Facebook-hehkutusten ja samaan paikkaan julkaistujen kuvien perusteella ainakin jossain päin Suomea on tänään (ja ilmeisesti eilenkin) saatu nauttia ihanasta talviauringon paisteesta. Koska täällä meilläpäin samanlaista luksusta ei ole tarjoiltu, pitää paistepuolesta huolehtia ihan itse. Luonteeni aurinkoisimpien puolten esiintuloa ei tänäänkään pystynyt takaamaan varmasti, joten oli pakko varmistaa sekä kimaltelevan paidan että säihkyvien korvisten avulla, että edes jonkunlaista valoilmiöntapaista olisi näköpiirissä.

Luin jostain (facebookista varmaan, mitä muita tietolähteitä sitä muka enää nykyään on… Haha!), että omaan onnellisuus- ja tyytyväisyystasoonsa voi vaikuttaa positiivisesti kirjoittamalla “kiitollisuuslistoja”. Elikkä paperille vain lista kaikista niistä asioista, joista voi olla kiitollinen ja keskimäärin koettu onnellisuus humpsahtaa tappiin samassa hetkessä. Listafriikille aika ihanteellinen tapa pitää huolta henkisestä hyvinvoinnista! Taidanpa alkaa kirjoitella omaa listaani saman tien… Ensimmäiseksi voisin kirjoittaa, että olen kiitollinen siitä, että Zumba-tunnilla oli tänään kivaa ja uudet tossut tuntuivat tosi hyviltä ja olen kiitollinen, että sain tekstarin, joka kertoi H&M:n tilaukseni odottavan noutamista (ja varmaan perjantaina ehdin sen jopa noutaakin…). Eihän tämä ole ollenkaan vaikeaa! Taidan kuitenkin jatkaa paperille…

Ainiin, päivän asusta piti vielä sanoa sen verran, että tuon ylipitkän topin yhtenä ajatuksena oli toimia totutteluaskeleena siihen hetkeen, kun on taas aika pukea ihan oikea hame housujen päälle…

• neulepaita, Vero Moda
• toppi (alla), Sonia – Sonia Rykiel
• farkut, H&M
• nilkkurit, Ril’s
• korvikset, ostettu Costa Ricasta

Helmikuu on yleensä lempparikuukauteni. Se oli sitä jo, kun olin pikkuinen, varmaankin siitä rationaalisesta syystä, että helmikuussa on synttärini. Kysyin joskus äidiltäni, että miksi helmikuun nimi on juuri helmikuu. Äiti vastasi, että siksi koska silloin aurinko paistaa ja valkoinen lumihanki näyttää siltä kuin se olisi tehty timanteista ja helmistä. Äiti tiesi, kuinka pienelle harakalle pitää puhua.

En tiedä johtuuko siitä, että se kuuluisa helmikuun aurinko on paistanut lähinnä jossain näkymättömissä, paksun harmaan pilvikerroksen takana vai mistä, mutta poikkeuksellisen pitkältä ja haastavalta tämä vuoden ’13 timanttikuukausi on tuntunut. No, tänään tuli hankittua mielenrauhaa Balancesta, synttärit on vielä edessäpäin ja ehtii se aurinkokin vielä paistella. Eli eiköhän se siitä…

Ja heiluvat helmat. Ne auttavat aina!

• t-paita, H&M
• jakku, H&M
• hame (Peetun), Mintun ompelimosta
• saappaat, Diane von Furstenberg

Sen verran vielä eilisestä postauksesta, että tänään testasin ensimmäisen kerran uudet tossut ja topeista otin ekana käyttöön pinkin Niken. Ja tiedättekö mitä!? Oli aivan mahtavaa!! Oikeastaan olisin kyllä pärjännyt vanhoillakin tossuilla, sillä tänään oli ohjelmassa BodyPump, mutta en vain kyennyt pakkaamaan vanhoja rähjiä enää treenikassiin. Ja onneksi en, sillä olin niin sata kertaa enemmän fiiliksissä tunnilla, kun tajusin näyttäväni ihan järkevältä ja sporttiselta siellä muiden joukossa. Ei uskoisi, että tämä tulee uutisena itselleni, mutta: vaatteilla todellakin on väliä!

Toimistopäivä  meni mukavassa raita-asussa, johon etninen kaulakoru toi vähän ristiriitaa ja sykettä. Säätila on ollut täällä tosi harmaa ja välillä on pikkuisen sadellutkin, mutta siitä huolimatta ilmassa on jotain vastustamattoman keväistä. Siitä sain inspiraation tuollaiseen pre-spring sailor -tyyppiseen kokonaisuuteen.

• hame, Lindex
• t-paita, Cheap Monday
• jakku, frk
• kaulakoru, jonkun pikkuputiikin oma merkki??
• kengät, Vagabond

Sanonko suoraan, miltä tuntuu? No sanon: I HA NAA, että on perjantai! Ja edessä viikonloppu, jolloin ei ole yhtikäs mitään suunniteltua tekemistä!

Oikeastaan vasta nyt, illalla kotona, makoisat sushit masussa ja ihanasti lämmittävä viinilasillinen kourassa, sitä huomaa, miten intensiivinen työviikko on totaalisesti vienyt mehut. Takana on parikin isoa dead linea, jotka tuli klaarattua pienellä stressaamisella ja takaraivossa jyskyttävällä tunteella, että kaiken olisi voinut tehdä paremmin, perusteellisemmin, huolellisemmin ja – ennenkaikkea – aikaisemmin. Mutta ainakin tänään toimiston ovea sulkiessani tunsin, että parhaani olen tehnyt ja – koska varsinkin eilen ja toissapäivänä sähköpostiin rapisevien korjauspyyntöjen tulva tuntui tänään jo aamupäivästä ehtyvän, oletan, että muutkin osapuolet alkavat olla tyytyväisiä.

Tykkään kyllä kovasti siitä, että töissä on välillä intensiivisen tekemisen hetkiä ja deadlinen jälkeisiä suvantokohtia. Yleensä kuitenkin tiedän aika tarkasti, mitä minulta odotetaan, mutta nyt päädyin keskelle härdelliä kolme kuukautta sitten aloittaessani uudet tehtävät. Kaaosfiilistä on alleviivannut se, että en ole oikein ollut kartalla kaikista työn vaatimista yksityiskohdista, mutta sehän yleensä tuleekin vasta kokemuksen myötä. Onneksi tiimissä on ihania kollegoita, jotka ovat jaksaneet opastaa novisiia ja tsempata tiukan paikan tullen. He eivät varmastikaan lue suomenkielistä lifestyle-blogia, joten täytyykin muistaa sanoa iso kiitos heti maanantaina…

Deadline-päivää juhlistin pukeutumalla mustaan nahkahameeseen ja silkkiliuhukeneuleeseen. Olen tosi iloinen, että törmäsin vanhoja varastoja penkoessani tuohon kivikautiseen H&M:n Stella McCartneyn suunnittelemaan hiekan väriseen neuleeseen! Malli on rennon armollinen, pehmoinen merinovilla hyväilee ihoa ja silkkiliehukkeet tuovat sopivasti epäkäytännöllistä hurlumhei-fiilistä. Ei tosin sovi keittopäivien asuksi, mutta muuten ihan täydellinen.

• neule, Stella McCartney for H&M
• hame, Mintun ompelimosta
• saappaat, Diane von Furstenberg

Facebook on tänään tulvinut ylisööttejä pinkin halinallenpörröisiä ystävänpäivätoivotuksia ja ivallisesta ärhäkkään sävyltään olevia markkinamiesten humputusta tämmöiset mukajuhlapäivät -päivityksiä. (Ja on siellä kieltämättä ollut aika monta kateuttaherättävän ihanan näköistä romanttista illallista ja houkuttelevasti kuplivan samppanjalasin kuvaa myös – mutta ne suodatetaan valikoivan katseen avulla luonnollisesti pois.)

Minttu on tunnetusti sitä mieltä, että yhtään mikään ei ole vähäpätöinen syy juhlia! Aivan sama, kuka tai ketkä juhlan idean on lanseerannut – eihän kenenkään ole mikään pakko ostaa niitä muoviruusuja ja konseptikarseita pehmoleluja. Sen sijaan saatan aavistuksen ärsyyntyä siitä ajatuksesta, että mä en kato tykkää juhlia näitä pakollisia juhlia (lue: joulua, juhannusta, syntymäpäiviä, vappua, pääsiäistä, Halloweenia, uutta vuotta tahi ystävänpäivää esmes), kun mä kato juhlin vaan sillon, kun musta tuntuu siltä. Kukin tietysti tavallaan, mutta henkilökohtainen mielipiteeni sekä elämänasenteeni on sellainen, että toki mieluusti juhlistan vaikka ihan tavallista arkipäivää ja naapurin kissan 3/4 syntymäpäivää, mutta mikäs sen mukavampaa kuin sen lisäksi viettää kaikkia muitakin juhlia!

Tässä asenteella valkkasin päälleni Alla Hjärtans Dag -teema-asun. Sydänpaidan lisäksi juhlin suurta vuosittaista merkkipäivää käymällä Body Pumpissa ja syömällä pakkasesta Karkin valmistamaa (erinomaisen hyvää) lasagnea. Haha!

• sydänpaita, 2nd hand
• neuletakki, H&M
• farkut, Acne
• nilkkurit, Ril’s

PS. Luv u big time all mah <3

Itsestäänselvyyksien toistamista ei täällä blogissa ole kaihdettu ennenkään, joten sanonpa sitten tämänkin: kyllä vaan hikiliikunnasta tulee aivan mahottoman hyvä mieli! Täysin sohvaperunana en ole viimeaikoinakaan makoillut, pitkiäkin kävelylenkkejä on tullut tehtyä ja kaikenlaista hyötyliikuntaa, muttei sitten juuri muuta. Tänään raahasin luuni (ja “lihakseni” myös såklart!) saamaan kyytiä Zumba-tunnille. Läähätin ja punoitin kuin en olisi ikinä kokenut yli 120 nousevaa sykettä, mutta kivaa oli. Ja voi autuus tätä endorfiinien määrää näin jälkikäteen – taivaallista. Tästähän voisi tulla ihan vaikka tapa!

Päivän asusta ei ole paljon mitään sanottavaa sinänsä. Töissä on ollut tosi kiirettä ja paljon tehtävää, mutta ei mitään erityisiä palavereita tms. edustavampaa asustusta vaativaa. Tärkeintä on ollut siis jonkinlainen siedettävä siisteystaso ja koneen ääressä jäpittämistä edesauttavat (ei kinnaavat) vetimet. Aamulla lämpömittari näytti yhtä miinusastetta ja toivorikkaana vetäisin Hunterit jalkaan. Ajattelin, että tästä se lumien sulaminen lähtee. No, ei lähtenyt, mutta ihan hyvät jalkineet nuo on pikkupakkasellekin.

• mekko, Peetun vanha, ostettu aikoinaan Brysselistä
• kauluspaita, H&M
• neuletakki, Lindex
• saappaat, Hunter