Terveisiä vaan taas täältä flunssaparantolasta! Koko päivä on kulunut leppoisasti kissavideoita torkkujen välissä tuijotellen, (kissa)kuvia pinnaillen ja nettikauppojen tarjontaa ihmetellen. Onneksi on väsyttänyt sen verran, että en ole juuri jaksanut sängystä nousta. Kun vinyyli ei ole käden ulottuvilla ei ole tullut myöskään tehtyä mitään kuumehöyryisiä hankintoja.

Kevään musta-valko -trendi on iskenyt (flunssan lisäksi…) tänne oikein kunnolla. Olen käyttänyt jo pari kertaa uutta mustavalkoista mekkoani – tosin sellaisina päivinä, että en ole ehtinyt ottaa asukuvaa. Tykkään mekon graafisesta raikkaudesta tosi paljon ja erinomainen bonus on se, että kuvio tuntuu huijaavan olemuksen vähän todellisuutta virtaviivaisemmaksi.

Tänään nettiputiikeissa pyöriessäni bongailin saman tyyppisiä optista harhaa aiheuttavia mekkoja. Olen ollut niin tyytyväinen, että toinen saman tyyppinen, mutta vähän kesäisempi, sopisi hyvin garderobiini. Jos ei muuta niin siltä varalta, jos ei se kaalisoppakuuri toimikaan toivotulla tavalla. Haha!

Kaikkein ilmiselvin “hoikennusleikkaus” on Shopbopin valikoimasta löytyvässä Black Halo -merkkisessä (never heard…) mekossa. Olisi varmasti päällä oikein kivan näköinen, mutta 375 dollarin hinta ei nyt juuri tällä hetkellä tunnu sopivalta. Tykkään kovasti hihojen kyynärpääpituudesta, mutta toisaalta se ei kyllä tee mekosta erityisen kesäistä.

(Ja edelleenkään me Indiedaysin bloggaajat emme piilottele kaupallisia linkkejä juttuihimme – eli kaikki linkit on tuossa vain sitä varten, jos joku haluaa tutustua aiheeseen tarkemmin).

TopShopilla on usein tosi kivoja mekkoja, eikä surffailu tuottanut vesiperää tälläkään kertaa. Musta-valko-osastolta löytyi suloisen raikas puistoshakkimekko. TopShopin mitoitus on tosin sen verran teinimäinen, että en kyllä uskaltaisi välttämättä tilata sieltä mitään. Ainakin helmat tuppaavat olemaan sen verran lyhyitä, että jopa Mintun sietoraja alittuu.

Kaikkein eniten innostuin Zaralta bongaamastani kauniista hihattomasta mekosta. Koko takaosa on musta ja ovelat leikkaukset antavat vakuuttavan illuusion vyötäröstä. Aivan pakko käydä tsekkaamassa löytyisikö tuota livenä sovitettavaksi, kunhan nyt taas selviän täältä punkan pohjilta ihmisten ilmoille. Mekon malli on yllättävänkin sporttinen fiilikseltään, vaikka onkin oikeastaan aika klassinen hihaton perusveto. Ehkä se on tuo leikkauksien polyuretaani? En tiedä, mutta selkeästi potentiaalinen yksilö Mintun garderobiin!

Ajattelin kerrankin antaa fäshion-aiheisen Tukholmamenovinkkini suhteellisen hyvissä ajoin – enkä vasta edellisenä tai samana päivänä, kun itse tapahtuma on.

Eli: viikon päästä viikonloppuna aukeaa jälleen kolmeksi päiväksi edellisellä kerralla huikean suosion saavuttanut Swedish Fashion Pop Up Store (feat. Tjallamalla). Tarjolla on about 60 vähän tuntemattomamman ruotsalaisen designerin luomuksia. Mukana on monia omia suosikkejani, kuten esmes Patouf, JOSEFINSTRID ja van Deurs.

Tjallamallan kanssa yhteistyössä järjestetty Pop Up -putiikki on avoinna 22. – 24. maaliskuuta osoitteessa Drotttninggatan 81.

Aukioloajat:
perjantai 22.3. klo 10-18
lauantai 23.3. klo 11-17
sunnuntai 24.3. klo 11-16

Putiikista löytyy kamppeita myös miehille ja lapsille sekä jonkin verran myös asusteita ja laukkuja. Sijainti on ihan keskustan shoppailualueiden tuntumassa, joten kannattaa tosiaan tehdä kieppi myös tuon kautta!

Mulla on ongelma. & Other Stories -verkkokauppa avattiin eilen. Erehdyin vierailemaan sivustolla – ja nyt haluaisin tilata sieltä tasan aivan kaiken. Aika iso ongelma.

Kaiken lisäksi tilaukset toimitetaan ilman postikuluja. Pitänee varmaan ryhtyä luovaan ongelmanratkaisuun tässä…

Kuvat: & Other Stories

Tosi viimeisenpäälle järkevien kenkähimotusten sarja jatkuu näköjään. Niinkuin taisin tuossa jo mainitakin, kevätgarderobiani vaivaa huutava järkevien jalkineiden puute. Aivan täysin loogisesti menin sitten rakastumaan tulenpalavasti Marimekon ja Conversen tämän kevään yhteistyön tuloksena syntyneihin mansikkakuvioisiin Chuck Taylor All Star Platform -tennareihin.

Maija Isolan vuonna 1967 suunnittelema mansikkakuosi on niin herkullinen, että melkein tuntee pienet mansikankivet hampaankolossa! Ja polka-raitainen platform-pohja niin iloinen, että tuskin nuo tossut jalassa perinpohjin kurjaa päivää tulisi koskaan. Tosin ei ole aavistustakaan, miten tennarisöpöliinit voisi luontevasti yhdistellä normaaliin office casual -tyyliini. Ei todennäköisesti mitenkään, mutta tosi rakkaus ei moisista pikkujutuista piittaa!

Lehdistötiedotteen mukaan mansikkatennareitten (ja tietty niiden muidenkin kevään yhteistyöuutuuksien) piti tulla kauppoihin maaliskuussa. Nythän on maaliskuu, right? Marimekon verkkokaupassa noita ei vielä näy, mutta pitää varmaan lähteä laukkaamaan läpi Tukholman Marimekko-putiikit, jos vaikka sieltä jo löytyisi…

Kuva: Marimekko

Joskus tuntuu, että pitäisi lopettaa blogien lukeminen ihan kokonaan. Niinkuin nyt esimerkiksi.

Kohta on kevät ja tarvitsen erittäin kipeästi uudet nauhakengät (mustat, mielellään paksupohjaiset ja hiukan äijämäiset), siistit tennarit (jostain syystä valkoiset perus-Hi-top Converset ei nyt tunnu iskevän – mitä ihmettä niiden sijaan?) ja kivat slippersit (ballerinakautta odotellessa). Lisäksi kenkävarastostani puuttuu täysin kävelykorkuiset mustat sandaalit.

Kenkäosaston ostoslista on siis pitkä, mutta mitä tekee Minttu. Viaton vierailu naapuritontin blogissa johti vakavaan pakkomielteeseen. Mun on ihan pakko saada kanssa Ida Sjöstedtin timangikengät.

Olen nyt tässä pari päivää yrittänyt pysyä nahoissani ja puhua itselleni järkeä. Tiedossa ei ole ainoitakaan juhlia, jonne unelmanihanat timangikengät voisi laittaa. Anopillehan nuo voisi sopia, mutta ihan vielä ei ole näköpiirissä, että saisin alkaa käyttää tuota himoittua titteliä. Mutta kyllähän pianon päälle aina kauneutta ja iloa ympäristöönsä levittäviä esineitä sopii. Eikö?

Jokin aika sitten tilaamani H&M-paketti saapui kyllä ihan hyvässä järjestyksessä ja ajallaan, mutta monestakin syystä on ollut niin haipakkaa, että tulokkaat pääsevät esittelyyn vasta nyt. Kaikki ostokset aion pitää – olen aika surkea ylipäätään palauttelemaan mitään nettiostoksiania. Kaikki ei nyt ollut ihan ooh-rakastuin-kuoliaaksi -tasoa, mutta joka vaatteelle löytyy varmasti käyttöä ihan pidempäänkin.

T-paitamainen malli ja kiva lahjapaperikukallinen kuosi terävästi rajaavilla mustilla yksityiskohdilla ratkaisi tilaustilanteessa. Luin kyllä tuoteselosteesta, että paita on 100 % polyesteriä, mutta ajattelin, että eihän nykyään tekokuidutkaan ole sitä mitä ennen – päinvastoin. No, yhden henkisesti tiukan päivän paidassa vietettyäni voin todeta, että parempikin tsägä olisi materiaalin suhteen voinut käydä. Tavallisina toimistopäivinä tuo toiminee juuri niinkuin olen ajatellutkin. Malli on kuitenkin erittäin kiva, painatus sopivasti kreisin ja kitschin välimaastossa ja mustat väripalkit sivuilla antavat kivasti virtaviivaisuutta.. Kukkapaita löytyy täältä ja kokojakin on näköjään tarjolla ihan hyvin edelleen. Kovasti tai herkästi hikoileville en kyllä suosittele.

Mustavalkoinen mekko on ihanasti juuri niin cool kuin ajattelinkin. Sen sijaan en näköjään yhtään vaivautunut ajattelemaan, että en oikeastaan tykkää korkeista tai pooloista kauluksista. Mekon materiaali on ihanan napakkaa jerseytä – tosin aika polyesteristä tämäkin, mutta viskoosiin sekoitettuna olo ei ole yhtään hiostava tyköistuvasta mallista huolimatta. Kauluksen kanssa opin ehkä elämään. Lähinnä siksi, että mekko on muuten niin hieno, vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että spontaani reaktioni oli, että voiskohan pääntielle tehdä jotain. Aika hyvin tuo on käynyt kaupaksi, koska täällä näyttäisi olevan jäljellä enää kokoa 36.

Mintunvihreä mekko on aivan ihana – eikä onneksi ollenkaan niin lyhyt kuin aluksi pelkäsin. Materiaali on aavistuksen hohtavankiiltävää, muttei missään tapauksessa niin paljoa, etteikö tuo kävisi mainiosti ihan arkisesta office-asusta. Ihmeellisesti näyttää väri vaihtelevan kuvassa, mutta oikea sävy on lähinnä tuollainen “lämmin” mintunvihreä, mikä näkyy kuvan yläosassa. Aavistuksen a-linjainen mekko on niin kiva, että olen jopa vähän miettinyt, että pitäiskö sitä tilata sama, mutta syvän korallinpunaisena…

Kaikkein onnistunein ostos oli ehdottomasti musta, bikertyyppinen vetoketjujakku! Materiaali on tosi kivan karkean oloinen ja hyvän tuntuinen, vaikka onkin pelkkää akryyliä ja polyesteriä. Istuvuus on erinomainen ja tykkään erittäin paljon fiiliksestä, joka on fiksumpi kuin siistin neuletakin, mutta rennompi kuin vapaamuotoisen bleiserin.

Yleensä teen Henkalle maksimissaan kolme tilausta vuodessa (syksyn ja kevään designeryhteistyöt + yksi tilaus peruskamaa, t-paitoja, sukkia, etc), mutta nyt päätin, että tuo jakku on saatava myös luonnonvalkoisena. Pelkkää jakkua en tietenkään voi tilata, joten nyt voisi olla hyvä hetki hankkia jotain kivaa kevätkotiin…