Minttu on juurikin tismalleen tällä hetkellä matkalla Suomeen, Tampereelle, rakastakin rakkaamman kummityttären lakkiaisiin. Jos en olisi, tietäisin todellakin, mitä tekisin huomenna. Huomenna heräisisin poikkeuksellisen aikaisin, vaikka on lauantai, söisin maratoonarille sopivan hiilihydraattipitoisen aamiaisen ja läksisin kohti Vasastania ja Acnen Sample Salea. Itse en siis pääse, mutta kaikille muille, jotka sattuvat olemaan kulmilla lauantaina: kannattaa todellakin! Viimeksi Acnen Salessa eniten juhli pieniä mallikokoja käyttävät (tytöillä 36 tai alle, pojilla about 48), mutta tosi paljon oli kampetta myös meille ei-mallikokoisille ja aivan loistavaan hintaan. Me oltiin Karkin kanssa jonossa reilu puoli tuntia ennen ovien aukaisua (vaikka VIP-porukka näytti siellä kyllä shoppailevan jo aikaisemmin) ja päästiin ensimmäisten joukossa sisään. Hinnat on noin 50 % – 70 % kaupan vastaavista – eli mistään kirppishinnoista ei tietty puhuta edelleenkään, mutta valikoimaa on paljon ja vetimet on ihan viimeisimmästä mallistosta – eli todella hintansa väärti!
Edelleenkin harmittaa, että jätin ne hopeiset, 700,- kruunua maksaneet Pistolit edellisessä Sample Salessa, muka järkevyyksissäni, sinne ikkunalaudalle jotain toista Acne-fania odottamaan. No, eipä ne samaiset varmastikaan siellä enää huomenna olisi, mutta mitä kaikkia muita löytöja siellä voisikaan tehdä… Acnen Sample Sale löytyy täältä: Torsgatan 53

Suoraan Siperiasta tai vähintään Pohjoisnavalta puhaltava rivakka tuuli on pitänyt huolen siitä, että viime viikonlopun bikinikelit tuntuu aivan epätodelliselta unelta. No, onneksi ainakin toistaiseksi on selvitty kuitenkin ilman sitä joidenkin ennustusten uhkaamaa räntäsadetta. Hyvä puoli viileissä ilmoissa on kuitenkin se, että sain hyvän syyn laittaa päälleni Filippa K:n outletista löytämäni cappucinon ruskean puuvillaisen pooloneuleen ja vajaamittaiset liehulahkeet.
Yleensä en ikinä tee mitään hankintoja “väärälle” sesongille. Muutamien yritysten jälkeen tiedän hyvin, että kyllästymisen mahdollisuus lisääntyy potentiaalisesti ja ne harvat vaatteet, jotka on päätynyt kirppiskasaan hintalaput vielä kiinni roikkuen, on juuri näitä.
Viimeksi Stockholm Quality Outletissa törmäsin kuitenkin tarjoukseen, jota en voinut vastustaa. Viime syksyn mallisto oli kokonaisuudessaan poistomyynnissä ja lisäksi vielä joka kolmas vaate kilahti kaupan päälle. Hankin siis tämänpäiväisen asun neuleen ja housut sekä äänestyspäivän turkoosin mekon noin 10 % alkuperäisestä hinnasta – koko setti yhteensä 500,- kruunua! Alkuperäisten hintalappujen mukaan kaupasta ostettuna summaksi olisi tullut 4800,- kruunua. Hyvien diilien tekeminen tuntuu niin mukavalta! Karkki sattui paikalle, kun oltiin ottamassa kuvia. Hopen kevyttikkitakki ja nilkkurit oli kieltämättä paremmin säänmukainen valinta kuin Mintun paljaat nilkat.

• neulepaita, Filippa K
• housut, Filippa K
• kengät, Bronx
• korvikset, Isabel Marant pour H&M

Aurinkoisen perjantain kunniaksi paluu perusasioiden äärelle.

Saanko esitellä: laukkuvarastoni uusin tulokas ja garderobini tuorein väripilkku, Rebecca Minkoffin taivaansininen pikkulaukku! Jäljet johtavat tässäkin kohtaa Shopbopin kolmen päivän aleen, jolloin koko nettiputiikin valikoimasta sai 25 % alennuksen. Mistään heräteostoksesta ei tälläkään kertaa ollut kyse. Olin väijynyt laukkukaunokaista jo siitä lähtien, kun kevätmallistot alkoivat ilmestyä saitille.
Shopbopilla on kätevä, mutta aivan liian koukuttava My Hearts -toiminto. Sen avulla voi merkata pikkuisella suloisella sydämellä omat suosikkinsa, jotka sitten kaikki päätyvät omalle sivullensa tarkasteltavaksi. Sähköpostiin kolahtaa ilmoitus, jos jokin My Hearts -listalla oleva tuote on loppumassa varastosta tai tullut aleen. Hengenvaarallista sanoisin…

My Hearts -toiminto auttaa myös esimerkiksi juuri tällaisissa tilanteissa, kun yhtäkkiä tulee vain pari hassua päivää kestävä suhteellisen hyvä ale. Yleensä selailen nettikauppojen valikoimaa lähinnä silloin, kun ei ole muuta tekemistä (tai paremminkin, kun välttelen jonkun vähemmän kivan asian, kuten siivouksen, tekemistä…). Täsmäalessa en todennäköisesti jaksaisi tai ehtisi tehdä mitään perusteellista valikoimatutkimusta, mutta My Hearts -listalta löytyy helposti kaikki vanhat himotuksen kohteet. Sinne voi myös aina palata kuolaamaan, kun kaipaa “ikkunaostos”-fiilistä.

Lyhyen yhteselomme jälkeen en voi muuta sanoa kuin, että en voisi olla tyytyväisempi! Kaiken tämän viimeaikaisen värihulluttelun jälkeen tuo sinänsä aikas kirkas sininen tuntuu suorastaan rauhalliselta. Kooltaan laukku on aavistuksen peruspikkulaukkua suurempi. Varsinaiseksi arkilaukuksi siitä ei ole – sen verran kaikenlaista ehdottoman tärkeää romua pitää aina olla mukana. Pari kertaa olen kuitenkin selvinnyt jopa työpäivästä – ja siihen liittyvästä iltamenosta – pelkästään taivaansinisen Rebecca Minkoffini kanssa. Erinomainen vähän kookkaampi pikkulaukkukoko toisin sanoen!

Kevätkenkävalikoimani on kasvanut lähiaikoina kahdella parilla. Toiset löytyivät Brandokset (fyysisestä) varastoloppuunmyynnistä ja toiset Stockholm Quality Outletista pari viikkoa sitten. Ihan sattumalta molemmat uutukaiset ovat mustaa kiiltonahkaa. Tai se, että ne ovat mustat, ei ole sen paremmin sattumaa kuin yllätyskään. Mustat nahkakengät on ainakin itselläni pukeutumisen perusta. Mutta että kiiltonahka on nyt näin voimakkaasti edustettuna, on kyllä aikas poikkeuksellista. Jos lasketaan mukaan vielä talvella hankitut minimarketin matalat sling-backit, olen peräti kolmien uusien kiiltonahkaisten arkikenkien omistaja.
No, ihan hyvä materiaalihan tuo on. Helposti tietty vähän juhlava arkikäytössä, joten täytyy olla hiukan tarkkana, ettei toimistoasut näytä liian cocktail-kutsumaisilta. Eipä tosin yleensä tässä itselleni tyypillisessä t-paita dress codessa mikään todellinen riski.

Brandoksen varastoloppuunmyynnistä oli lähteä mukaan aikas monet kengät. Lopulta tajusin, että en todellakaan kaipaa yksiäkään kahdentoista sentin halpisstilettoja kaappiini. En, vaikka ne periaatteessa esineenä olisivatkin hyvin suloisia ja varmasti jotain käyttöä niille olisin keksinyt. Kiltisti kiersin hyllyt takaperinjärjestyksessä ja palauttelin paikoilleen kaikki muut, paitsi nämä ihanat Broxin sling-backit.
Olen kaivannut juuri tuon tapaisia korkokenkiä ihan arkikäyttöön. Näissä on kivan maltillinen korkeus ja harvinainen ominaisuus: sling-back ja umpinainen kärki yhdistettynä samassa mallissa. En tosiaan pysty käyttämään avokkaita, koska ne ei vain kertakaikkiaan pysy jalassani ja siksi olen jahdannut juuri tuon mallisia vastineita. Kylmä ja kosteankalsea toukokuu ei tahdo millään muutua takaisin kesälämpöiseksi. Siksi söpöliinit eivät vielä ole olleet varsinaisesti in action kertaakaan.
Hiukan paremmin vallitsevaan kevätsäähän sopiikin Vagabondin outletista 60 % alennuksella löytämäni kiiltonahkaiset loaferit.

Oikeastaan olen ollut ihan tavallisia nauhakenkiä vailla jo pidempään, mutta nämä loaferit sattuivat eteen sopivalla hetkellä. Taisi olla viime keväänä, kun vihdoin heitin puhkikuluneet ja korjauskelvottomiksi hajonneet ikivanhat Palmrothin krokopainetut jokasään-materiaalista valmistetut nauhakengät roskiin. Talvella puutostila ei ollut aivan yhtä näkyvä (vaikka poikkeuksellisesti melkein koko talven olikin ihan kävelykenkäkelit), osittain Dr. Martensien ansiosta. Mutta nyt keväämmällä olen huomannut kulkevani tennareissa silloinkin, kun vähän fiksummat kengät olisi paikallaan.
Järkihankinta siis – ja Vagabond on kuitenkin yksi lemppareista peruskenkämerkeistäni. Niiden mallit ovat ehkä aavistuksen kesyjä, konservatiiviselle pohjoismaiselle kuluttajalle suunnattuja versioita trendeistä, mutta erityisesti juuri klassiset kengät ovat varsinaista luottokamaa. Loaferit, naukakengät, bootsit, ballerinat etc. Vagabondin perusmallit ovat todella loistavia käyttökenkiä, lestiltään mukavia ja käytössä kestäviä.

Saa nyt sitten nähdä, miten paljon tavallista pintanahkaa arempi kiiltonahka on käytössä. Jotain pintakäsittelyainetta luulisi näillekin löytyvän. Tavallista kosteussuojasuihketta en kuitenkaan laittanut, koska pelkäsin, että kiiltonahka muuttuu laikulliseksi. Toisaalta luulisi kyllä, että tuo kestää siinä missä muutkin nahkamateriaalit. Tehdäänhän kiiltonahkasta jopa maihinnousukenkiä.

En oikein tiedä, mitä ihmettä on tapahtunut. Saattaa olla, että tämä on jokin ohimenevä vaihe, mutta tunnustettava se on: olen täydellisesti rakastunut väreihin! Aikaisemmin koin revitteleväni ihan totaalisesti, jos asussa oli esmes sinistä muuallakin kuin farkuissa. Sittemmin olen toki oppinut käyttämään kokonaisia vaatekappaleita, jotka ovat ihan selkeästi kirkasvärisiä. Asusteet – etenkin kegät ja laukut – ovat sen sijaan olleet käytännössä yhtä sitruunankeltaista Marc by Marc Jacobs -poikkeusta lukuunottamatta – aina mustia tai luonnonruskeita.
Nyt hulluus on edennyt niin pitkälle, että hankin syvän korallinpinkin Kate Spade New York -toten ihan arkilaukuksi. Päätöksenteossa avitti toki hiukan Shopbopista bongaamani ale (kolmen päivän ajan koko valikoimasta -25 %), mutta olin kyllä kaunokaista väijynyt jo talvesta alkaen.

Olen itse ensimmäisenä myöntämässä, että laukku ei ole varsinaisesti “tyyliseni”. En voi selittää ostopäätöstä millään muulla kuin, että alitajunta yrittää nyt kertoa, että on uuden, kepeämmän suunnan aika. Olen edelleenkin ihan rakastunut kaunokaiseen, joten mistään ohimenevästä netti-ihastuksesta ei ole kysymys.
Aavistuksen olen tosin joutunut miettimään pukeutumisjuttuja uudelleen. Aikaisemmin kun vakiona oli se, että käytössäni on yksi perusvärinen, kaikkeen sopiva arkilaukku ja vain vapaalla vaihtelen niitä muutamia varastosta löytyviä pikkulaukkuja. Ihana Kate Spade on sen verran heleä jännässä pinkin ja korallin sävyisessä punaisuudessaan, että pikkuisen enemmän on tarvinnut käyttää ajatusenergiaa siihen, ettei nyt ihan älytöntä ristiriitaa pukisi työaamuinakaan päällensä.

Tiedän, ettei Kate Spade ole niitä kaikkein ihkuttavimpia superluksusbrändeja. Paremminkin sanoisin, että se kuuluu hyvälaatuiseen ylempään keskiluokkaan Rebecca Minkoffin, Karen Millenin ja muutaman muun kanssa. Varsinaisesti tämä laukkuhankinta ei siis sammuttanut sitä takaraivossa vaanivaa Chanelin, Pradan, Saint Laurentin tai Célinen himoa, mutta niitä aikoja odotellessa en panisi vastaan, vaikka yhä vieläkin varsin vaatimaton laukkuvarastoni kasvaisi vielä joillakin tarkkaan harkituilla Kate Spade -yksilöillä. Jo pelkästään dust bag on niin suloinen, että tekee mieli olla vaan ihan, että awwww.

Kesälaukkukaunokainen! 
Laukun värin lisäksi myös tote-malli on käytössäni uusi. Täytyy kyllä tunnustaa, että tunnen itseni aika neitimäiseksi ja paljon naisellisemmaksi tuon laukkumallin kanssa kuin aikaisempien reilujen hobojen kanssa. Jostain syystä tunnen oloni kuitenkin ihan kotoisaksi – ja siitähän ei tingitä, että koko elämä matkustaa mukana myös uudessa laukussa. Oli miten neitimäinen hyvänsä, varustelutasosta ei tingitä!