Varmaan joku siellä ruudun toisella puolella on huomannutkin, että allekirjoittanut on ollut viime aikoina aivan luokattoman saamaton bloggari. Kaikenlainen hässäkkä työelämässä, muutokset ja kriisit yksityiselämässä sekä ziljoonat pikkuasiat on syynä siihen, että bloggailu on jäänyt kakkoseksi.
Ei niin, että olisin ollut ikinä hetkeäkään kyllästynyt blogin pitämiseen – ei todellakaan – olen vain priorisoinut tietokoneetonta aikaa iltaisin, ulkoilua ja lepoa. Ihan älytöntä tsemppiä on vaatinut se, että saisin nukuttua riittävästi. Eikä se nyt vieläkään kyllä mikään automaattinen rutiini valitettavasti ole.
Onhan tässä tullut kaikenlaisia uusia villityksiäkin, jotka ovat vieneet oman aikansa. Ensin hurahdin journal-hommaan ja askartelin iltakaudet kalenteria ja muistikirjaa viritellen. Sitten löysin Tarot-kortit (tai ne löysivät minut) ja olen viettänyt lukemattomia tunteja opetellen niiden tulkintaa. Tarottien myötä päädyin vielä villiintymään kristalleihin ja vaikka niihin liittyviin juttuihin olen perehtynyt jo joskus lukioikäisenä, on silläkin saralla riittänyt vaikka millä mitalla uusiakin asioita.
Viime viikonloppuna olin Helsingissä ja osallistuin bloggareille tarkoitettuun Inspriration Weekend 2018 -tapahtumaan. Ja tiedättekö mitä tapahtui? Löysin takaisin rakkauteni koko tähän hommaan!
Eli näin keskipitkän hiatuksen jälkeen on aika palata takaisin perusasioiden pariin! Tosin ehkä aavistuksen muuttuneena Minttuna… Tarot- ja kristallihommat tulevat todennäköisesti näkymään myös täällä, mutta vanhat tutut aiheet asuista kauneuteen, helppoihin arkiruokiin ja Tukholmavinkkeihin pysyvät toki mukana myös.
Inspiration Weekendistä tulee erikseen juttua, mutta bloggarin paluun kunniaksi lauantain hyvinvointiteemaisen päivätapahtuman sporttihenkinen asu esittelyssä klassisen peiliselfien avulla.

• paita, Weekday
• hame, Weekday
• sportti-trikoot, Craft
• tennarit, Nike

Perjantai ja 13. päivä – mitäs siihen sanotte?
Olen aika monissa asioissa salaa vähän taikauskoinen, mutta koska numero 13 on monesti tuottanut itselleni aivan selkeästi onnea, en usko pahanonnenperjantaihin lainkaan. Tänäänkin on itseasiassa ollut oikein kiva päivä tähän asti. Olen saanut pari hankalaa työhommaa pois käsistäni ja kolmaskin takkupallo alkaa näyttää selkiämisen merkkejä.
Kivuushommat jatkuvat koko viikonlopun. Olen piiiiitkästä pitkästä aikaa lennähtämässä Suomeen blogijuttujen vuoksi. Taitaa olla pari vuotta kun viimeksi osallistuin mihinkään vastaavaan – ehkä jopa kauemmin. Niin ihana nähdä taas kaikkia huippuja tyyppejä viikonlopun ajan.
Eli niin luottavaisesti suhtaudun  perjantain 13. päivän normaaliuteen, että olen juurikin tässä astumassa lentokoneeseen!

Tässä esittelyssä toimistoasuni parin päivän takaa. Siinä yhdistyy kaksi asiaa, joista en vielä vuosi sitten voinut kuvitellakaan innostuvani, nimittäin röyhelöt ja kukkakuosi!
Etenkään kukista en tunnu saavani mitenkään tarpeeksi, vaikka jossain vaiheessa kuvittelin, että kasarin viimeisten vuosien yliannostus aiheutti koko loppuiän kestävän ällötyksen. Nyt tekisi kuitenkin mieleni tunkea vaatekaappi täyteen hameita, housuja, mekkoja, paitoja – ja miksei  jakkupukujakin raikkaan romanttisin kasvikuosein koristeltuna.

Ihan tarkalleen ottaen nopeasti lempparikseni muodostuneen röyhelöpaidan kuviot ei ole puhtaasti kukkia, ennemminkin puita, lehtiä, siemenkotia ja muuta kasvihässäkkää. Näyttäisi seassa olevan pari liehusiipistä perhostakin.
Paita on Lindexin talvialesta, alen loppumetreillä tehty superlöytö. Oli hyvä, että nappasin sen mahanpohjatunteen mukaisesti matkaani, vaikka järkiparka huutelikin, että kato nyt röyhelöä!? Kato nyt kukkakuosia!?
En ole ikinä pitänyt tyyliäni erityisen preppynä, mutta päätellen siitä määrästä Lindexin Holly & Whyte -malliston vaatteita, mitä olen varsinkin viimeaikoina lisännyt garderobiini, pitäisi varmasti tarkistaa asennetta. Toisaalta vaatteet on kyllä IRL paljon muutakin kuin mitä suunnittelijat piirustuspöydillään ja markkinointihenkilöt palavereissaan päättävät – ja hyvä niin!

• paita, Lindex
• farkut, Lidl Heidi Klum
• nilkkurit, Acne

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Välillä tuntuu, että olen toimistolla päivästä toiseen tismalleen samoissa vaatteissa. Joskus katson itseäni peilistä ja mietin, että tästä nyt ei voi arkipukeutuminen muuttua enää tylsemmäksi. Ei niin, että oikeastaan kaipaisinkaan mitään suurta sähäkkyyttä työ-outfiteihin – päinvastoin – on ihan mukavaa, kun voi jossain määrin sulautua joukkoon. Olla yksi porukasta.
Jotain pientä kivaa särmää saa kuitenkin silloin tällöin olla. Aika yksinkertaisilla pienillä jutuilla saa jujua siihenkin asuun, jonka eri variaatiot on päällä käytännöllisesti katsoen viikottain.
Yksi viimeaikojen suosikeistani on ollut verkkosukkikset housujen kanssa. Hameen kanssa ne tuntuvat liian bile-henkisiltä, mutta lahkeen ja kengän välistä pilkottaessa just sopivalta.

Niksipirkkaniksi verkkosukkahousujen käyttöön talvikelillä: kun alle pukee ensin tavalliset nudet sukkikset ei tule ihan niin alaston olo!
Rakkaat ja hyvinpalvelleet Superstarini alkaa olla elinkaarensa päässä. Tai kyllä niillä vielä vapaa-aikana pistelee menemään – ja ovat ihan parhaimmillaan vähän vaativimpiin olosuhteisiin, festareille, ulkoilmakonsertteihin jne. Toimistolle lempparitennareillani ei kyllä enää oikein kehtaa mennä.
On siis aika hankkia uudet valkoiset tossut. Ensin ajattelin, että hankin tismalleen samanlaiset, mutta se alkoi tuntua hiukan tylsältä ratkaisulta. Satuin huomaamaan, että Elloksella on valtava määrä kaikkia merkkituotteita 20 % -alennuksessa ja valikoimassa on myös Adidaksen klassisia tennareita.
Hetken aikaa tässä pohdiskelin, mutta sitten päädyin valkoisiin, Superstareja aavistuksen sirompiin Stan Smith -tossuihin. Vihreät yksityiskohdat on ne kaikkein klassisimmat ja tuo mieleen ihanan nostalgisesti ne ajat, kun harrastin puolivakavissani tennistä.



Asun helmikauluspaita on jo vaikka kuinka monta vuotta vanha. Peetu on ostanut sen aikoinaan Forever21:n alesta. Silloin neito oli myös toimistohommissa, joten tarvetta konservatiivisille vaatekappaleille oli hälläkin. Yliopisto-opintojen alettua kolme ja puoli vuotta sitten osa Peetun office-vetimistä päätyi Mintun garderobiin. Yksi eniten käytetyistä on juuri tuo helmikauluspaita.
Neule on Henkan alesta vuosi sitten hankittu ja kivat culottesit sain syksyllä Elloksen yhteistyökampiksen myötä. Kyseisiä housuja näyttäisi olevan enää muutama kpl kokoa 42 jäljellä – vieläpä alennettuun hintaan 20 euroa! Suosittelen lämpimästi, jos koko sattuu sopimaan, sillä nuo ovat paitsi kivan näköiset myös ihanaa, hiukan raskasta, hyvin laskeutuvaa materiaalia, joka tuntuu tosi hyvältä päällä.
Ja tosiaan vielä vinkkinä, jos esmes valkoiset Adidas Stan Smith -tennarit kiinnostelee, niistä (ja monesta muusta merkkituotteesta!) saa nyt Elloksella 20 % alennuksen 26.2. asti.

• kauluspaita, Forever21
• neulepaita, H&M
• housut, Ellos
• tennarit, Adidas
• verkkosukkikset, Primark

Tiedättekö sen tunteen, kun on ostoksilla alennusmyyntien ollessa parhaimmillaan ja kulkee pikkuisen jo pökertyneenä rekin luota toiselle? Sitä kasaa käsivarrelle löydön toisensa perään, näkee itsensä ihanissa uusissa outfiteissa kaikenlaisissa mahtavissa seikkailuissa. Melkein on jo suunnistamassa sovituskoppiin saaliinsa kanssa, mutta vielä viimeiseltä tangolta mukaan lähtee tylsähkön oloinen vaate, joka on kuitenkin sopivan kokoinen, hyvässä alessa ja tylsyydestään huolimatta potentiaalisesti oivallinen työvaate.
Toivorikkaana sitä sitten kiskoo asun toisensa jälkeen päälleen, mutta mikään ei näytä oikein siltä, kuin mitä oli ajatellut. Ihanan edgy mutta boheemi outfit näyttää siltä kuin olisit lähtenyt kotivaatteissa kaupungille ja se upea linjakas mekko kiristää rinnoista ja säkittää muuten. Tulee ärsytys, tuskastuminen ja hiki.
On siis aika todeta, että nyt ei tullut tehtyä mitään löytöjä. Samalla sivusilmässä vilahtaa se tylsimyspaita ja spontaani ajatus on, että enpä taida jaksaa kiskoa tuota päälleni. Shoppailukaveri naapurikopissa on kuitenkin vielä kesken sovitushommien kanssa, joten pitkin hampain tartut siihen ja alat pukea päälle.


Pikainen vilkaisu peiliin ja yllätys on täydellinen. Basic peruspaita ei olekaan yhtään tylsä!
Se istuu täydellisesti, on klassinen, mutta kivasti särmikäs, hyvää materiaalia ja kaikin puolin täydellinen lisä garderobiin. Hyvä toimistovaate, joka asustamalla toimii myös asiallisemmissa vapaa-ajan menoissa.
Henkarissa mitäänsanomaton vaate heräsi henkiin, kun sen puki päälle!

Itselläni kävi tismalleen juuri noin, kun olin Peetun kanssa Filippa K:n talvialen aarteita penkomassa. Mitkään niistä kymmenistä vaatteista, jotka kannoin mukanani sovitukseen, ei sitten vastannutkaan odotuksiani. Sen sijaan “otetaan-nyt-sit-toikin” -asenteella sovituskoppiin päätynyt musta kauluspaita oli aivan timantti löytö.
Oikeastaan olin jo päättänyt, että en edes sovita koko paitaa, mutta sitten näin Peetulle viereiseen koppiin lisää vaatteita tuovan myyjän päällä saman paidan, mutta valkoisena. Se näytti niin hyvältä, että olihan sitten pakko sovittaa tuota mustaa.
Ja onneksi tein sen, paita on ollut yksi alkuvuoden käytetyimpiä paitojani!
Klassinen kauluspaita on leikkaukseltaan hyvin maltillinen, mutta pinnan hipsuinen struktuuri tuo kaivattua iloa ja hauskuutta kokonaisuuteen. Tähän mennessä olen yleensä stailannut sen housujen kanssa – kuvan kombo on ollut päälläni varmasti viikottain. Seuraavaksi pitää testata, miten se sopii hameen kaveriksi.

• kauluspaita, Filippa K
• farkut, Primark
• nilkkurit, Acne

Tiedän monia, joiden mielestä helmikuu on vuoden karsein kuukausi. Kylmä ja pahimmillaan myrskyinen ajanjakso, joka ei vielä anna paljoakaan lupauksia keväästä.
En tiedä johtuuko siitä, että synttärini osuvat helmikuulle, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tämä on yksi parhaimmista hetkistä koko vuodessa. Valoisan ajan lisääntyminen muuttuu tosi konkreettiseksi. Enää ei ole pilkkopimeää aamulla, kun lähtee töihin ja loppukuusta alkaa päivien pidentyminen tuntua jo illallakin, kun on toimistorotan aika hipsiä takaisin kotikoloon.
Parhaimmillaan on kirpeän aurinkoista – tsägällä myös lumista – ja niin hurjan kaunista. Valoisimpina hetkinä voi jo aistia selkeästi kevään tulon ja silloin sitä todella arvostaa sitä rikkautta, minkä vuodenajan vaihteluiden kokeminen antaa.

Harvemmin tulee esiteltyä täällä viikonloppuisia asujani, jos ei ole mitään erityistä ohjelmassa. Tässä kuitenkin viime lauantainen asuni, jossa kävin elokuvissa katsomassa The Post -leffan.
Lyhyesti sanottuna tykkäsin elokuvasta ihan ookoo, mutta huolimatta huikeista pääosan esittäjistä (Meryl Streep ja Tom Hanks) sekä ohjaajasta (Steven Spielberg) olin aavistuksen pettynyt. Siis tarina oli ihan mukaansatempaava ja message – vapaan, kriittisesti ajattelevan, faktatietoihin perustuvan ja riippumattoman lehdistön tärkeys, sananvapaus, vallankäytön korruptio etc – hyvin tärkeä & erityisen ajankohtainen. Mutta jotenkin se ei vain sitten kuitenkaan koskettanut pintaa syvemmältä, vaikka Meryl Streep olikin monisärmäinen, uskottava ja upea niinkuin aina.


Ja tosiaan – vaikka kyseessä ei nyt ollutkaan varsinainen työasu, olisin kyllä voinut mennä toimistolle tismalleen samoissa vetimissä!
Pantertant-paitani, johon olen ihan superihastunut, on peräisin Heidi Klumin Lidlin kanssa tekemästä yhteistyömallistosta. Ihan sattumalta osuin työpaikan lähellä olevaan Lidliin lounastunnilla työkaverini kanssa juuri samana päivänä, kun mallisto oli lanseerattu. Niinhän tuo päättyi siihen, että molemmat lähdettiin pois kassit täynnä kaikenlaisia löytöjä! Haha!

• kauluspaita, Cheap Monday
• neule, Heidi Klum / Lidl
• farkut, Primark
• kengät, Acne

Kaltaiseni pragmaattinen pukeutuja ei yleensä omista useita kunnollisia villakangastakkeja. Päinvastoin – yleensä käytössä on vain yksi huolella valittu hankinta ja uuden ostaminen tulee harkintaan vasta, kun se nykyinen alkaa osoittaa vakavia koossapysymisongelmia.
Blogiarkistojeni perusteella edellinen villakangastakkini muutti garderobiini talvisesongilla 2010/2011. (Ja nyt puhun siis sellaisista lämpimistä, talvikäyttöön tarkoitetuista takeista, ruotsiksi ”kappa” – enkä kevyemmistä välikausitakeista).
Hyvälaatuinen tummansininen Boomerang-löytö palveli monta monituista talvea kertakaikkiaan moitteettomasti. Vielä vuosi sittenkin sain kehuja takin kauniista leikkauksesta. Mutta onhan seitsemän sesonkia aika kunnioitettava elinikä vaatteelle, joka on käytössä kylmänä vuodenaikana käytännöllisesti katsoen päivittäin.
Kun viime syksynä kaivoin takkiveteraanin kesäsäilöstä esiin, huomasin, että laukunkanto-olkapäältä kangas oli hiutunut lähestulkoon puhki. Samoin hihansuut, taskujen reunat ja kyynärpäät. Tajusin, että nyt on aika löytää uusi taistelupari talvikauden kaupunkikäyttöön.

Olin jo ehtinyt aloittaa suoraansanottuna toivottomalta tuntuvan etsiskelyprosessin. Kriteerini eivät mielestäni olleet mahdottomia. Halusin ajattoman oloista, mutta jollain kutkuttavalla tavalla hiukan edgyä leikkausta, reilusti polven alle ulottuvaa pituutta, hiukan maskuliinista yleisilmettä (eli ei missään tapauksessa nyt niin trendikästä vyötä vyötäröllä) ja laatua ilman taivaisiin kohoavaa hintalappua.
Varmaan jo arvaattekin, mihin tämä on menossa? Kyllä, etsintäni oli täysin tuloksetonta – ja tuntui suoraan sanottuna aivan toivottomalta.

Ratkaisu takkipulmaan lennähti luokseni H&M:n Erdem -yhteistyömalliston muodossa.
Kaikki, aivan kaikki toiveeni toteutuu tässä täydellisessä villakangastakissa (69% villaa, 29% polyamidia ja 2% muita kuituja.): tummansininen pohja hauskasti turkoosilla pörrölangalla ruudutettuna, klassisen moderni kaksirivinen leikkaus levein kauluskääntein, ihanat viimeistellyt yksityiskohdat huolitelluista napinlävistä ketjusta tehtyyn ripustuslenkkiin. Täydellinen pituus ja mittasuhteet just eikä melkein.

Sinänsäkin hyödyllistä tämä asukuvien ottaminen blogiin, että enpä olisi muuten tajunnut, että olen unohtanut aukaista helmahalkion tukipistot!

Katsokaa nyt noita kankaisia nappeja ja ihania napinläpiä!! Ex-ompelija ei voi olla menemättä kiharalle tuollaista nähdessään. 🙂

Takki ei sitten muuten ole mitenkään pölyinen, nukkainen tai nuhruinen. Tuo hienon hieno jauhe, joka näkyy erityisen hyvin tässä kuvassa, on itseasiassa sadevettä. Hiuksistanikin ehkä näkyy, että koko kuvauksen ajan satoi kevyttä (mutta tiuhaa!) tihkua.
Muuten tässä näkyvä asuni on aika lähellä univormua, joka on päälläni lähes päivittäin. Musta neule (tässä ribbi-poolo), farkut (voisivat olla myös mustat) ja yhdet eniten käytetyistä kengistäni tällä hetkellä: Elloksen lämminvuoriset klassiset nupukkinilkkurit. Kestävät muuten hyvin pienen tihkusateen ja loskakelit, kun on hyvä paksu pohja ja kunnollinen suojasuihke. (Kengät saatu Ellokselta, kaupallinen linkki).

• neulepoolo, Primark
• farkut, Lindex
• nilkkurit, Ellos
• takki, Erdem x H&M