Lisää Marimekko-muisteloita. Siitä pinkkiraitaisesta pikkuisesta Jokapoikapaidasta ei nyt sitten näköjään löydy kuvia yhtikäs mistään… Tinnin arkistoista ilmestyi sen sijaan muita nostalgisia Marimekko-muistoja.

Tinnillä itsellään on Marimekkoa, Ulla-äidillä Vuokon rinkulakuvioinen mekko. Tsekkaa kaikkien hienosti rimmaavat polvarit!

Tinni ja Marimekko.

Perusteellinen Marimekko-rakkaus jatkui ja tässä muutama ihana lakkiaiskuva. Vuosihan on siis -85!!

Tuohon aikaan ei Marimekolla muistaakseni ollut tapana mainita erikseen suunnittelijoita. Asu oli siis yksinkertaisesti Marimekko. Sen sijaan muistan aivan mainiosti, miten lakkiaisten jälkeisenä päivänä haravoimme Pyynikin rantaa ja yritimme löytää toista, Tapio Wirkkalan suunnittelemaa, Lapponia-korusarjaan kuuluvaa korvista… 🙂

Tässä pieni kuvareportaasi viimeviikonlopun ihanista häistä kauniissa Gränsö Slott -nimisessä paikassa.

Edellisenä yönä oli tullut nukuttua vain muutama hassu tunti ennenkuin tapasin “kuskini” ja hotellihuonekämpikseni Miannan Södertäljessä. Reilun kolmen tunnin ajomatkan jälkeen olo oli kohtuullisen ryytynyt, mutta perusteellinen lilluminen hotellin SPA-osastolla virkisti kummasti. Harmi, että sää oli sinnikkään sateinen. Merenrantaan ja uima-altaan ympärille sirotellut aurinkotuolit näyttivät täydellisen houkuttelevilta – jos vain tosiaan aurinko olisi suostunut edes pilkottelemaan pilvien välistä.

Toisaalta ihan hyvä, että emme unohtunut sen kummemmin lojumaan minnekään. Yllättävän tiukaksi veti tälläytymisen kanssa muutenkin – varsinkin Miannalla, joka oli toinen morsiusneidoista/kaasoista.

Kaasojen “virallisista” tehtävistä löytyy kuulemma netistä monenlaisia listoja. Mahtaakohan sieltä löytyä morsiamen kynsien liimaaminen takaisin paikoilleen? No, Eliza selvisi duunista kunnialla, vaikka oli omien sanojensa mukaan ensimmäistä kertaa tekemisissä tekokynsien kanssa.. 😀

Alunperin vihkimisen oli tarkoitus olla aivan meren rannalla, mutta sateen vuoksi toimitus siirrettiin paikkaan, jossa ainakin morsiuspari ja siviilivihkimisen suorittanut virkamies (kuullostaapa kuivalta, hän kyllä oli oikein mukava ja piti kauniin puheen…) saivat olla katoksen alla. Me vieraat saimme herkistellä sateevarjojemme suojissa. Aina häissä pillittävälle romantikolle se tarjosi hyvin suojaa, mutta valokuvissa on kyllä horisontit vinksallaan. Yritä nyt siinä ottaa kuvia ja taiteilla samalla sontikan kanssa.

Jotenkin kyllä tuntui, että sade toisaalta teki tilaisuudesta erityisen ja varsin tunnelmallisen. Tänä uskomattoman aurikoisena ja poikkeuksellisen sateettomana kesänä sade oli vain virkistävää ja erilaista – eikä oikeastaan yhtään kurjaa. Etenkin kun ilma oli kuitenkin ihan hillittömän lämmin.

Gränsö Slott… Vihkipuheessaan pormestari kertoi linnan värikkäistä vaiheista. Tietenkään en liikutukseltani saanut pistettyä muistiin kuin että rakennuksen yläkerta on palanut pariinkin otteeseen – toisin sanoen nuorempaa vuosikertaa kuin muu rakennus. Ja että viimeisin jälleenrakentaja oli aivan hullaantunut Italiaan, mikä selittää pylväiköt ja runsaasti käytetyn vaalean marmorin.

Kaunis kuin morsian… 🙂

Kaasot olivat saaneet erittäin väljät ohjeet illan asun valintaan. Mianna (oik.) on ostanut mekkonsa Lontoosta ja Eliza kotikaupungistaan Pariisista. Täysin toisistaan tietämättä molempien valinta oli osunut hyvin samantyyliseen mekkoon!

Keskivertoruotsalaismies on suhteellisen kiinnostunut muodista – vaikka hän sattuisikin olemaan teoreettisen fysiikan tutkija KTH:lla. Mintun pöytäseura sattui olemaan erityisen kiinnostunut 20-luvun muodista ja italialaisen muodin synnystä. What a pleasure! 😀 Lisäksi hän arvostaa suuresti korkealaatuisia materiaaleja ja hyvää käsityötä. Solmio on peräisin viimeiseltä Italian reissulta. Niin – ja kaiken kukkuraksi muotiblogit ovat hieno ja kiehtova asia hänen mielestään ja saada kuvansa yhteen niistä suuri kunnia! Minttu kiittää illallis-seatingin jumalia ja laittaa tänne tyytyväisenä kuvan kauniista italialaisesta silkkisolmiosta. 🙂

Erittäin pitkään ja hartaasti nautitun herkullisen illallisen ja noin kolmen ziljoonan puheen (hei, ruotsalaiset!!) jälkeen päästiin vihdoin asiaan. Tässä vaiheessa voisin sanoa klassisesti: I say no more! 🙂

Paitsi että olipas ihanat ja hauskat juhlat!!

Koko viime viikon soundtrack olisi “jobb around the clock”, jos joku olisi sellaisen tehnyt. Onneksi ei… No, mukavat duunihommat ei oikeastaan stressaa – paitsi mitä nyt vuorokauden tunnit eivät vaan mitenkään tunnu riittävän.

Huomenna pääsen kuitenkin pikkuiselle minilomalle ja rentoutumaan. Hyvä kaverini menee naimisiin ja häät pidetään Gränsö Slott -nimisessä – aika huikean mukavan näköisessä paikassa. Kylpylää, merenrantaa, hyvää ruokaa… mmm… Sitä ajatellessa melkein unohtaa pakkauspaniikin (miksi, voi miksi en hankkinut mitään uutta kivaa häihin!?) ja että tässä illan tuntien aikana kämppä pitäisi saattaa sellaiseen kuntoon, että kisuvahdin kehtaa päästää sisälle.

Niistä duunihommista sen verran uutta, että Helle on kehitellyt ihan mahtavan laukun, joka on pakko esitellä täälläkin:

Loistoratkaisu, kun kaipaa kangaskassin rentoutta, mutta “kunnon laukun” turvallisuutta. Soon in the webshop near you!! Lue lisää Hellen juttuja uutukaisesta täältä: Bag-in-Bag ja A very happy designer & a new colourful Bag-in-Bag.

Viimeviikolla oli vähän hiljaista täällä blogissa… En ilmoitellut erikseen mistään blogilomasta – ikuisena (aika)optimistina kuvittelin, että ihan helposti löydän aikaa nettikahviloissa istuskeluun. Nooo, eihän siinä ihan niin käynyt vaan bella Italia vei mennessään. Viikon reissu vietettiin puoliksi Roomassa ja puoliksi Assisissa.

Postikortteja en paljoa matkalta kirjoitellut, mutta leikitäänkö, että nämä reissukuvat olisivat kortti ja terveiset kaikille yhteisesti ja tietty myös jokaiselle erikseen?

En kyllä yhtään muista mitä tuossa noin keskittyneenä kuvasin – varmaan jotain kissaa… Muovipussissa pilkottaa matkan ainoa ostos: Italian jalkapallomaajoukkueen paita. Ha ha! Lupaan, että sitä ei esitellä tarkemmin blogissa!! ;D

Assisi on ehkä tunnelmallisin vanha kaupunki, missä oon ikinä ollut! Ja mielettömien korkeuserojen ansiosta leppoisa iltakävelykin käy helposti vähintään keskinkertaisesta treenistä.

Roomassa käytiin tietty heittämässä kolikot Fontana di Treviin. Pitäähän sitä varmistaa kaikin keinoin, että tänne vielä palataan! 🙂

Italialainen jäätelö on jotain sanoinkuvaamattoman hyvää!! Kuvassa yksi noin ziljoonasta nauttimastani mansikka/tiramisu -setistä.

Pari kisua saattoi tulla kuvattua matkan aikana… Mutta aika mahtavaa, että toinen vetelee siestaa kaikessa rauhassa auton katolla keskellä kiivainta kaupunkihälinää!

Turistikuvii… Jotenkin harvinaisen tyylikkään säväyksen asulle kuin asulle antaa se paidan alla piilossa roikkuva turvapussi, joka kuulemma on pakollinen asuste kaikissa vaarallisissa suurkaupungeissa. ;D

Kauniita terasseja, kukkapaljouksia, romanttisia ikunasyvennyksiä ja kaikkea muuta suloista tarttui muistikortille melkein yhtä paljon kuin kissoja. Mutta hei, vähänkö ihanaa, kun on kaunista ja … no niin … ihanaa! ;D

Tämän virtuaalisen kortin myötä siis lämpimiä ja aurinkoisia terkkuja Italiasta! (kuvassa postiluukku – nokkelaa!)

Bongasin Nelliinalta kivan kyselyn. Tässä tulee 30 random hömppäjuttua Mintusta:

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?

Herätyskello soi yleensä noin tuntia ennen kuin pitäisi olla ovesta ulkona. Tosin suurin osa ajasta menee kyllä johonkin muuhun kuin laittautumiseen. Meikkaan etc. sujuvasti kaiken muun lomassa, joten vaikea sanoa, miten kauan siihen itteensä menee.

2. Tyttömäisin tapasi?

Tää oli aika vaikea – en tunne olevani kovinkaan tyttömäinen. Mutta joo, itken elokuvissa, jos vain hiukankin juoni antaa siihen mahdollisuuden. Ja rakastun televisiosarjan hahmoihin… ;D (no eihän tää ollut yhtään vaikea!)

3. Lempihajuvesi?

Ostin Burberryn The Beat -tuoksun about vuosi sitten ja se on edelleen ihan ehdoton lemppari. Pullossa ei ole enää kuin tilkka jäljellä ja vaikuttaa vakavasti siltä, että tavoistani poiketen ostan samaa hajuvettä uudelleen.

4. Monetko kengät omistat?

En ole laskenut, mutta noin niinkuin muotibloggari-mittakaavassa omistan todella hämmästyttävän vähän kenkiä.

5. Käytkö kirpputoreilla?

Yritän. Mutta en ilmeisesti tarpeeksi lujasti, koska en kyllä käytännössä pääse paikanpäälle kuin kerran, kaksi vuodessa.

6. Ajatko isin ostamalla autolla?

Aina Tampereella ollessani ajelen hyvin mielelläni isin ostamalla autolla!

7. Nauhoitatko Salatut Elämät?

Salatut Elämät? Ché??

8. Päivittäiset kauneusrutiinisi?

Suihku (ööö, ei taida ihan olla kauneusrutiini…) on varmaan ainoa mitä teen päivittäin ja hampaidenpesu… Ha ha! En meikkaa läheskään joka päivä, hiuksen pesen korkeintaan joka toinen päivä ja muita rutiineja kuten kuivaharjausta, lenkkeilyä, kynsien lakkaamista etc. harrastan vieläkin harvemmin. Siinä se nyt sitten on. Karu totuus.

9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?

Harvoin. Ehkä kerran kuussa? En aina edes niin usein.

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?

Hesari noista kolmesta, vaikka ei sitäkään kyllä tule enää nykyisin luettua kuin Suomen lomilla. Hesarin Kuukausiliitettä on välillä oikein ikävä.

11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?

Ha ha! Vanhoista LP-levynkansista kyhätyssä kollaasissa on mieskomeutta Elviksestä Joe Strummeriin.

12. Millainen on vaatekaapisi?

Liian pieni ja siivouksen tarpeessa. Niinkuin kai niin monella muullakin. 🙂

13. Entä karkkihyllysi?

Karkkihyllyltä löytyy ihania lahjaksi saatuja luksus-suklaita ja hapankorppuja (löytyi meidän lähikaupasta – juhlaa!!!). Kaikki arkisemmat namit häviävät salaperäisesti jonnekin ilman, että ne varsinaisesti ehtivät hyllylle.

14. Panostatko sisustukseen?

En oikeastaan. Panostan mukavuuteen ja viihtyvyyteen.

15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?

Auts… Olen kyllä kieltämättä erinomaisen mielelläni kutsujen keskipiste… Mutta en kai sentään huomionhakuinen kikattava tyttö. En kai??

16. Alusvaatemakusi?

Oivoi. Ihan liian kallis tämänhetkiseen budjettiini! ;P

17. Onko mätsäys tärkeää?

Ei lainkaan. Tärkeintä on, että lopputulos miellyttää omaa silmää. Ylimatsaus on ehkä karsein yksittäinen “tyylimoka” mun mielestäni.

18. Millainen on ystäväpiirisi?

Laaja kirjava ja ihana! Luv u guys big time!!

19. Vietättekö tyttöjeniltoja?

Ehdottomasti! (mikä ihmeen nollakysymys tää oli??)

20. Mikä biisi soi tällä hetkellä?

Tällä hetkellä “levylautasella” on ollut kulutuksessa kaksi biisilistaa:

21. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?

Rrrrakastan auringonottamista! Tosin en ole niin kovasti varsinaisesti rusketuksen perään. Tykkään vain loikoilla paisteessa ja lämmössä… 🙂

22. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?

No mikä ettei! Musta tulis varmaan ihan timangi lentoemäntä! ;D

23. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä?

Saako tähän vastata viikinkivampyyri? Saako, saako, saako?? No okei, noista kolmesta valitsen tylsästi rokkarin, vaikka kyllä sitä muistakin kategorioista helmiä löytyy…

24. Kuinka paljon omistat vaatteita?

Kuinka paljon?? Välillä liikaa ja monesti liian vähän. (Olipas tosi mäntti kysymys)

25. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?

Kaverini tekee jalkahoitoja ja hänen käsittelyssään kävisin vaikka viikottain! Välimatkaa sattuu olemaan sen verran paljon, että eipä niistä nyt niin kovin usein valitettavasti pääse nauttimaan.

26. Käytätkö koruja?

Peruskorut on päällä aina ja tilanteen mukaan sitten jotain muuta. Ehkä.

27. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?

Ei. Ei se kyllä ole, vaikka joskus (monesti) niin toivoisikin. Harmi.

28. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?

En ihan päivittäin, mutta skypen ja chattien myötä kuitenkin useammin kuin aikaisemmin.

29. Teetkö heräteostoksi?

Aika harvoin. Olen tosi huono heräteostelemaan, mutta yleensä löydöt ovat sitten sitäkin rakkaampia.

30. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?

Whaaat!? Onko sellasiakin?? Laittakaa kutsua tulemaan – meiliosoite löytyy sivupalkista! ;D

Muodinopiskelua Tukholmassa koskevaa postausta on toivottu pitkään ja hartaasti. Syy siihen, miksi se on viipynyt ja viipynyt on yksinkertaisesti se, että yritin olla kovin kunnianhimoinen ja selvittää eri opintojen sisäänpääsyvaatimukset, hakuajat ja kaikki muutkin detaljit kuten kunnon opintosihteeri ainakin. Itselläni on kokemusta vain muodin teorian, muotitieteen, opinnoista Tukholman yliopistossa ja sinnekin menin suoraan maisteritason koulutukseen taskussa kauppatieteen maisterin paperit Suomesta.

Tässä kuitenkin katsaus neljään keskeisimpään oppilaitokseen, joissa kaikissa voi opiskella muotia ja designia vähän eri kantilta. Tarkemmat tiedot hakuajoista ja sisäänpääsyvaatimuksista löytyy linkkien takaa.

Stockholms Tillskärarakademi tarjoaa käytännöläheistä koulutusta muotialalle haluaville ja siellä jo työskenteleville. Vaikka opetussuunnitelmassa mainitaan “design”, toimivat STA:n käyneet tietoni mukaan pääasiassa kaavoittajina ja malliompelijoina suunnittelijavetoisissa yrityksissä tai yrittäjinä. Täyspäiväisten opintojen lisäksi STA tarjoaa lyhyempiä kursseja, jotka mahdollistavat opinnot myös työssäkäyville. Kaikki koulutus on maksullista, mutta joihinkin opintoihin on mahdollista hakea lisäopintolainaa. Käsittääkseni STA on hyvin arvostettu alalla ja monet isommat firmat jatkokouluttavat työntekijöitään siellä.

Konstfack vastaa kaiketi parhaiten suomalaisten TAIKia. En ihan tarkkaan tiedä, miten tuo “University College” kääntyisi suomeksi – täällä kun ei ammattikorkeakoulu -käsitettä tunneta. Mutta eniveis Konstfack on siis korkeakoulu, jossa taiteelliset ambitiot ovat korkealla. Sisäänpääsyyn vaaditaan ylioppilastodistuksen lisäksi työnäyte. Valmistuneet ovat taiteen kandeja tai maistereita.

Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksella muotia voi opiskella teoreettisesta näkökulmasta. Monitieteelliset opinnot yhdistävät yhteiskuntatieteitä, historiaa, taloustiedettä, historiaa, populäärikultturia, etnologiaa etsetera. Muodin roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisena, taloudellisena ja sosiaalisena vaikuttajana ja peilinä on keskeistä. Kokonaista tutkintoa muotitieteitä ei voi lukea, ennen kanditasoa pitää opintoja täydentää sopivilla kursseilla esim. journalistiikassa, taloustieteissä, yhteiskuntatieteissä tai käytännössä melkein missä vaan, mikä sattuu kiinnostamaan… 😀 Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy täältä.

Beckmans on ehkä pohjoismaiden arvostetuin muotisuunnittelijoitten kouluttaja. Vuosittain opiskelijoita otetaan vain 14 ja kilpailu paikoista on erittäin kova. Useimmilla Beckmansin opiskelijoista onkin jo takanaan varsin merkittäviä saavutuksia. Ylioppilastodistuksen lisäksi vaaditaan ruotsinkielen taitoa, perustaidot kaavoituksessa, ompelussa ja taiteissa ovat välttämättömiä ja lisäksi tulee olla tottunut tietokoneen käyttäjä. Käsittääkseni kuitenkin työnäytteet ratkaisevat sisäänpääsyn. Monet Ruotsin johtavista suunnittelijoista ovat Beckmansin kasvatteja.

Täyspäiväiset opinnot oikeuttavat opintotukeen, joka on suuruudeltaan tietääkseni suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. Suomalaisilla opiskelijoilla on samat oikeudet täkäläiseen opintotukeen kuin ruotsalaisillakin, eli mitään erityisperusteluita tai spesiaaleja hakemuksia ei tarvitse väsätä. Porkkanana niille, jotka ovat jo aikansa opiskelleet voin kertoa, että Suomessa jo käytettyjä opintotukikuukausia ei huomioida mitenkään. Käytin omat opintotukeni viimeistä viikkoa myöten loppuun KTM opintoja suorittaessani, mutta täällä käytössä oli taas täysi potti. Lisätietoja opintotuesta täältä: CSN

Ja asiantuntevan kommentin jälkeen hippusen editointia… Elikkäs nyt näyttäisi olevan niin, että ne, jotka muuttavat Ruotsiin opintojen perässä, pysyvät Suomen opintotukijärjestelmässä. Ja että vaatisi peräti kahden vuoden oleskelun maassa, jotta opintotukikuukaudet nollaantuisivat… Minttu pyytää anteeksi harhaanjohtavaa ja ehkä turhiakin haaveita herättäneestä postauksesta. Olin asunut täällä jo kuusi vuotta ennenkuin päätin aloittaa opinnot ja kirjoitan vain omista kokemuksistani. Niin kovasti kuin haluasinkin olla ihka oikea opintosihteeri!

Lisätietoa löytyy täältä: CSN och EU-medborgare