tyylit kyllä sopivat sulle, suora tuo tietysti vähän vaihtelua.

    Reply
    • Minttu

      Voi kiitti! Joo, mulla on aika paksut hiukset – vaikka nyt kyllä vähän kampaajan saksien tarpeessa! 🙂

      Reply
    • Minttu

      Voi kiitti Veera! Taitaa kyllä olla ihan kotivertseet jalassa.. ;D

      Reply

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *