Yksi ehdottomasti ykköslempparipaikkojani Tampereella on Pyynikin näkötorni. Vuonna 1929 rakennettu punagraniittinen torni on saanut todistaa elämäni suuria käännekohtia. Kuten esimerkiksi hurjaa spurttia koulun hiihtokilpailujen kolmannelle sijalle ala-asteen neljännellä luokalla. 🙂
Tamperelaiset tämän varmasti jo tietävätkin, mutta muillekin vinkiksi, että Näkötornin kahvilasta saa maailman parhaat munkit! Paikanpäällä paistetut munkit ovat just sopivan meheviä, herkullisesti sokeroituja ja muhevasti kardemummalla maustettuja. Ihan must jokaisella Tampereen reissulla!
Kannattaa myös kiivetä näkötornin huipulle ihailemaan maisemaa. Vaikka torni itsessään ei ole korkeudessaan kaksinen, ihanteellisen sijaintinsa ansiosta sieltä on ihan mahtavat näkymät ympäri Tamperetta.
Hmmh. Tästä meikittömänä blogissa esiintymisestä tulee näköjään ihan tapa… Pipa on lainassa. Kiitos Tinni! Kuvassa näkyy muuten TYK ja Rellu sekä Mintun lapsuudenkoti – kuka tunnistaa!?
22 Comments
TYK!<3 (Et varmaan arvannut, että kommentoin tähän näin.;))
MouMou: Hihi! Melkein arvasin! 😀
Pyynikin näkötornin kahvila on kaikessa sympaattisuudessaan Tampereen paras kaffila! Oi ja ne munkit, plus että minusta ne pienet vanhat metallitarjottimet jotka toimivat munkkilautasina ovat ihan mahtavia. Viimeksi sain My Little Pony-kuvioisen 🙂
Marsu: Oon ihan samaa mieltä! Ihan loistava meininki koko kahvilassa. Ainoa miinus on se, että se on joskus vaan niin täynnä… Mutta minkäs sille mahtaa! 🙂
Terveisiä täältä TYK:n atk-luokasta. :DD
Marvin: Hih! Kiitti!! Terkkuja Tampereelle!!! 🙂
Voi että, nyt harmittaa, kun on mennyt taas pitkä aika käymättä näkötornin munkkilimppareilla. Nuo munkit ovat kyllä ehdottomasti maailman parhaita, maistuvat jotenkin ihanan kotoisille verrattuna monen paikan teollisentuntuisiin munkkeihin. Kyytipojaksi nappaan yleensä jotain Laitilan Wirwoitusjuomatehtaan limpparia, useimmiten Rio Colaa, sellaisella repäistävällä korkilla suljetussa lasipullossa… <3
Maija: Itse kittaan yleensä kahvia, joka btw on myös aina aivan erinomaista, mutta Laitilan nostalgiset limpparit ovat kyllä ehdottomia!
Lapsuuteni ehdottomasti paras paikka – keväisiä luokkaretkiä ja kesäteatteri visiittejä odotettiin kuin kuuta nousevaa ! ja tietenkin myös vierailua kahvilaan.
pitääkin poiketa tuolla ihan kahvilla kun seuraavan kerran Tampereella !
Peikkoäiti: Koko Pyynikki on musta ihan huippu paikka! Itse olen tosiaan viettänyt siellä puoli lapsuuttani ja nuoruuttani leikkimässä, koulun urheilutunneilla, lenkkeilemässä, hiihtämässä, aurinkoa ottamassa…. etc!
Ja nyt alko tekemään mieli pyynikin munkkia 😀
NooranElamaa: Niin aina!! 🙂
Pyynikin munkit <3 Oon kerran vaan käyny, mut nyt alko kans tehä mieli mennä hetijustnyt uudestaan ;P
Maria M.: Pitää varmaan järkätä bloggaritapaaminen Pyynikin näkötornille! 🙂
Olen uusi lukija, ja kysyisin, kuka Peetu on? Kaverisi/tyttäresi/seurustelukumppanisi? Ei siis millään pahalla, kysyn vaan.
Diudiu: Uusia lukijoita – kivaa!! Peetu on mun tyttäreni, samoin Karkki, joka kanssa joskus esiintyy täällä. Pitäis varmaan tehdä kunnon esittely meistä kaikista…
Pyynikin näkötorni on parhautta! Ja ne munkit, nams!
Daphnion, älä muuta sano!
Mageeta! Ja maisemakin näyttää hyvältä …
Pasi, jee, munkit on kyllä makeita!! 😉
Meillä on itseasiassa ollut blogitapaaminen Pyynikin näkötornin kahvilassa joskus viimevuonna =) Meitä oli minä, Noora ja Maria ja en enää edes muista ketä muita (taisi olla se Marian ainoa käyntikerta juuri tuo). Aina sopivan tilaisuuden tullen yritän mainostaa näkötornin kahvilaa kaikille sillä niiden uunituoreet munkit ja KAAKAO ovat ihan parasta! Ja mikä parasta, niitä munkkeja voi ostaa pussissa myös kotiin =)
Rhia, joo – me ostettiin kanssa loppuporukalle (jotka eivät olleet mukana kävelyllä…) munkit mukaan!