Tweed on fiilikseltään aika syksymäinen materiaali. Pari päivää sitten Peetu kaivoi talvievakosta esiin Mintun vaatekaapin trotjänaren – mustan, kirkasvärisin tweed-pilkuin pimpatun pikkuhamosen. Yhdistelmä leoparditopin, maihinnousukenkien ja Peetun perusasusteiden kanssa, saa kokonaisuuden näyttämään oikein toimivalta ja keväiseltä – eikö?!
Tänä keväänä perinteiset “kevätpastellit” näyttävät jäävän ihan paitsioon. Estradille (lue: kauppojen tangoille) on rynninyt kasapäin toinen toistaan sähäkämpää kirkasta väriä. On sähkönsinistä, fuksiaa, pytonin vihreää, appelsiinia, sitruunaa, limeä ja puhtaita kauniita punaisia, sinisiä ja vihreitä – kuin suoraan koulun väriympyrästä karanneina.
Värit ovat ihania – ei siinä mitään. Ne piristävät pitkän pimeyden ja talven uuvuttamia ihmisparkoja paremmin kuin paketillinen monivitamiinitabletteja. Silti ainakin itseäni kammoksuttaa pukea kovin kirkkaita värejä ihan talven kalmankalpeaksi haalentamaa ihoa vasten. Inspiraatiokierroksellani netissä havaitsin, että vähempikin riittää. Pikkuriikkiset väriläiskät muuten neutraalissa asussa toimivat jopa tehokkaammin kuin huutomerkiksi pukeutuminen.
Ihastuttavat mokkaiset fuksianpunaiset kengänkärjet valaisevat muuten aika talvisen asukokonaisuuden. Uskallusta ei kuvan pukeutujalta puutu muutenkaan. En tiedä löytyisikö itseltäni pokkaa yhdistää krokokuvioista ruskeaa laukkua juuri noiden kenkien kanssa samaan asuun, mutta kengät nyt kyllä ainakin on ihanat ja sopii hyvin housuihin ja takkiin. Kuva StockholmStreetStyle.
Proenza Schoulerin asun voisin pukea päälleni sellaisenaan heti huomenna! Aivan mielettömän suloinen musta-valkoinen mekko saa kivasti särmää varpaidenkurkistelusaappaista ja mahtavan tujauksen auringonvaloa tuo ihana puhtaankeltainen laukku. Joka muuten btw on juuri sellainen laukku, jota olisin tällä hetkellä vailla. Riittävän iso, että sinne sujahtaisi uusi 17″ MacBook Pro, lunchlåda, lompakko, mukana raahattavat meikit ja kaikki muukin maallinen sälä, mitä nyt vaan on pakko aina pitää mukana.
Tässä Facehunterin kuvassa viehättää erityisesti väriyhdistelmät. Hailakan maanväriseen takki + housut yhdistelmään on saatu aivan käsittämättömästi vauhtia puhtaan vastavärisellä vihreä/oranssi -kombolla. Yläosan mittasuhteet ovat lisäksi oikein minimalistisen linjakkaat. Sen sijaan pikkuriikkisen liian lyhyet liuhulahkeet näyttävät omituisilta omaan silmääni. Liuhulahkeiden kuuluu olla pitkät. Kaikki muut lahkeet saavat puolestani olla ihan minkä pituisia haluavat, mutta liuhulahkeiden tulisi olla täyspitkät. Nih. 🙂
Ehkä kaikkein herkullisimmin kirkkaat tehostevärit säihkyvät pehmeän puuterisia nude-sävyjä vasten. Kuvan Chloén mekko on aika dramaattinen, mutta voisin hyvin kuvitella viihtyväni esmes pellavaisessa maksimittaisessa mekossa – tai jopa jumpsuitissa – ja kirkkaanpunaisissa ballerinoissa.
Kiitos tuhannesti kaikista ihanista ja lämpimistä kommenteista ja kannustuksesta tv-ohjelmaan liittyen! Ootte ihan mahtavia!! Tänään se näkyy täällä TV Finlandissa, mutta enää ei jännitä ollenkaan niin paljon.
Eilen käytiin illallisella ystäväpariskunnan luona Vasastanissa. Päälle valikoitui Zaran alesta hankittu musta neulemekko. Ostin mekon ku halavalla sai ja ajattelin kai, että mustia mekkoja ei koskaan ole liikaa. Kotona tuumasin, että se on selkeästi epäminttumainen mittasuhteiltaan. Pääntie on liian avara ja helma liian pitkä. Kaikenlaisen elämäksi kutsutun hässäkän vuoksi mekko jäi palauttamatta ja siitä lähtien se on roikkunut käyttämättömänä kaapissa. Kunnes eilen päätin rohkaista mieleni ja lähteä matkaan hyljeksityssä vaateparressa.
Ja ihan hyvinhän tuo toimii uutukaisten otsahiusten ja massiivisten korvis-uistimien kanssa. 🙂
Päivän soundtrack:
Raita on yksi tulevan kevään ja kesän ykköskuoseja. Reipas merihenkinen poikkiraita, marimekkoraita, graafinen vinoraita tai psykedelistaiteellinen raitamallien yhdistely – kaikki käy!
Jill Sanderin kevätmallistossa on herkullisen näyttävä pystyraitamekko. Varsin kelvokas budjettivaihtoehto löytyy Monkilta. Tosin Monkin mekko vaatii selkeästi huolellisempaa asustusta, ettei näyttäisi rantsumekolta – toisin kuin itsessään elegantti Jill Sander.
Kaiken lisäksi pystyraita kuulemma hoikentaa ja pidentää. Tästä löytyisi ehkä ratkaisu vielä prosessivaiheessa olevan “Beach 2011” -projektin ajalle… ;D
Lumet on käytännöllisesti katsoen sulaneet Tukholman kaduilta. Vielä saa kuitenkin hetken odottaa kunnon sandaali- ja ballerinakelejä. Just nyt himottaisi kunnon paksupohjaiset kävelykengät.
Ihanimmat kaikista olisi Pradan kevätmalliston paksupohjaiset broguet. Värikkäiden pohjien ja klassisen kävelykenkämallin liitto on suorastaan herkullinen. Taitavat kyllä sittenkin jäädä haaveeksi. Dr. Martensilta löytyy onneksi ihan pätevä korvike säädylliseen hintaan.
Sopivan roku, riittävän hienostelematon lesti ja muutenkin äijämäinen muotoilu tuo just sopivasti särmää kevään jakku/chinot/shortsit/etc city-yhdistelmiin. Ja niille, jotka jäävät haikailemaan Pradan värien perään löytyy kyllä perusmustaa vauhdikkaampia versioita…
Karkilla oli yliopistovuoden tärkeimmät (kuulemma…) bileet – tai gasquet viime viikonloppuna. Gasque vastannee suomalaisyliopistojen sitsejä, mutta tässä en nyt ala esittämään itseäni viisaampaa.
Häppening kulkee nimellä P3, mikä on paitsi mainio radiokanava myös kooste sanoista piller, pengar och paragrafer. Eli nokkelana tuosta voi päätellä, että gasque tuo poikkeuksellisesti lääketieteen ja taloustieteen opiskelijat yhteen lakitieteilijöiden kanssa.
P3:llä on aina joku teema, tänä vuonna se oli Pariisi. Kysymyksessä ei ole naamiaiset, joten teemaa tulkittiin aika hillitysti. Karkki kaivoi Mintun garderobista tummanpunaisen silkkimekon, jonka ehkä joku pidempään messissä ollut muistaakin.
Elegantisti pariisilaishenkisen asun täydentää helminauhat ja mustat peeptoet.
Fiilis P3-gasquessa oli asiaankuuluvan akateeminen… ;D
