Aina välillä tulee hiukan harmiteltua, että en välimatkan vuoksi oikeastaan koskaan pysty osallistumaan Helsingissä järjestettäviin fäshion-häppeningeihin. No, tapahtuu sitä täälläkin aina välillä… Viime viikolla oli kiirettä, kun piti rampata Stockholm Beauty Week -kauneus- ja hyvinvointitapahtumassa, Filippa K:n vaatevuokrauksen lanseerauksessa, tsekkailemassa uusia aurinkolasitrendejä Ray Banin tapahtumassa – ja vähän ihan muuten vain VIP-shoppailemassa kuplajuoma kourassa.

Stockholm Beauty Weekin näytteilleasettajina oli pääasiassa vähän pienempiä tai täällä tuntemattomampia merkkejä. Sinänsä ihan kiinnostavaa, sillä uusiin tulokkaisiin on muuten hankala ihan randomisti törmätä. Yksi ilahduttava kohtaaminen oli suomalaisen Mia Höytön kanssa, joka esitteli omaa, aivan ihanalta vaikuttavaa ekologista luonnonkosmetiikkasarjaansa. Kaikkien voiteiden nimetkin ovat niin hurmaavia! Terveisin “ihana” -sanan ylikäyttäjä. 😀

Yksi ehkä merkillisimpiä tuttavuuksia oli maalipistoolin tapaisella vekottimella levitettävä meikki. Sain kokeilla hiukan ja pohjasta tuli kieltämättä ihanan tasainen ja samettinen. Ameriikkaa puhuva rouva asiantuntija kertoi, että vastaavalla laitteella tehdään kaikki Hollywoodin punaisen maton gaalameikit. Ja että hän kuulemma tekee jopa silmänrajaukset ko. laitteella! Kaikkea sitä…

Filippa K lanseerasi juhlavaatteiden vuokrauspalvelun asiapitoisien puheenvuorojen siivittämänä. Tiesittekö, että jos vaatteen elinikä pitenee 9 kuukautta, sen ympäristövaikutus vähenee peräti 25 %! Aika huikeaa mielestäni! Saimme myös vinkkejä, miten pitkään käytössä pysyvästä perusgarderobista pidetään huolta ja ostohetkellä kannattaa kuulemma miettiä vähintään viisi eri asua tai vaatetta, johon mahdollisen uutukaisen voisi yhdistää. Näin vältetään pahimmat virheostokset.

Sture Gallerian VIP-shoppailussa pysyin tiukkana – enkä tarjouksista huolimatta sortunut mihinkään hankintaan. Pääasiassa nautimme kaverini Hannan kanssa vain tunnelmasta – kotiinviemisiksi lähti pari muotilehteä. Hyvä, hyvä!

Ray Banin tapahtumassa oli ruotsalaisen Ellen päätoimittaja, Cia Jansson, kertomassa aurinkolasitrendeistä. Pääsuuntaukset ovat: retro/klassinen, futuristinen värillinen peili ja erilaisten yllättävien materiaalien, nahkan, puun ja farkkukankaan käyttö pokissa.

Aurinkolasivalikoimani ei todellakaan kaipaa täydennystä, mutta täytyy sanoa, että nämä lilat pyöreät peiliversiot jäivät kyllä kovasti kutkuttelemaan…

Terkkuja Norwegianin free wi-fi lennolta Tukholmaan! Ihana olla matkalla kotiin – vaikka kyllä oli taas niin huippu reissu, että kyllä kannatti pienet valvomiset sun muut. Tulen varmasti kirjoittelemaan enemmänkin viikonlopusta, mutta tässä päällimmäiset fiilikset ja ensimmäiset kuvat.

Parasta koko reissussa – ja tällaisissa tapahtumissa ylipäätään – on bloggarikollegojen tapaaminen. Jotenkin tuntuu, että tämän puuhan pariin, joko harrastusmielessä tai ihan ammattimaisesti, on päätynyt harvinaisen ihania tyyppejä, maailmaan avoimen kiinnostuneesti ja optimistisesti elämään suhtautuvia ihmisiä.
Jokaisen blogitapahtuman jälkeen olen aina niin täynnä energiaa, inspiraatiota ja uskoa ihmisiin. Ehkä se, että sitä asettaa julkisesti alttiiksi itsensä, persoonansa, mielipiteensä, tyylinsä ja ison osan elämäänsä, tekee sen, että sitä suhtautuu livenäkin ihmisiin avoimesti, ystävällisesti ja hyväksyvästi. Edes suurimmat blogistarat, joita olen tavannut (ja jotka saattavat blogissaan olla aika jyrkkiä mielipiteiltään), eivät ole mitään muuta kuin ystävällisiä, kivoja, avoimia ja hurjan herttaisia ihmisiä (ja kyllä, käytän sanaa “herttainen” myös miespuolisista muoti- ja lifestyle-bloggareista), kun heidät tapaa nokakkain.

Asuksen pisteellä sai kirjoittaa inspiraatiosanoja, eli asioita, jotka juuri nyt inspiroi. Aurinko, valo, kevät ja lämpö olisivat olleet omankin listani ykkösenä, mutta koska halusin (tietenkin..) olla erilainen, lisäsin yhden, k:lla alkavan sanan (jatkuu i:llä), joka inspiroi aina – vuodenajasta riippumatta. Mikähän ihmeen sana se voisi olla… 😀

Fresitan ständillä sai ihanien drinksujen ja suloisten mini cup cakesien nauttimisen lisäksi käydä fiksaamassa kyntensä juhlakuntoon. Yleensä olen aina ensimmäisenä jonossa kaikkiin hoitohommeleihin ja pikafiksauksiin, mutta nyt olin laittanut niin kivat hopeiset ranskikset tapahtumaa varten, etten raaskinut poistattaa niitä.

Tällainen söötti nuori mies – kuulemma joku Voice of Finland -stara – oli paikalla myös ja ahkerasta kuvaksesta päätellen hyvin arvostettu vieras. Pisteet poitsulle vanhasta Guns’n’Roses teepparista. (hastag: #mummoonihanpihalla)

Tykkäsin tosi paljon Inspiration Dayn uudesta tilasta (ilmeisesti joskus ollut Tiger-niminen yökerho?). Siellä oli huomattavasti aikaisempaa enemmän tilaa, happea ja kivoja lounce-tyyppisiä istumapaikkoja. Porukkaa oli entiseen tapaan ihan tolkuttomasti, mutta tuolla se ei tuntunut ollenkaan niin ahdistavalta – päinvastoin – oli tosi kiva, että “meitä bloggareita” oli paikalla niin paljon!

Suloinen Silja opastaa koruhommissa ja kilpailuun osallistumisessa.

Päivätapahtuman sponsorihommaa. Ihan kaikkeen en kyennyt paneutua hirmu syvällisesti, mutta kaikki näytteilleasettajat olivat kyllä satsanneet tosi paljon ja olivat liikkeellä kivalla ja positiivisella asenteella. Olympuksella sain jälleen kerran aivan uskomattoman hyvää palvelua, mutta myös L’Oréalin hiusväripisteellä samoin kuin Philipsin ja BikBokin ständeillä oli ihanan ammattitaitoista ja ystävällistä porukkaa. Ja varmasti muilla myös, mutta en vain ehtinyt kaikkialle niin perusteellisesti.

Indiedays Blog Awards iltameininkiä. Jonna oli sitä mieltä, että tämä “Paperi T” on kuvaamisen arvoinen juttu. Ihan ookoolta kuullosti ja ihan hauskaa, että räppihomma on Suomessa niin iso juttu.

Illan aikana jaettiin myös Indiedays Blog Awards -palkinnot. Olin ehdokkaana “Viihdyttävin” -sarjassa, mutta niinkuin näkyy, en selvinnyt kolmen parhaan joukkoon. Suurkiitokset kuitenkin kaikille äänestäjille! Kilpailu palkintosijoista oli kova ja olen kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että palkinnot menivät täysin oikeisiin osoitteisiin. Kaikki voittajat voi tsekata täältä.

Parasta koko tapahtumassa on – niinkuin sanottu – upeiden blogikollegoiden tapaaminen. Emilia & Rilla – kiitos seurasta ja ihanasta illasta.

Juhlalauantain jälkeisen aamun suuria kysymyksiä oli mm. miten “kasviksia” ovat makkarat, jos kyltissä lukee “kasvispaistos” ja että onko nyt Arabia kehittänyt oman iittala-tarran? Ottakaa nyt hyvä ihme tarrat pois edes ruokailuastioista on Mintun mielipide!

Terkkuja Helsingistä! On ollut tosi älyttömän hauska päivä – enkä voi mitenkään käsitää, että kello on jo ilta. Monta mahtavaa blogituttua tuli taas tavattua – ja vähintään yhtä moneen jäi ihmiskuhinassa törmäämättä.
Yllättävän pirteänä olen jaksanut sheikata, vaikka nekin vähäiset viisi tuntia, jotka viime yönä nukuin, oli varsinaista koiranunta. Miten se onkin aina niin, että jos on jokin erityinen aamu edessä, edes niitä muutamia tunteja ei nuku kunnolla…

No mutta en siis todellakaan valita! On ollut niin kivaa, että pienet valvomisen on sen rinnalla aivan olematon pikkujuttu! Eikä sitä tässä hulinassa ja meiningissä tuollaista edes huomaa. Voi olla, että huomenna hiukkasen sitten väsyttää… 😀
Päivän häppeningeistä tulee aivan satavarmasti vielä juttua, mutta tässä nyt ensimmäiseksi tämän päivän päiväasu, jonka ihana Satu on kuvannut. Miten mahtavaa, kun toinen bloggari ottaa asukuvia – pyytämättäkin kameraan tallentuu ne tarvittavat sata ruutua, joista voi sitten kaikessa rauhassa valita omimmilta tuntuvat.

Päivän asun highlight on uusi ihana Rodebjerin paita. Muuten mentiin aikas rennolla linjalla Filippa K:n liuhuhousujen ja matalien nauhakenkien kanssa. Ajattelin satsata kaikki päkiähermoni iltaa varten ja siksi tarkoituksella skippasin korot päivätapahtumassa.

Nyt pitää alkaa kähertää kutreja iltaa varten – valmistautua muutenkin. Rilla ja Emilia asuu samassa hotellissa ja sovittiin, että lähdetään yhtä matkaa öihin. Elikkä aikaoptimistinkin on parasta olla valmis sovittuun aikaan.

• paita, Rodebjer
• takki, Acne
• housut, Filippa K
• kengät, Vagabond
• laukku, Michael Kors

Miten voi ollakin, että pakkaaminen on aina ihan yhtä syvältä – vaikka sinänsä reissuun lähteminen olisi miten hauskaa!? Täällä nyt kärvistelen huomisen Bloggers’ Inspiration Dayn ja Indiedays Blog Awardsien pakkailujen kanssa. Oikeastaan pitäisi olla jo asap nukkumassa, herätys on taas vaihteeksi ihan ruokottomaan kellonaikaan. Tosin matkalaukku on edelleen tyhjillään (kamat sentään pinoissa sängyllä) ja hiuksetkin pitää vielä pestä..
Se hyvä puoli tässä on, että nyt on ihan totaalisen myöhäistä kriiseillä asuista sen kummemmin. Gaalaan mennään kiilakoroilla ja raitamekolla, päivällä hengailen Filippa K:n pöksyissä ja Rodebjerin paidassa (vuoden muotiostos nro: 6 – ooops!).

 

• gaala-asu, check
• meikit, check
• lentoliput, check
• kynnet, check
• hiuskamppeet, check
• Helsingin kartta, check
• herätyskello….

Kuvausassistentti pääsi pienelle jäähylle kylppäriin, kun kuvauksista ei meinannut tulla yhtään mitään. Sen verran “tuhoa” karvakorva ehti aiheuttaa, että tarrarulla (jokaisen kissanomistajan ystävä nro yksi!) lennähti ensimmäisenä matkalaukkuun.
Huomenna sitten kuulumisia Helsingistä!

Suomen eduskuntavaalien tulosten jälkipuintia seuratessani huomaan, että olen vieraantunut aika kauas vanhan kotimaani arjesta. En oikein edes ymmärrä, minkälainen tilanne ja ilmapiiri on maassa, jonka yhteiskunnallinen kello näyttää pompahtaneen takaisin 70-luvulle. Ainakin näin kauempaa – ja rehellisesti sanottuna varsin pinnallisesti – vaalitulosta tarkastellessani, tuntuu siltä, että äijät, konservatiivit ja “vanhojen hyvien aikojen” puolestapuhujat pääsivät valtaan.
Toisaalta positiivista on se, että Vihreiden kannatus on selkeästi vakiintunutta ja vahvaa nykyään muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Omakin ehdokkaani Pirkanmaalta pääsi läpi. Äänestin tosin samaa henkilöä kuin parissa edellisissäkin vaaleissa – ja täysin tutustumatta muihin vaihtoehtoihin. Tuntui melkein epäreilulta, että saan äänestää Suomen eduskuntavaaleissa, koska en enää asu siellä, eikä ole myöskään minkäänlaisia aikomuksia palata. Miksi minulla on oikeus olla mukana päättämässä?

Demokratian hyvä puoli on se, että äärimmäisten mielipiteiden yleinen vaikutus pienenee. Päätöksentekosysteeminä se ei ole missään tapauksessa se tehokkain, mutta kun kukaan ei pääse yksinään määräilemään kaapin paikkaa, lopputulos on useimmiten hyvä tai ainakin kelvokas useimpien kannalta. Sikäli ihan hyvä, että Persujen junttilauma pääsee hallitsemaan maata. Hallituksesta on huonompi huudella populistisia kannanottoja. Miinuspuolena on tietty tunne, että mikään ei muutu.
Aikalailla paikallaan tarpoo Mintun maanantainen toimistoasukin. Vanhoja palasia, Henkan haalean roosan värisestä neuleliuhusta mustaan jersey-hameeseen ja Nellyn korutoppiin, yhdistellen mentiin tänäänkin. Jos nyt jotain uutta, niin ihan tismalleen näin en ole asun osasia vielä koskaan yhdistänyt.

 

• neule, H&M
• toppi, Nelly.com (oma mallisto)
• hame, H&M
• kengät, Vagabond

Vähintään kerran, pari viikossa saan kysymyksen: “Miksi oikein bloggaat? Miten jaksat ja viitsit käyttää niin paljon aikaa siihen?”
Vastaus on vaihdellut vuosien mittaan hiukan, mutta menee suunnilleen näin:

1. Rakastan bloggaamista, kirjoittamista, valokuvaamista – pienien tarinoiden kokoamista. Tavoitteenani on, että jokainen postaus olisi kuin yhden suupalan kokoinen konvehti tai tapas-pala; mukava, virkistävä hetki arjen keskellä.
2. Olen kiitollinen siitä vuorovaikutuksesta lukijoideni kanssa, josta saan nauttia sekä blogin kommenttiboksissa että facebookissa. En ole kovinkaan ahkera kommentoija itsekään, enkä odota sitä muiltakaan, mutta olen todella iloinen jokaikisestä liketyksestä, kommentista, sähköpostista ja muusta elonmerkistä, jonka saan.
3. Blogi on kuin ystävä. Tuntuu, että niinäkin hetkinä, kun olen ihan yksin tai – vielä pahempaa – yksinäinen, luonani on vanha luotettava ystävä. Ja se johtuu tietty siitä, että teitä on sielllä ruudun toisella puolella. Kommentteja tai ei, kävijätilastojen perusteella tiedän, että en ole yksin.
4. Yksi tärkeä asia on myös se, että saan puhua perinteisesti pinnallisina, kevyinä ja hömppäkategoriaan tungettavina pidetyistä asioista ja puuhastella muodin kanssa. Kauneutta, inspiraatiota, positiivisuutta ja iloa ei ole milloinkaan liikaa. Ja siinä ei mielestäni ole mitään pinnallista.

Olen saanut suuren kunnian olla yksi ehdokkaista Indiedays Blog Awardsin “Viihdyttävin” -sarjassa. Sarjan kuvaus menee näin: “Blogi, jonka avaat kun haluat rentoutua. Bloggaaja, joka herättää keskustelua ja saa sinut hymyilemään synkempinäkin päivinä.”
Tiedän olevani aivan mahottoman mielettömän upeiden bloggareitten kanssa kisaamassa viihdyttävimmän blogin tittelistä. Olisi silti ihan huippua, jos ääniä tulisi edes pari – ettei ihan tarvitsisi olla nolona… Äänestykseen pääse tästä linkistä ja äänestää voi myös ihan anonyyminä, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lippuja Blog Awards gaalaan.
Kiitos ja anteex… 🙂