Viime perjantai asuni oli todellinen “kerran vielä pojat” -outfit. Olen käyttänyt tuota House of Dagmarin koralliraitaista hametta todella paljon koko kesän ja ajattelin, että nyt on aika laittaa se talviteloille.
Täällä ollaan kuitenkin saatu nauttia niin ihanista ja aurinkoisista syyspäivistä, että tummemmat ja harmaammat sävyt, jotka yleensä valloittavat pukeutumiseni värimaailman aina syksyisin, tuntuvat vielä vähän liiankin synkiltä. Reilun neulepaidan kanssa kesäinen lempparihameeni sointuu hyvinkin alkusyksyiseen värimaailmaan ja mielentilaan.

Viikonloppuni on ollut kaikin puolin hurjan kiva. Töissä on menossa valtavasti uudistuksia ja kaikenlaiset suorituspaineet (pääosin tietty itse itselleni asettamat…) tekivät sen, että olin perjantaina aivan puhki. Kello ei ollut varmaan vielä seitsemääkään illalla, kun jo mietin, että joko saa mennä nukkumaan. Karkki oli tulossa perjantaina visiitille kotiin, mutta kun hän puolenyön maissa vihdoin saapui, olin jo kuukahtanut unten maille.
Harva asia – jos mikään – tuntuu niin elvyttävältä ja ihanalta kuin kunnon pitkät yöunet! Voi, kun oppisi arkisinkin menemään ajoissa nukkumaan. On se oikeastaan hiukan hassua, että perusterveyden muita pilareita, ravintoa ja liikuntaa, vaikuttaa sitten lopulta olevan huomattavasti helpompi rukata parempaan suuntaan, mutta riittävän unen saannin varmistaminen on niin poskettoman vaikeaa.

Olen testannut vaikka mitä temppuja, että en vetkuttelisi nukkumaan menon kanssa. Mikään ei ole oikein purrut tähän mennessä, mutta nyt ajattelin haastaa itseni: aamuherätyksen ajasta riippumatta pidän huolta, että saan joka yö tarvitsemani 7 tunnin 30 min yöunet.
Olen havainnut, että tuo määrä on optimaalinen itselleni. Selviän paljon vähemmälläkin, mutta se, että nykyisin nukun arkiöisin noin 6 tuntia, ei todellakaan riitä. Niin lyhyet unet johtaa siihen, että olen perjantaisin aivan puolikuollut väsymyksestä. Univelkaisena voin toki nukkua välillä paljon pidempäänkin, mutta säännölliset seitsemän ja puolituntia tuntuu optimaaliselta.

Karkki lähti jo aamupäivällä tänään takaisin Karlskronaa kohti. Sen jälkeen olen tehnyt vähän kotihommia ja mm. raivannut vaatekaapista kesävaatteita talvisäilöön sekä kaivanut esiin syksyisempää neuleita. Monia vaatteita voi toki käyttää ympäri vuoden, mutta toisaalta on ihan hauska laittaa osa asioista hetkeksi lepäämään. Puolen vuoden käyttökatkoksen jälkeen ne tuntuvat melkein kuin uusilta.
Perjantaisen asuni niittitennarit ja neule eivät ole menossa sesonkilevolle – eli ne tulevat varmasti vilahtelemaan täällä asukuvissa syksymmälläkin. Sen sijaan raitahame saa nyt painua hyvin ansaitulle lomalle. Palataan sen kanssa asiaan taas keväällä, uusin yhdistelmäideoin!

• neulehame, Dagmar
• neulepaita, Acne
• tennarit, Rizzo

Muistatteko, kun mietin Lindexin alesta hankkimani supersöpön hameen kohtaloa? Ihastuin kovasti tummansiniseen brodyyriunelmaan, mutta sitten iski epäilys, että näinköhän tuo olisi hiukan liian tyttömäinen aikuiselle naiselle.
Sain tosi paljon hurjan hyviä vinkkejä hameen stailaamiseen hiukan asiallisempaan tyyliin. Edelleenkään tuosta ei ole tullut varsinaista luottovaatetta, mutta oikein asustamalla “tyttöhame” toimii mielestäni ihan hyvin myös officella.

Valkoiset kaulukset on klassikkovalintani, kun haluan tuoda asuun asiallisuutta ja skarppiutta.
Ihan aina sekään ei tosin toimi täydellisesti. Vaikka viihdyin tässä asussa oikeastaan erittäin hyvin, tulee itselleni edelleen varsin tyttömäiset – ja jostain kumman syystä koulupukumaiset – fiilikset kokonaisuudesta. Ehkä se on tuo neuletakki…

Nirunaru-ballerinat sopii mielestäni asuun tosi hyvin, mutta eihän ne nyt mitenkään erityisesti mitään särmää asukokonaisuuteen tuo. No, nyt näyttäisi olevan tämä alkusyksyn kesäinen lämpöaalto loppumassa, joten seuraavaksi taitaa olla vuorossa mustat sukkikset ja neulepaita hameen kaverina.

• kauluspaita, Forever21
• neuletakki, Filippa K
• hame, Lindex
• ballerinat, Rizzo

Nyt on tapahtunut varsinainen röyhelönkieltäjän takinkääntö!
Aikaisemmin en voinut kuvitellakaan, että pistäisin päälleni yhtään mitään, missä on mitään niin söpöliiniä kuin metrikaupalla poimutettua rimpsua. En, vaikka tuo klassinen koristelutyyli on surffaillut trendiaallon huipulla jo useamman sesongin.
Sen paremmin sinänsä tyylikäs viktoriaaninen goottitrendi kuin kesäisen raikas raitapuuvillavillitys ei innostanut uudistamaan omaa garderobia, vaikka muiden yllä noitakin tulkintoja röyhelöistä ihailin kovastikin.


Ajattelin, että tässä on nyt vaihteeksi yksi silloin tällöin eteen tulevia asioita, jotka ei vain ole minun juttuni.
En nyt ollut mitenkään erityisesti päättänyt, että jätän röyhelöt kokonaan väliin. Tilanne oli vain se, että se oikea ei ollut tullut vielä kohdalle. Sitten tapahtui niin, että törmäsin Henkan alessa puuterinroosaan H&M Premium Quality -sarjan silkkipaitaan ja tiesin, että nyt se oli menoa.
Sävyltään paita on ihan mielettömän upea, vaaleanpunainen joo, mutta tosi ihanasti lämpimän harmaaseen taittava. Tietyssä valaistuksessa se näyttää ihan harmaalta, lämpimän sävyisessä ilta-auringossa taas ihan vaaleanpunaiselta.


Väriäkin enemmän tykkään paidan leikkauksesta. Melkein lepakkomaiset hihat ja rimssukaitaleiden sijoittelu assosioituu mielessäni merirosvopaitoihin – vain hihansuiden röyhelöt puuttuvat (onneksi – eihän sellaiset olisi kovin kätevät toimistolla!). Vanhalle Pirates of the Caribbean -fanille fiilis on just oikea.


Miehustan pikkuruisista paidan kankaalla päällystetyistä napeista tykkään myös kovasti – samoin kapeasta poimutetusta kauluksesta. Molemmat ovat oikeastaan yllättävän romanttisia ja klassisen feminiinisiä yksityiskohtia, joihin en välttämättä yleensä helpolla ihastu.
Ehkä se on tässäkin tapauksessa niin, että kunhan oikea versio tulee vastaan, sitä ei voi vastustaa. Niinhän ne sanovat, että jokaiselle löytyy se oikea kirkkaanpunaisen huulipunan sävy, sama näyttää pätevän myös röyhelöihin.

 

• silkkipaita, H&M
• housut, H&M
• kengät, Vagabond
• laukku, Mulberry

Periaatteessa olen sitä mieltä, että lähestulkoon kaikki vaatteet käyvät ympärivuotiseen käyttöön. Erityisesti, jos puhutaan niistä kuuluisista “pukeutumispalapelin peruspilareista”.
Käytännössä olen todennut, että ei se ihan niin mene. Vaikka teoriassa jokin vaate sopisikin oikein yhdisteltynä ihan mihin tahansa sesonkiin, omat assosiaatiot tiettyyn vuodenaikaan on ihan liian voimakkaat – eli kyseiset vetimet saavat kiltisti odotella vaatekaapissa seuraavaa käyttökertaa tai pahimmillaan muuttaa kierrätyslaatikkoon.
Tietty on lukemattomia vaatteita – jopa kokonaisia asuja – joihin voi pukeutua ihan riippumatta siitä, mikä sesonki on menossa. Itse voin esim. pukeutua siisteihin farkkuihin, t-paitaan ja neuletakkiin/jakkuun käytännöllisesti katsoen ihan milloin vain.

Sesonkiajattelu iskee yleensä niihin vähän erilaisempiin, värikkäämpiin ja yhtenä sesonkina super-tehokäytössä olleisiin vaatteisiin.
En siis usko, että koko kevään ja kesän käytetyin vaatteeni – Dagmarin neulehame – tulee olemaan erityinen suosikkini syksyn pimetessä, mutta yllättävän kivasti se on taipunut näihin alkusyksyn lämpimiin päiviin, vaikka sesonki onkin periaatteessa vaihtunut. Välillä neulehame on tosin tuntunut hiukan turhankin rennolta toimistolle, mutta näin perjantaina se sopii hyvin. Casual Friday -fiilistä korostaa tietty vielä erityisesti tuo joskus aikoinaan Karkilta saamani printtitoppi.
Printtitopin tarina on sikäli hauska, että sain sen Karkilta, koska neito onnistui joskus muinoin hukkaamaan/tuhoamaan/unohtamaan jonnekin/jotain muuta, mitä hädin tuskin parikymppiset tekevät vaatteilleen suuresti rakastamani 5Preview + Weekday -topin (se oli tuo musta toppi, jos nyt satuit klikkaamaan linkkiä). Äiskältä lainattua toppia ei tietenkään löytynyt mistään ja hyvitykseksi sain sitten tuon, piirun verran vähemmän eksklusiivisen ja ilmaisultaan suorasukaisemman Forever21:in topin. Tykkään, kun vaatteilla on tarina ja siksi printtitoppi on mielestäni kaikessa 00-lukuisuudessaan tosi hauska.

Tänään on vuoroin satanut kaatamalla ja vuoroin paistanut. Arvuuttelin aamulla mokkakenkien kanssa liikkeellelähtöä, mutta onnistuin välttämään sadekuurot sekä aamun että iltapäivän työmatkoilla ja jopa lounastunnin kävelylenkillä sade yltyi vasta, kun olin vain muutaman metrin päässä officelta. Jos tänään olisi ollut maanantai, tuurillani kaikki olisi mennyt tismalleen päinvastoin.
Ihanat mokkaiset työkengät on kesän alehankinta, ja niistä olisi tarkoitus kirjoitella ihan erikseen. Siis oikeasti, miten hurjan vaikeaa onkaan löytää asiallisia sling-back -kenkiä, jotka eivät ole auki varpaiden kohdalta edestä?

 

• toppi, Forever21
• kauluspaita, Cheap Monday
• hame, Dagmar
• kengät, Vagabond

Siis kertakaikkiaan millainen viikko takana!! En ole oikeastaan yhtään “thank god it’s Friday” -tyyppiä – tykkään arjesta kovasti, enkä mitenkään erityisesti elä viikonloppuja odotellen. Nyt on kuitenkin ollut niin poskettoman intensiivinen ja kaikessa kivuudessaankin varsin raskas viikko, että viikonloppu tulee todella tarpeeseen!
Alkuviikko meni maailman suurimmilla kodinkonemessuilla Berliinissä. Aika monena vuonna olen yhdistänyt kyseiseen häppeningiin myös pienen privaatin suurkaupunkiloman, mutta tänä vuonna totesin, että siihen ei kyllä rahkeet riitä. Sinänsä hauskaa, sillä Peetu päätti tulla viime viikonloppuna ex tempore Tukholmaan ja vaikka neidon pääohjelma olikin tukholmalainen kaupunkifestari Popaganda, ehdittiin kuitenkin viettää hiukan laatuaikaa yhdessä.

Messuilla olin tänä vuonna vetämässä presentaatioita – ja täytyy kyllä sanoa, että on se aika kovaa hommaa yrittää saada sanomaansa perille kaikessa hälyssä ja informaatiotulvassa. No, useimmat kiittelivät kyllä kovasti kiinnostavasta esityksestä, joten ihan turhaan en pölöttänyt ääntäni käheäksi.
Muutama päivä pois officelta tietää aina sitä, että ne tavalliset työt kasaantuvat mukavasti. Se on tietty tarkoittanut superintensiivistä loppuviikkoa myös. Lisäksi meillä on tulossa organisaatiouudistus – aina jännää puuhaa – ja näyttäisi siltä, että allekirjoittaneen rooli tulee muuttumaan aika perusteellisesti. Kivaa, jännää ja kiinnostavaa – mutta samalla myös varsin uuvuttavaa!

Berliinissä oli aivan mahtavan upeat ja aurinkoiset ilmat – mutta eipä täällä Tukholmassakaan hassumpaa ole. Nyt tätä kirjoittaessani näyttää tosin siltä, että taivas vetää pilveen ja pientä sadekuuroa saattaa olla tulossa.
Ihan kesähepenillä ei enää selviä, mutta sandaaleista ei ole vielä tarvinnut luopua. Illat on tosin sen verran viileitä, että silloin on pakko laittaa jotain vähän tukevampaa päälle, mutta päiväsaikaan tarkenee erinomaisesti kevyemmässäkin asussa.
Kun tarkemmin ajattelen, monet alkusyksyt on viime vuosina täällä Tukholmassa ollut samanlaisia. Vaikka meikäläisen syksynvastustajankin mieli alkaa jo olla neuleissa ja kerrospukeutumisessa, lämpimät päivät edellyttävät hiukan kevyempää pukeutumista.

Taidan tässä nyt vaihtaa sandaalit tennareihin ja uhmata sadetta lupailevaa iltasäätä (miten nopeasti kiva ilta-aurinko muuttuukaan harmaaksi syysmeiningiksi!) ja lähteä pienelle ekskursiolle läheiseen Lidliin. Sain vasta ihan viimetipassa tietää, että siellä on ollut suomalainen teemaviikko ja tarjolla mm. Kainuun leipäjuustoa, Tapolan mustaamakkaraa ja Biokian mustikkapulveria – kaikki asioita, joita tapaan hamstrata kotiin Suomen visiiteilläni.
Tosin tieto teemaviikosta osui silmiini vasta, kun tukholmansuomalaiset Facebook-kaverini manasivat, että kaikki on myyty loppuun heti maanantaina. Lounaalla kävin jo tsekkaamassa toimiston lähellä olevan Lidlin ja siellä myytiin eioota. Nyt elättelen toivetta, että naapurustossani ei olisi niin paljon ehtoja finnejä, että kaikki olisi loppu myös täällä.
Ai että – mustamakkaraillallinen kyllä todellakin kruunaisi tämän viikon! Ja jälkkäriksi vähän lämmitettyä leipäjuustoa lakkahillon kanssa.. Ah!!

Ihanaa viikonloppua!!
Palaan huomenna linjoille Tukholman muotiviikkojen minireportaasin kanssa. <3

• t-paita, Kenzo x H&M
• farkkutakki, Levi’s
• hame, H&M
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• sandaalit, Lacoste
• arskat, Tiger of Sweden

Somea selatessa tuntuu, että tämä viikonloppu on ollut virallinen kaupunkifestariviikonloppu. Flow siellä, Way Out West täällä – ja lisäksi kaikenlaista pienempää kinkeriä näyttää olleen väkeä viihdyttämässä.
Fiilis on ilmeisesti tarttuvaa sillä halusin ehdottomasti ulkoiluttaa viikonloppuna ihanaa hapsureunaista tunikajakkuani, vaikka en päätynytkään hytkymään minkään lavan eteen musiikin tahdissa. Itseasiassa oma ohjelmani on ollut varsin kaukana siitä – nyt koitti vihdoin kovasti odottamani golf-kurssi.

Tuntuu ihan lottovoitolta, kun viikon upein hellepäivä osui perjantaille! Muutenkin on kyllä ollut ihanaa ja lämpimän kesäistä – vaikka eihän siitä nyt enää ihan täysillä ehdi nauttia arkisin, kun päivät tulee lusittua officella.
Perjantaina oli tosiaan niin kova helle, että ihan niin lämmintä en olisi golf-kurssilleni toivonutkaan. Yllättävän kovaa hommaa se on tällaiselle tottumattomalle aloittelijalle. Varsinkin pidempiä lyöntejä harjoitellessa olin aivan yltä päältä hiessä, vaikka lämpötilat olivatkin laskeneet inhimillisiin, kahdenkympin tienoilla huiteleviin lukemiin.

Johtuu varmasti osittain siitä, kun ei oikein osaa mitään, niin kaikki tuntuu yllättävän vaikealta ja haasteelliselta. Nyt kahden intensiivisen golf-päivän jälkeen olo varsinkin yläkropassa on kuin olisi jäänyt jonkun tiejyrän alle. Ehkä tässä vielä taidot karttuu sen verran, että sitä joskus pääsee vielä oikein baanalle pelaamaan. Tällä hetkellä itsevarmuus on kyllä aika minimissä.

Kuumankosteat, pimeät elokuun illat ja yöt on jotain ihan erityistä. Auringonlaskut on ollut aivan kertakaikkiaan upeita joka ilta. Olo on ollut kuin olisi jossain ulkomailla ja kameran muistikortti on täyttynyt toinen toistaan värikkäämmistä yötaivaskuvista.
Olen tapani mukaan seurannut säätiedotuksia silmä kovana ja vaikka monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että tämä oli nyt kesän viimeinen viikonloppu, en ole ihan kokonaan heittänyt vielä toivetta nurkkaan, etteikö sitä tänä kesänä vielä pääsisi ulkoiluttamaan kesäistä hapsutunikaakin!

• tunika, River Island
• toppi, H&M
• hame, H&M
• sandaalit/läpyskät, Alexander Wang X H&M
• laukku, Marc by Marc Jacobs