Facebook-hehkutusten ja samaan paikkaan julkaistujen kuvien perusteella ainakin jossain päin Suomea on tänään (ja ilmeisesti eilenkin) saatu nauttia ihanasta talviauringon paisteesta. Koska täällä meilläpäin samanlaista luksusta ei ole tarjoiltu, pitää paistepuolesta huolehtia ihan itse. Luonteeni aurinkoisimpien puolten esiintuloa ei tänäänkään pystynyt takaamaan varmasti, joten oli pakko varmistaa sekä kimaltelevan paidan että säihkyvien korvisten avulla, että edes jonkunlaista valoilmiöntapaista olisi näköpiirissä.

Luin jostain (facebookista varmaan, mitä muita tietolähteitä sitä muka enää nykyään on… Haha!), että omaan onnellisuus- ja tyytyväisyystasoonsa voi vaikuttaa positiivisesti kirjoittamalla “kiitollisuuslistoja”. Elikkä paperille vain lista kaikista niistä asioista, joista voi olla kiitollinen ja keskimäärin koettu onnellisuus humpsahtaa tappiin samassa hetkessä. Listafriikille aika ihanteellinen tapa pitää huolta henkisestä hyvinvoinnista! Taidanpa alkaa kirjoitella omaa listaani saman tien… Ensimmäiseksi voisin kirjoittaa, että olen kiitollinen siitä, että Zumba-tunnilla oli tänään kivaa ja uudet tossut tuntuivat tosi hyviltä ja olen kiitollinen, että sain tekstarin, joka kertoi H&M:n tilaukseni odottavan noutamista (ja varmaan perjantaina ehdin sen jopa noutaakin…). Eihän tämä ole ollenkaan vaikeaa! Taidan kuitenkin jatkaa paperille…

Ainiin, päivän asusta piti vielä sanoa sen verran, että tuon ylipitkän topin yhtenä ajatuksena oli toimia totutteluaskeleena siihen hetkeen, kun on taas aika pukea ihan oikea hame housujen päälle…

• neulepaita, Vero Moda
• toppi (alla), Sonia – Sonia Rykiel
• farkut, H&M
• nilkkurit, Ril’s
• korvikset, ostettu Costa Ricasta

Kulutin aikaa ja etsin inspiraatiota – niinkuin niin usein – Stockholm Street Style -sivustoa selailemalla. Välillä kyllä ihmetyttää, että miksi sivusto on edelleen nimeltään Stockholm Street Style. Aika iso osa kuvista kun on jo aika pitkään ollut muualla kuin Tukholmassa otettuja. Siis, jos etsiskelisi juuri tukholmalaista katukuvaa värittäviä tyylitaitureita ja päätyisi vain nimen perusteella tuonne, pettyisi varmasti.

Itselleni tuolla ei nyt ole suurempaa merkitystä tai paremminkin ihan kiva, että yhdeltä sivustolta löytyy erityylisiä ja eri “hinta-tasoisia” pukeutujia. Edelleenkin olen sitä mieltä, että on helpompaa näyttää killer-fashionistalta, kun on pukeutunut päästä varpaisiin huippu-designereitten vetimiin – niinkuin kansainvälisiltä muotiviikoilta  sivustolle bongatuilla tyypeillä usein on. Hiukan enemmän pitää tsempata, kun käytössä on arkisempi pukeutumisbudjetti ja ilman kansainvälisesti arvostetun muotimagazinen designer-kontakteja.

Lontoon muotiviikolta sivustolle on kuvattu pukeutumisen valtavirrasta keskimääräisesti enemmän eroava  Huikea haalarimimmi. Tiedän, että ysärit ja kasarit ovat muotia, mutta tässä ei voi kuin ihmetellä, onko asu ironiaa vai ei? Jos tytöllä ei olisi söpö meikki ja ammattitaitoisen oloinen pose, olisin aivan vakuuttunut, että kysymyksessä on joku virhe. Mutta ehkä en vain tajua.

Haalarimimmin kohdalla en oikeasti tietänyt olisinko itkenyt, nauranut vai tuntenut myötähäpeää. Todennäköisesti relevantein reaktio olisi ollut kuitenkin häpeä. Häpeä siitä, etten tajua, miten ironisen cool haalari ja koko outfit on… Se sijaan selailin sivustoa eteenpäin ja enemmän perinteisten katumuotityylien joukosta löytyi eiliseen pohdiskeluun mainiosti sopiva kuva.

Eli Tyylikäs Kånkenin käyttäjä

Tämän kuvan perusteella taidan olla päätökseni tehnyt – eli musta sen repun olla pitää. Toisaalta ainoa (nyt mieleen tuleva…) musta päällystakkini on Acnen nahkarotsi – ja sekin on sellainen hiukan hailea oliivinmusta. Eli toisaalta se lämpimänruskeanmusta Kånken voisi sittenkin olla vielä parempi…

Kuvat: Stockholm Street Style