Joskus muutama vuosi sitten käytiin tyttöjengillä täkäläisessä kasinossa tutustumassa uhkapelien maailmaan. Kysymyksessä oli erityisesti naisia varten suunniteltu “Ladies Night”. Meille esiteltiin perusteellisesti kaikki erilaiset pelit ja saimme pussukan täynnä leikkipelimerkkejä, joilla saatoimme harjoitella pelaamista. Pelaaminen olikin suhteellisen hauskaa ja surutonta niin kauan, kun ei tarvinnut välittää häviämisestä. Tosin voitotkaan eivät aiheuttaneet suurensuuria riemunkiljahduksia, kun pelimerkkejä ei voinut vaihtaa rahaksi. Pikkuisen tuuletimme tietty – voittaminen on aina kivaa.

Periaatteessa olin tosi innostunut kasino-vierailustamme. Odotin hiukan James Bond -elokuvista tuttua tunnelmaa, cooleja miehiä komeissa smokeissaan ja kohtalokkaita naisia timanttikäädyt kaulassa. Valitettavasti todellisuus oli hiukan karumpi. Juuri kukaan ei ollut pukeutunut tavallista arkiasua kummemmin ja farkut olivat miehillä tavallisemmat kuin prässihousut. No, ehkä olisikin liioittelua odottaa suuren maailman loistoa tukholmalaiselta kasinolta tavallisena tiistai-iltana…

Suuressa maailmassa tilanne taitaa olla pikkuisen toinen. Casino Top10 -sivustolta bongasin hauskan jutun Hollywood julkkisten pelitavoista Las Vegasissa. Jotkut ne vaan voi hävitä 525 000 dollaria ilman, että tuntuu missään!  Koko jutun voi tsekata täältä: Raha, Rakkaus ja Alkoholi – Julkkikset Las Vegasissa.

Samassa jutussa puhutaan myös Las Vegasin pikahäistä. Yksi tuttuni päätti miehensä kanssa jättää väliin suureelliset hääjärjestelyt ja käyttää rahat Vegasin matkaan. Pikaisen vihkimisen jälkeen reissu saattoi jatkua häämatkana. Aika tyylikästä, vaikka ei tietenkään sovi kaikille ikänsä prinsessahäistä haaveilleille!

Indiedaysin sivut tuntuvat taas lataavan vähän laiskanpulskeasti. Tuon parantamiseksi tehdään hommia yötäpäivää, joten toivon teiltä lukijoilta pitkämielisyyttä!

Löysin vielä toisen posetuskuvan Indidaysin bileistä. Kaulassa roikkuu hopeinen pilli, jota koristaa 5 timangia. Onneksi en hukannut…
Minttu ja Silver

Jenni oli huippusöpö niinkuin aina. Jenni sai kunnian pitää kaulassaan juhlien ajan kultaista noin ziljoonalla timantilla kuorrutettua shampanjapilliä… Olen armollisesti unohtanut, miten hillittömän paljon se maksoi (8000 euroa!?). Onneksi kaikki päättyi hyvin ja herttainen kultaseppä sai kaikki pillinsä takaisin juhlien päätteeksi. 🙂

Isot rusetit ja muut tukkalaitteet olivat selvästi kuuminta hottia. Jennin lisäksi näyttäviä virityksiä oli monella muullakin.

More to Love Peppi matsasi pinkin tyllihörhelön asuunsa.

Paljettia ja kivasti kiiltäviä rusetteja…

Silver taisi olla ehdottomasti yksi illan kuvatuimpia vieraita. Eikä syyttä!

Kotimatka taittui turvallisesti Viking Linellä. Välillä kyllä jäät paukkui laivan kylkeen sellaisella ryskeellä, että alta pois.

Mintun lauantai-illan menu ja parasta mahdollista hyttiviihdettä – kunnon dekkari!

Tänään ajattelin vain löhötä ja ehkä korkeintaan pestä vähän pyykkiä. Jo ennen reissua alkanut flunssanpoikanen tuntuu vain pahenevan (ihme juttu, vaikka sitä on hoidettu kunnon bileillä!), joten täksi päiväksi suunniteltu luistelureissu saa nyt jäädä väliin. Onneksi Peetu lupasi tehdä illalla lasagnea! <3

Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Yksi ehdottomasti ykköslempparipaikkojani Tampereella on Pyynikin näkötorni. Vuonna 1929 rakennettu punagraniittinen torni on saanut todistaa elämäni suuria käännekohtia. Kuten esimerkiksi hurjaa spurttia koulun hiihtokilpailujen kolmannelle sijalle ala-asteen neljännellä luokalla. 🙂

Tamperelaiset tämän varmasti jo tietävätkin, mutta muillekin vinkiksi, että Näkötornin kahvilasta saa maailman parhaat munkit! Paikanpäällä paistetut munkit ovat just sopivan meheviä, herkullisesti sokeroituja ja muhevasti kardemummalla maustettuja. Ihan must jokaisella Tampereen reissulla!

Kannattaa myös kiivetä näkötornin huipulle ihailemaan maisemaa. Vaikka torni itsessään ei ole korkeudessaan kaksinen, ihanteellisen sijaintinsa ansiosta sieltä on ihan mahtavat näkymät ympäri Tamperetta.

Hmmh. Tästä meikittömänä blogissa esiintymisestä tulee näköjään ihan tapa… Pipa on lainassa. Kiitos Tinni! Kuvassa näkyy muuten TYK ja Rellu sekä Mintun lapsuudenkoti – kuka tunnistaa!?

Joulupaketeistani kuoriutui muutama mainio kirja, joista haluan antaa vinkin teillekin!

Robyn Johnson: Oi mikä ihana laukku!

Tosi suloinen pikkukirja on pakattu kauniiseen samettipainettuun käsilaukun malliseen koteloon. Suloiset kuvat, käsilaukun kevyt historia ja muodin legendojen lausahdukset ovat kirjan suola. Vivienne Westwoodin “Jos olet epävarma, niin ylipukeudu” on suosikkini! Lisäksi kirjan mukana tulee 10 laukkuaiheista – kuinkas muutenkaan – korttia kirjekuorineen.

Kaarina Hazard: Kontallaan

Mediakritiikkiä ja teräviä näkemyksiä. En ole vielä ehtinyt lukea koko kirjaa, mutta selailun perusteella se vaikuttaa todella lupaavalta. Kyllähän me tiedämme, että kaikki, mitä esimerkiksi sanomalehdissä kirjoitetaan, ei ole totta. Tai ainakaan se kuuluisa koko totuus. Kuitenkin mielipiteitämme ja ajatuksiamme ohjaillaan hienovaraisin sanavalinnoin. Tiedostavankin lukijan on vaikea säilyttää mediakriittisyytensä, jos ei pidä varaansa!

Elizabeth Gilbert: Lyckan, kärleken och meningen med livet

Oikeastaan tykkään enemmän kirjan alkuperäisestä, englanninkielisestä nimestä Eat, pray, love: One woman’s search for everything across Italy, India and Indonesia. Kirja kertoo kirjailijan omasta välivuodesta, jonka hän vietti keräten itsetuntoaan ja mielenrauhaa etsien avioeronsa ja myttyyn menneen rakkauden jälkeen Italiassa, Intiassa ja Balilla Indonesiassa. En oikein tiedä suosittelisinko tuota vai en. Itse ahmin kirjan muutamassa päivässä jouluna ja jotenkin se kolahti. Että elämä on epätäydellistä ja siksi juuri niin täydellistä…

Umberto Eco (toim.): Kauneuden historia

Kauneuden historia on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet muodin, tyylin, hyvän maun ja siihen liittyvien asioiden kehityksestä viimeistä trendivillitystä ja pakko-saada-hysteriaa syvemmältä. Miten vallitseva yhteiskunta, tekniikan kehitys, taide ja kulttuuri vaikuttavat siihen, mikä meistä on kaunista, kestävää ja tyylikästä.

Tulen takuuvarmasti referoimaan ja viittaamaan Umberto Econ toimittamaan teokseen monet monituiset kerrat täällä blogissa!

Täkäläinen, pääosin naisyrittäjistä koostuva verkosto, Shenet, järkkäsi tunnelmallisen muotihenkisen illan viime viikolla. Trendiluentojen jälkeen pääsimme stailaitumaan itsensä Liselotte Westerlundin opastuksella. Halukkaat saivat myös pikameikin Sisleyn taitavan meikkitaiteilijan käsittelyssä ja paikalle kutsuttu kuvaaja räpsi lopputuloksesta lukemattomia otoksia.

Itselleni oli täysin uutta, että Sisleyn kosmetiikalla ei ole mitään tekemistä samannimisen vaatebrändin kanssa. Hintahaitarin ylimpään kastiin lukeutuvat meikit ovat Sisleyn edustajan mukaan Keski-Euroopassa ja etenkin Ranskassa varsin suosittuja. Periaatteessa olen erittäin kiinnostunut laadukkaasta kosmetiikasta, mutta melkein sadan euron pulittaminen voiteesta, jonka sopivuudesta omalle ihotyypille ei ole takeita, ei kyllä oikein houkuta.

Suunnittelija Liselotte Westerlund piti eloisan puheevuoron business-naisten pukeutumisesta. Muutamassa asiassa olen täysin samoilla linjoilla hänen kanssaan: musta on hyvä – eikä lainkaan tylsä perusväri, kunhan muistaa yhdistellä eri tekstuureja, samettia, villaa, silkkiä jne. Jakku on pukeutumispalapelin todellinen peruspilari, joka tuo sopivasti ryhtiä, mutta antaa myös tilaa persoonallisille ratkaisuille. Mikään ei voita kauniita korkoja, kun haluaa asuun naisellista särmää.

Valokuuvaaja Andreas Wanitzky on tehnyt muotikuvauksia mm. Damernas Världille.

Aikas mielenkiintoinen kokemus seistä ensimmäistä kertaa ihan oikean valokuvaajan kuvattavana. Taisiis kai ne koulukuvien ottajatkin ovat ihan oikeita kuvaajia ja sekin, joka joskus muinoin napsi ylioppilaskuvat. Mutta oli tuossa kuitenkin hiukan eri meininki.

Kuvausrekvisiittana Liselotte Westerlundin tyylikäs shaalikauluksellinen jakku.

Peetulla oli tänään syyslukukauden viimeinen koulupäivä. Varsinaisia juhlia ei järjestetty, mutta ykköset kohelsivat koko aurinkoisen iltapäivän pulkkamäessä. Itse actionista ei valitettavasti ole kuvia (paparazzi ei ollut tervetullut paikalle… kas kummaa!), mutta pulkkamäkivetimet saatiin kuitenkin ikuistettua. Ihanin on tietty Peetun uusi Roxyn snoukkatakki!

Kun ohjelmassa on talviaiheista liikuntaa, mikään kampaus ei voita kunnon lettejä. Letit pitävät karvat pois kasvoilta ja estävät hiuksia liimaantumasta huulirasvaan. Pipon alla ponnari tai mikä tahansa muu sykerö näyttää helposti notre damen kellonsoittajalta, mutta letit istahtavat nätisti minkä tahansa päähineen alle. Bonuksena lettien aukaisun jälkeen hulvattomat hippikiharat!

Mintun ikivanhat Vagabondit ja mummun neulomat villasukat pitävät varpaat lämpimänä jopa täkäläisittäin varsin merkittävässä -7 asteen pakkasessa.

Vielä lisää lämmintä. Oli sillä tytöllä hanskatkin!

Roxyn snoukkatakin ihania pieniä yksityiskohtia…

• neule, Peak Performance
• farkut (Karkin), H&M
• bootsit, Vagabond
• takki, Roxy
• pipa (Karkin), H&M
• huivi, Lizzien neuloma