Fintage on uusi foorumi kaikille vintage-kultturiin hurahtaneille. Keskustelua käydään niin asuista, kauneudesta ja komeudesta, elämästä, tapahtumista kuin muustakin aiheeseen liittyvästä – tietysti unohtamatta musiikkia! Foorumilla on yllättävän paljon innokkaasti keskustelevia miehiä. Ja mukaan varmasti mahtuu kaikki kiinnostuneet!
Muodinopiskelua Tukholmassa koskevaa postausta on toivottu pitkään ja hartaasti. Syy siihen, miksi se on viipynyt ja viipynyt on yksinkertaisesti se, että yritin olla kovin kunnianhimoinen ja selvittää eri opintojen sisäänpääsyvaatimukset, hakuajat ja kaikki muutkin detaljit kuten kunnon opintosihteeri ainakin. Itselläni on kokemusta vain muodin teorian, muotitieteen, opinnoista Tukholman yliopistossa ja sinnekin menin suoraan maisteritason koulutukseen taskussa kauppatieteen maisterin paperit Suomesta.
Tässä kuitenkin katsaus neljään keskeisimpään oppilaitokseen, joissa kaikissa voi opiskella muotia ja designia vähän eri kantilta. Tarkemmat tiedot hakuajoista ja sisäänpääsyvaatimuksista löytyy linkkien takaa.
Stockholms Tillskärarakademi tarjoaa käytännöläheistä koulutusta muotialalle haluaville ja siellä jo työskenteleville. Vaikka opetussuunnitelmassa mainitaan “design”, toimivat STA:n käyneet tietoni mukaan pääasiassa kaavoittajina ja malliompelijoina suunnittelijavetoisissa yrityksissä tai yrittäjinä. Täyspäiväisten opintojen lisäksi STA tarjoaa lyhyempiä kursseja, jotka mahdollistavat opinnot myös työssäkäyville. Kaikki koulutus on maksullista, mutta joihinkin opintoihin on mahdollista hakea lisäopintolainaa. Käsittääkseni STA on hyvin arvostettu alalla ja monet isommat firmat jatkokouluttavat työntekijöitään siellä.
Konstfack vastaa kaiketi parhaiten suomalaisten TAIKia. En ihan tarkkaan tiedä, miten tuo “University College” kääntyisi suomeksi – täällä kun ei ammattikorkeakoulu -käsitettä tunneta. Mutta eniveis Konstfack on siis korkeakoulu, jossa taiteelliset ambitiot ovat korkealla. Sisäänpääsyyn vaaditaan ylioppilastodistuksen lisäksi työnäyte. Valmistuneet ovat taiteen kandeja tai maistereita.
Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksella muotia voi opiskella teoreettisesta näkökulmasta. Monitieteelliset opinnot yhdistävät yhteiskuntatieteitä, historiaa, taloustiedettä, historiaa, populäärikultturia, etnologiaa etsetera. Muodin roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisena, taloudellisena ja sosiaalisena vaikuttajana ja peilinä on keskeistä. Kokonaista tutkintoa muotitieteitä ei voi lukea, ennen kanditasoa pitää opintoja täydentää sopivilla kursseilla esim. journalistiikassa, taloustieteissä, yhteiskuntatieteissä tai käytännössä melkein missä vaan, mikä sattuu kiinnostamaan… 😀 Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy täältä.
Beckmans on ehkä pohjoismaiden arvostetuin muotisuunnittelijoitten kouluttaja. Vuosittain opiskelijoita otetaan vain 14 ja kilpailu paikoista on erittäin kova. Useimmilla Beckmansin opiskelijoista onkin jo takanaan varsin merkittäviä saavutuksia. Ylioppilastodistuksen lisäksi vaaditaan ruotsinkielen taitoa, perustaidot kaavoituksessa, ompelussa ja taiteissa ovat välttämättömiä ja lisäksi tulee olla tottunut tietokoneen käyttäjä. Käsittääkseni kuitenkin työnäytteet ratkaisevat sisäänpääsyn. Monet Ruotsin johtavista suunnittelijoista ovat Beckmansin kasvatteja.
Täyspäiväiset opinnot oikeuttavat opintotukeen, joka on suuruudeltaan tietääkseni suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. Suomalaisilla opiskelijoilla on samat oikeudet täkäläiseen opintotukeen kuin ruotsalaisillakin, eli mitään erityisperusteluita tai spesiaaleja hakemuksia ei tarvitse väsätä. Porkkanana niille, jotka ovat jo aikansa opiskelleet voin kertoa, että Suomessa jo käytettyjä opintotukikuukausia ei huomioida mitenkään. Käytin omat opintotukeni viimeistä viikkoa myöten loppuun KTM opintoja suorittaessani, mutta täällä käytössä oli taas täysi potti. Lisätietoja opintotuesta täältä: CSN
Ja asiantuntevan kommentin jälkeen hippusen editointia… Elikkäs nyt näyttäisi olevan niin, että ne, jotka muuttavat Ruotsiin opintojen perässä, pysyvät Suomen opintotukijärjestelmässä. Ja että vaatisi peräti kahden vuoden oleskelun maassa, jotta opintotukikuukaudet nollaantuisivat… Minttu pyytää anteeksi harhaanjohtavaa ja ehkä turhiakin haaveita herättäneestä postauksesta. Olin asunut täällä jo kuusi vuotta ennenkuin päätin aloittaa opinnot ja kirjoitan vain omista kokemuksistani. Niin kovasti kuin haluasinkin olla ihka oikea opintosihteeri!
Lisätietoa löytyy täältä: CSN och EU-medborgare
T-paita, kavereitten kesken teeppari, on lähes poikkeuksetta jokaikisen garderobin perusvaate. Tukipilari ja ei-mitään-päälle-pantavaa -päivän pelastaja parhaimmillaan. Teeppareita tulee helposti haalittua hyllyntäytteeksi alennusmyynneistä, matkoilta ja aina silloin, kun tekis mieli jotain uutta, mutta mitään kivaa ei oikein löydy. 90 % hätäisistä hankinnoista on todennäköisesti sellaisia, jotka muutaman käyttökerran jälkeen päätyvät siihen loppumattomaan käytän tätä sitten siivotessa/mökillä/treeneissä -pinoon, joka jo valmiiksi tursuilee epämääräisiä venähtäneitä yksilöitä, joiden päälle kiskominen aiheuttaa kaikkea muuta kuin mielihyvää.
Sitten on niitä paitoja, jotka kestävät vuodesta toiseen, ovat pehmoisia kuin pumpuli, tuntuvat yksinkertaisesti hyvältä tilanteessa kuin tilanteessa.
Hyvä t-paita istuu rennosti hartioilta, on juuri sopivan väljä olematta kuitenkaan teltta. Hyvälaatuinen puuvilla ja hyvä leikkaus takaavat, että saumat eivät ala kiertää ja investoinnista (kyllä, useimmiten laatuteepparin hankinta on investointi…) on iloa pitkäksi aikaa. Sanoisin mielelläni, että parhaat ovat myös silittämättä siistejä… Mutta ainakin Acnen kukkopaita olisi kieltämättä ollut vielä enemmän edukseen silitysrautatreffien jälkeen. 🙂
Valkoinen t-paita on klassikko. Kuitenkin parhaimmat ja pisimpään käytössä olleet paitani ovat olleet värillisiä. Kaunis sävy, joka saa ihon hehkumaan, mutta ei vaadi liikaa huomiota, takaa helpottavan pukeutumiselämyksen myös niinä päivinä, kun mikään ei tunnu hyvältä. Kun bad hair day on vallannut koko olemuksen.
“Sen oikean” tunnistaa myös siitä, että se tuntuu istahtavan ongelmitta asuun kuin asuun. Hyvä teeppari toimii siistin jakun alla, minihameen parina ja se eksyy mielellään päälle myös siivouspäivänä.
Garderobin kevätraivaus on käsillä ihan lähipäivinä. Ajattelin kerrankin rohkaista itseni ja heivata menemään kaikki puolivillaiset kulahtaneet teepparit ja jättää jäljelle vain ne, joiden käyttäminen saa hyvälle tuulelle!
Kuvat: Pia Korhonen
Olen saanut muutaman kysymyksen kotisivuja ja verkkokauppaa koskevaan postaukseeni. Tilanne on tosiaankin niin, että kaikki voivat testata Kotisivukoneella tehtyjä sivuja kaksi viikkoa ilman sitoumuksia. Koodilla s6190 saa lisäksi ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi, jos päättää jäädä asiakkaaksi!
Eli ei muuta kuin kotisivuja rakentelemaan! (minä myös!!)
Peetu tekee ehdottomasti parasta suklaakastiketta, mitä oon ikinä maistanut!! Kaupan valmiskastikkeet maistuvat poikkeuksetta pikakaakaojauheille – eikä sitä muutenkaan juuri koskaan saa oikein kunnon suklaasta tehtyä kastiketta.
Täällä oli koko eilisen ihan tajuttoman ihana auringonpaiste ja pakkastakin vain pari hassua astetta. Kaiken huipuksi Peetulla oli vapaata koulusta (“hemstudiedag” – varsin mielenkiintoinen ruotsalaiskoulujen konsepti, jonka ansiosta Karkki vietti lukuisia päiviä kotona hermoillen kouluhommiensa kanssa ja Peetu nauttien ylimääräisistä vapaapäivistä…) – joten päätimme lähteä kokeilemaan lautojemme kanttien pitävyyttä Hammarbybackeniin.
Ihanan mäkipäivän jälkeen oltiin ihan mielettömän nälkäisiä… Ensin uskomattoman hyvää tulista vihannessosekeittoa ja jälkkäriksi jätskiannokset á la Peetu!
Peetun paras suklaakastike
Ainekset:
Suklaa palastellaan ja koitetaan olla syömättä kovin montaa palaa. Vinkki: kannattaa ostaa vähän isompi levy kuin mitä ohjeessa sanotaan. Ettei vaan lopu kesken!
Kaikki ainekset isketään kattilaan ja kuumennetaan keskinkertaisen miedolla lämmöllä.
Seosta pitää sekoittaa ihan koko ajan, sillä se palaa tosi helposti pohjaan. Koko prosessi kestää vain muutaman minuutin, joten kovin suurta vaivaa sekoittamispakosta ei ehdi muodostua.
Alkuvaiheessa kastike saattaa näyttää vähän sotkuiselta, mutta se kuuluu asiaan ja tilanne tasoittuu nopeasti!
Parhaimmillaan kastike on lämpimänä herkullisen vaniljajätskin kanssa. Kovin pitkää säilytystä tuo ei muutenkaan kestä, joten kannattaa tehdä vain sen verran kuin tarvitsee. Tässä ilmoitetut määrät riittävät noin neljään jätskiannokseen – tai nuukasti annosteltuna vähän useampaankin.
Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom… 🙂
Saan aika paljon sähköpostiini kyselyitä koskien Go 4 it vol. 2 -putiikin verkkokaupparatkaisua. Ilmeisesti siellä ruudun toisella puolella on monta potentiaalista pienyrittäjää! Tässä pieni tiivistelmä aiheesta iloksi ja hyödyksi toivottavasti niillekin, jotka suunnittelevat omien kotisivujen avaamista.
Käytössäni on siis Kotisivukone -niminen ratkaisu.
Sivuston tekeminen valmiiseen pohjaan oli uskomattoman helppoa. Kaikki tarvittavat toiminnot on valmiina ja itse voi keskittyä viilailemaan tekstejä ja värejä. Mitään erityisiä koodaustaitoja ei tarvita, vaan ihan normaalilla tietokoneenkäyttökokemuksella sivut syntyvät tosi näppärästi.
Tuotteiden tai kategorioiden lisääminen, poistaminen ja siirteleminen eri paikasta toiseen on sekin tehty tosi helpoksi. Bonuksena ylläpitopuolella on kivaa (ja hyödyllistä!) tilastotietoa ja välineitä tilausten hallintaan.
Samalla periaatteella – tai oikeastaan vielä yksinkertaisemmin – voi rakentaa itsellensä tyylikkäät kotisivut.
Olen miettinyt, että vaikka täällä blogissa onkin esittelyt sun muut, haluaisin kuitenkin itselleni ihan oikeat kotisivut. Onhan se ihan suhteellisen imartelevaa, että omaa nimeä googlatessa tulee ensimmäisenä vastaukseksi vanhoja maraton-tuloksia ja jotain lehtiin antamiani lausuntoja. Jotenkin kuitenkin kotisivut tuntuisivat “virallisemmalta”.
Kotisivukoneella on juuri nyt menossa kampanja, jossa koodilla s6190 saa ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi. Ihan mahottomasti tuo maksa kyllä sen jälkeenkään.
