Olen jo jonkin aikaa suunnitellut lomamatkaa Pohjois-Italiaan, tarkemmin sanottuna jonnekin Milanon tietämille. Tykkään oikein kovasti Italiasta matkakohteena, olen turisteillut siellä selkeästi useammin kuin missään muussa maassa. (Näitä nykyisen ja entisen kotimaani välisiä matkoja, vaikka lomille osuisivatkin, en oikein osaa laskea ulkomaanmatkoiksi). Tällä kertaa Italianmatkakuume johtuu kuitenkin ihan muusta kuin maan rikkaasta kulttuurista, ihanista kulinaarisista elämyksistä, kiehtovasta luonnosta tai hauskoista kohtaamisista ihmisten kanssa. Haluan matkustaa Italiaan, koska haluan Milanon ulkopuolella sijaitsevaan Prada-outlettiin laukkuostoksille!
No, matkakuumetta voi lieventää esimerkiksi viettämällä yhden harmaan lauantain pyörimällä Tukholman ulkopuolella sijaitsevassa outlet-paratiisissa. Stockholm Quality Outlet oli aikoinaan, kaupungin pohjoispuolella asustellessamme, ihan vakishoppailupaikka. Monipuolinen tarjonta sporttimuodista fashion merkkeihin ja kodin sisustuksesta farkku- ja kenkäkauppoihin sekä hyvät hinnat olivat vähintäänkin riittävät syyt lähteä penkomaan tankoja. Nykyisin outletissa tulee vierailtua huomattavasti harvemmin. Keskustan tuntumassa asuvalle matka esikaupunkialueelle on tuntunut pitkältä, mutta lauantainen reissu todisti, että eihän siihen kauaa mene edes julkisilla liikennevälineillä.

Lauantaisen retken päämissio oli hankkia Karkille opiskeluedustukseen ja työnhakuun sopiva jakkupuku. Tukholman yliopiston lakiopiskelijat pukeutuvat neulepaitoihin ja farkkuihin – niinkuin kai opiskelijat kaikilla muillakin alueilla – mutta työtyyppisissä tilaisuuksissa asun pitäisi olla astetta skarpimpi.

Ihan pelkkää jakkupuvun metsästystä shoppailukierros ei kuitenkaan ollut. Kaikista lemppariputiikeista piti tietty tarkistaa heidän extra-alet. Outlet-hinnat ovat yleensä noin 50 % alkuperäisestä kaupan hinnasta. Eli ihan hyvä ale, jos löytää jotain, mitä oikeasti tarvitsee ja mitä on tullut hakemaan. Heräteostoslöytöjä voi tehdä erilaisista kampanjoista, näytekappaletangoista ja muista supertarjouksista, joita melkein kaikilla outlet-myymälöillä on.

Outletissa menee helposti koko päivä – eikä siltikään ehdi kiertää kuin ne omat lempparit. Lauantaina oltiin Karkin kanssa tosi tsemppimielellä liikkeellä ja kolkuteltiin putiikkien ovia vain hetki avaamisen jälkeen. Suosittelen samaa strategiaa muillekin, sillä puolilta päivin iskee jo pieni ryysis.

Jakkupukumekka Boss ja toiveikas Karkki.

Vagabondin liikkeessä on yleensä edellinen sesonki puoleen hintaan suositushinnasta ja vanhempia malleja saa ihan reilulla alella. Valikoimaa ja kokoja riittää…

Hope ja kaunis liukuvärjätty palmikkoneule miesten mallistosta. Hetken jo mietin, että ostan tuon neulekaunokaisen ja alan etsiä siihen sopivaa poikaystävää. En sit kuitenkaan… Haha!

Hopen kenkähylly ja viime kevään kevätmallistoa.

Karkki löysi Hopelta aivan upean, tismalleen silmiensä värisen harmaanvihreän kevyttikkitakin. Tyytyväinen tyttö halusi uuden takin heti käyttöön. Mikäs siinä. 🙂

Itse olin mennä aivan pähkinöiksi Acnen outletissa. Miten voi olla, että heillä oli yksi ainokainen turkoosinsininen mokka-biker juuri minun kokoani!? Muutenkin varsinkin kaikki ihanat kevätpastellit kuiskuttelivat nimeäni lähes vastustamattomalla tavalla.

Acne-outletin kenkähyllylle täytyy palata vielä… Yllättävän paljon valikoimaa ja hyvin kokoja tarjolla. Hinnat about puolet alkuperäisistä myyntihinnoista.

Karkki osti yhdet.

Melkein kotiutin tämän Acnen kivan kellohameen. Joku nynnyys sitten iski kuitenkin ja tuumasin, että hienoudestaan huolimatta helma vie ehkä vähän turhankin paljon tilaa.

Lisää Acnea… Erilaisia versioita prätkärotsista ja muista Acnen upeista nahkatakeista oli vaikka miten paljon. Tosin nahkatakkeja oli yleensä vain yksi per malli – eli koko oli joko sopiva tai sitten ei.

Onnellinen vaaleanpunaisen paperikassin kantaja.

Alueella on tosiaan siis varsin paljon putiikkeja ja yleensä löytö-faktori on melkoisen korkea. Kantsii tsekata kaikki myymälät täältä.

Mitään huikaisevia kulinaarisia elämyksiä ei ostoreissulta kannata odottaa. Itse outlet-alueella on Pizza Hut, makkarakioski ja Waynes Coffee. Kerran joskus sata vuotta sitten taidettiin käydä Pizza Hutissa shoppailulounaalla, nykyään ollaan yhtä mieltä siitä, että Waynes Coffeen hinta/laatu/tarjonta/nopeus/helppous antaa parhaimman lisäarvon.

Le Creusetin myymälä on aika uusi tulokas alueella. Melkein pitää sanoa, että onneksi Peetu ei ollut mukana… Muuten oltaisiin varmasti päädytty kantamaan valurautapannuja kotiin selkä vääränä. Haha!
En nyt väitä, että tuo Tukholman outlet olisi ihan yksinään matkan arvoinen (niinkuin en nyt varmasti ihan oikeasti menisi Milanoon vain Prada-outletin vuoksi!). Jos nyt kuitenkin on tänne tulossa ja edulliset shoppailut kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti pistäytymistä Stockholm Quality Outletissa.
Julkisilla paikalle pääsee kätevästi noin puolessa tunnissa keskustasta. Ensin paikallisjunalla Barkarby-nimiselle asemalle ja sitten sieltä 567-numeron bussilla. Bussi lähtee heti paikallisjuna-aseman uloskäynnin ulkopuolelta ja outlet sijaitsee bussin päätepysäkillä. Eksymisvaara on toisin sanoen lähes olematon.

Siitä on jo jonkin aikaa, kun käytiin Peetun kanssa minimarketin Sample Salessa. Taisin tunnustaa, että omassa mittakaavassani yllyin hankkimaan varsin rehvakkaan saaliin ko. ystiksestä. Kenkäostokset löytyy täältä (Mintun) ja täältä (Peetun), mutta halusin ehdottomasti esitellä kaikki muutkin mukaan lähteneet ihanuudet.
Ihan aina Sample Salet eivät ole mitenkään järkyttävän halpojen löytöjen runsaudensarvi. Esmes Acnen vastaavissa hinnat on about 40 % – 50 % alkuperäistä myyntihintaa edullisempia. Se on toki hyvä diili, jos löytää jotain, minkä olisi periaatteessa voinut hankkia muutenkin, mutta mihinkään let’s go crazy -tyyppiseen hamstraamiseen ei ainakaan Mintun budjetilla ei vielä silloin ole mahiksia.
minimarketilla oli suureksi riemukseni kohtuu paljon 3+ sesonkia vanhoja vetimiä ainoastaan 100 kruunua (noin 10 euroa) tsipale. Kovin paljoa ei enää iltapäivällä, kun päästiin paikalle, ollut löytötangoissa tongittavaa. Mutta jotain sentään… Nappasin esim. mukaani aivan mielettömän kauniin, fuktionaalisesta mikrokuidusta valmistetun, drapeeratulla miehustalla varustetun punaisen topin. Kaunis toppi on jo päässyt oikein edustustehtäviinkin. 🙂

Niinkuin olette varmaan huomanneetkin, olen t-paitojen suurkuluttaja. Siisti valkoinen tai musta teeppari toimii niin arkisin töissä kuin vapaa-ajalla tai vähän rennommissa juhlallisuuksissa. Luonnollisesti nappasin siis tuon kauniin mallisen t-paidan mukaani myös mustana. Materiaali (ja todennäköisesti sesonki) on tuossa eri, mutta viskoosi laskeutuu ihan yhtä kivasti kuin punaisen sisarenkin.
Aavistuksen harmittaa, että en saman tien ostanut myös sähkönsinistä ja leijonankeltaista versiota. 100 kruunua ei olisi ollut mikään hurja investointi, vaikka erikoisemmille väreille ei olisikaan ihan niin paljoa käyttöä kuin punaiselle ja mustalle.
Sadan kruunun pinosta penkoutui esiin myös aivan hellyttävän ihanan mintunvihreä palmikkoneule.

Neuleessa yhdistyy vaaleampi ja kirkkaampi vihreän sävy erilaisiksi palmikoiksi ja eläviksi neulepinnoiksi. Helma on sen verran pitkä, että varmaan vielä muutama sesonki sitten, kun silmä oli tottunut lyhyempään mittaan, olisin käyttänyt tuota aivan suvereenisti mekkona. Nyt haaveilen, että saisin yhdistää ihanan villaneuleen napakoihin mustiin nahkahousuihin, villinä liehuviin kiharoihin ja huippukorkeisiin korkoihin. Meanwhile, mustat farkut ja kaapista löytyvät bootsit toimivat varmasti nekin ihan hyvin.
Last but not least – tai paremminkin sokerina pohjalla – upea minimarket -bomber!!

En väitä, että minimarket olisi niin vaikutusvaltainen fashion brand, että he olisivat kyenneet laittamaan liikkeelle maailmanlaajuisen himon sisäkäyttöön sopiviin, mieluiten kukkakuosisiin bombereihin. Muistan kuitenkin erittäin hyvin, kun heidän A/W 2008 -malliston (vai oliko mahdollisesti jo sitä aikaisemmin?) mustapohjainen kukallinen originaali aiheutti pienen kaaoksen tukholmalaisen fashion-väen keskuudessa. Kaikki itseään jonain pitävät vaikuttivat hankkineen itselleen tuon himoitun takin.
Siitä lähtien takaraivossani on tikittänyt ajatus, että joskus vielä…

Ja nyt, minimarketin Sample Salesta onnistuin löytämään aivan täydellisen version klassikosta! Takki ei todellakaan lymyillyt sadan kruunun löytökasassa, mutta hinta oli siedettävä siitä huolimatta. Rakastan kuvion sinisten kukkien (Lotus) aavistuksenomaisia pinkkejä korostuksia. Metallisen rouheat yksityiskohdat, kuten vetskari ja napit, huolitellut detaljit, tikkaukset, taskut (yksi jopa hihassa!), mittasuhteet ja juuri oikein asettuva viskoosi vuoria myöten tekevät kokonaisuudesta täydellisen!
Tiedän, että uskottavuuteni tyyppinä, joka ei shoppaile juuri laisinkaan, taitaa olla tänä talvena aika mennyttä. Lähes poikkeuksetta kaikki ostokset on kuitenkin tehty korvaamaan jotakin garderobista pitkän käytön jälkeen korjauskelvottomana poistettua tai vähintäänkin perusteellisen harkinnan jälkeen. Ja kannattaa varautua siihen, että näitä tullaan näkemään päivän asukuvissa seuraavat ziljoona vuotta, kyllästymiseen asti ja sen ohitse. 🙂

Tässä synttäripäivän, hiihtolomapakkailujen ja kaikenlaisen hässäkän (miten voi olla aina…) keskellä pikaiset synttärilahjaesittelyt.
Päätin sitten lopulta olla ihan possu ja hankkia huikeasti himoitsemani kultaisen iPhone 5s:n, vaikka edellinen nelonen yhä suht moitteetta toimiikin. Perustelin asian itselleni paremman kameran avulla, mutta kaunis ulkonäkö painoi vaa’assa vähintään yhtä paljon.
Puhelimen vaihto sujui vähintäänkin kivuttomasti. Kaikki taustakuvasta vanhoihin tekstareihin siirtyi puhelimesta toiseen nopeasti ja kitkatta iCloudin avulla. Tismalleen tällaisesta tekniikasta tykkään. Juuri näin vaivattomasti pitäisi aivan kaiken toimia.

Hankin myös uudet tyylikkäät kuulokkeet. Urbanearsin valikoima ziljoonine herkullisine värivaihtoehtoineen on varsinainen karkkihylly. Päädyin kuitenkin herkkupinkin sijaan urbaaniin teräksenharmaaseen. Mallin valinta olikin huomattavasti helpompaa. Halusin ehdottomasti uutuuskuullokkeet nimeltä Humlan. Aion nimittäin käyttää noita myös treenatessa ja Humlanin korvapehmusteet ja panta on irrotettavissa ja ne voi pestä pesukoneessa.
Lisäksi ratkaisin myös musiikinkuuntelukysymyksen ja hankin Spotify premiumin.

 
Kyllä nyt kelpaa kuunnella musaa uudesta puhelimesta uusilla kuullokkeilla!
Ja ettei asia jäisi puolitiehen, tilasin myös ne pakkomielteeksi muodostuneet Kenzon tummansiniset tiikerikuoret puhelinkaunokaista suojaamaan. Kuoret eivät ehtineet saapua tätä varsinaista juhlapäivää koristamaan, mutta tulossa ovat!
Happy birthday to me!! 😀

Mikä voisikaan olla parempi päivä hehkuttaa superviileää urbaania sporttimuotia kuin tänään, kun upea Enni Rukajärvi teki huikean laskun olympialaisten slopestylessä ja voitti hopeaa!
Kyllä, sport-ispiroitunut tyyli putoaa Mintulle muutenkin. Alexander Wang osaa taiteilla hyvin vaikutteiden viidakossa. Vaikka treeni-, outdoor-, etc. referenssit ovat tässä SS14 -mallistossakin päivänselvät, on kokonaisuus, OTK-bootseineen, silkkisine materiaaleineen ja laser-leikattuine yksityiskohtineen erittäin kaupunkilainen.

Vyötärölaukun paluu?

Kalastajaliiveistä ja metsästäjäntakeista tuttu monitaskuidea sopii hyvin myös kaupunkiviidakkoon.

Reisitaskuhousujen(kin) uusi tuleminen.

Kaikessa sekopäisyydessäänkin monilaukkukonsepti tuntuu aivan kertakaikkisen hurmaavalta! Mitä enemmän katselen tuota kuvaa, sitä enemmän hinkuan laukkua, jossa on omat osastonsa kaikelle mahdolliselle omaisuudelle. Jopa vesipullo asustelee sille tarkoitetussa fuktionaalisessa laukkuosiossa. Kuullostaa paremmalta kuin hyvältä, kun ajattelee, että onnistun jostain syystä aina hukkaamaan vesipulloni nykyisen käsilaukkuni sisuksiin… (true dat).

Rrrakastuin vilpittömästi myös näihin moderneihin tulkintoihin cowboy-henkisistä bootseista. Valkoiset pohjat rimmaa saumattomasti sporttimeininkiin, mustan ja perusruskean liitto sopivasti kapinallinen ja OTK-malli on kaikinpuolin muutenkin täydellinen.

Pitää varmaan perustaa oma säästötili ensi syksyn garderobintäydennyksiä varten. Tosin tyyli-inspiraatio ei onneksi maksa mitään ja pienellä luovuudella monet näistä kokonaisuuksista on samaan henkeen melko helposti toteutettavissa pienillä olemassa olevan garderobin justeerauksilla.
Kuvista kiitos: Style.com

Stockholm Design Weekin kunniaksi kiva pohjoismaalaiseen muotiin keskittynyt lemppariputiikki Aplace avasi tiloissaan pop up storen One Nordic Furniture -nimiselle huonekalu- ja sisustusbrandille. Käytiin Peetun kanssa tutustumassa viikon verran toiminnassa olevan shop-in-shopiin viime viikolla. Ajatuksenani oli, että voisi kertoa teille hyvän vinkin Tukholman reissuja ajatellen, mutta paikanpäällä tajusin, että One Nordic Furniture taitaakin olla suomalainen. Tai ainakin kaikki heidän yhteystietonsa ovat Suomeen, vaikka yksikään nimistä ei kovin perisuomalaisilta vaikutakaan.

Sitä suuremmalla syyllä voinkin sitten vinkata todella kivoja sisustusjuttuja tuottavasta muotoilumerkistä! En tiedä vaikuttiko se, että tajusin designin juurien johtavan omaan vanhaan kotimaahani, mutta Aallon perinne tuntui mielestäni aika vahvasti varsinkin huonekaluissa.
Toisaalta harjatun metalliset teollisuussalityyppiset lamput voisivat tuoda juuri sellaista kivaa New York -hipster tyyliä sisustukseen, jota ainakin teoriassa tiedän hinkuavani.

Pienintä epäilystäkään ei ole, ettenkö rakastunut välittömästi jättikokoisiin mustavalkoisiin tyynyihin. Kaikki, jotka meillä ovat joskus käyneet, tietävät, että puolet olohuoneemme istumapaikoista on tyynyjen päällä lattialla…
Peetu oli liikkeellä uudessa hienossa, Lontoon reissulla hankitussa takissaan.

Takki on peräisin Forever21:sta. Peetu oli aivan innoissaan, kun löysi takin putiikista. Monet kerrat se on ollut neidolla klikattuna nettikaupan ostoskoriin, kunnes sitten lopulta sopivat koot olivat loppu. Kuitenkin tosiaan fyysisestä myymälästä kaunis etnokuosinen biker-tyyliin leikattu villakangastakki löytyi kaikesta huolimatta! Ja oli kuulemma muutenkin ihan mahtavaa, kun saattoi oikeasti sovitella Forever21:n vaatteita ennen ostopäätöksen tekoa!

One Nordic pop up storen avajaisväkeä. Pop up store on avoinna vielä koko ensi viikon, jos kiinnostaa käydä katsomassa tyylikästä ja ajatonta muotoilua.

 
Aplacessa suosittelen poikkeamaan muutenkin. Putiikissa on todella kiva ja auttavainen henkilökunta sekä todella hyvä valikoima skandinaavista muotia. Ainiin, onhan heillä myös verkkokauppa.

Aavistuksenomaista kateutta tuntien olen tässä seuraillut New Yorkin muotiviikkoaiheisista päivityksistä täyttyviä Instagram- ja Twitter -feedejäni. Niin kauan kuin muistan, olen hinkunut maailman muotiviikoille, mutta Kööpenhamina on kauimpana, mihin olen päässyt. Tiedän, että olen ihan etuoikeutettu, että olen saanut sesonki toisensa jälkeen osallistua Tukholman muotiviikon näytöksiin. Välillä tämä kotoinen meininki tuntuu kuitenkin vähän liiankin kotoisalta, ennalta arvattavalta ja – niin – suoraan sanottuna pikkuisen kaupalliselta.
En oikeasti kritisoi. Ymmärrän paremmin kuin hyvin, että pärjätäkseen kiivaasti kilpaillussa muoti-busineksessa on aivan pakko tehdä kompromisseja kaupallisuuden ja luovuuden välillä. Tosin kestävää menestystä on odotettavissa korkeintaan niille, joiden käsitys kompromissista on 1+1 => 3.
Onneksi Tukholman muotiviikon ohjelmassa on aina useampiakin eri tahojen sponsoroimia nuorten suunnittelijoiden näytöksiä. Yksi suosikkini on Swedish Fashion Councilin Rookies -näytös. Mm. nykyisin kansainvälistä menestystä nauttivan Dagmarin, olen ensimmäisen kerran nähnyt juurikin Rookies-kokoelmanäytöksessä.

Päätin antaa periksi sisäiselle fashion-kriitikolleni ja tunnustaa aivan suoraan, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun Black Book -merkin ensimmäinen asu marssi pitkin catwalkia. Tiedän kyllä, että hassut printtipaidat ja karamellipurkan väriset nahkahameet eivät ole mikään oikeasti uusi juttu. Mutta rakkaus on sokea… Eikös se niin mennyt? 😀

Black Bookin vampyyriteeppari ja A-linjainen nahkahame. Olen edelleenkin myyty!
Ida Klambornista hehkuttelin jo aikaisemminkin. Totuus on se, että aika harvoin kuitenkin osuu kohdalle debyytti-näytös, jota kaikki – oikeasti kaikki – hehkuttavat. Viimeksi näin on varmaan käynyt ALTEWAISAOMEN ja sitä ennen sittemmin hieman matalammalla profiililla etenevälle Nhu Duongille.

Ida Klambornin kaltaista itsevarmaa energiaa ei Tukholman catwalkeilla olla nähty aikoihin. Ei oikeastaan mikään ihme, että käytännöllisesti kaikki olivat aivan ihastuksissaan. Rodeon sivuilta löytyi tämä hyvä video:

 

Rookie-näytöksestä pitää vielä mainita huikean upeita luomuksia esitellyt Wilhja. Juuri tällaisten tekijöiden toivoisi löytävän asiakkaita, pysyvän hengissä. Ja mistä sitä tietää. Useammatkin uskalsivat sanoa ääneen sen sanan, jonka yleensä kuulee vasta, kun se on ohi (nousukausi). Ehkä paremmat ajat tietävät suurempaa hengissäsäilymisprosenttia myös muotialan yrittäjille?
Muotitulevaisuus näyttää oikein hyvältä myös Suomessa. Pääsin jututtamaan H&M:n Design Awards -finalistia, Sophie Sälekaria, joka nuoresta iästään huolimatta on jo päässyt hämmästyttävän pitkälle. Haastattelu ja koko juttu on luettavissa täältä: Henkilökuvassa Sophie Sälekari.
Kuvat: Kristian Löveborg