Pikaiset myöhäisillan heipat! Tulin about viikko sitten kotiin Bremenin reissultani ja siihen loppui lomameininki tältä erää. Sen jälkeen on ollut jo normi office-meininki – onneksi seuraavat reissut on jo ihan kulman takana!
Pieni matkaraportti Bremenistä näin melko tuoreeltaan on varmaankin paikallaan. Jos vaikka siellä ruudun toisella puolella on joku, joka miettii kivaa uutta kohdetta, jonne olisi hauska tehdä viikonloppureissu nyt vielä kesän aikana – heille minulla on aivan loistava vinkki: Bremen.
Bremen on todella viehättävä ja monipuolinen, suhteellisen kompaktin kokoinen ja – ainakin tukholmalaiseen ja tavalliseen suomalaiseen hintatasoon verrattuna – varsin edullinen kaupunkikohde. Ravintolaillallisen lasku on selkeästi pienempi kuin täällä kotosalla – ja shoppailukin tuntuu edullisemmalta. Ei niin paljoa, että sitä ihan hullaantuisi, mutta juuri sen verran, että matkakassa riittää paremmin kuin oli etukäteen ajatellut.

Tarjolla on kaikkea, mitä kivalta kaupunkilomalta voi odottaa: hiukan kulttuuria, erinomaisia kulinaarisia elämyksiä, tunnelmallisia kujia, “pakollisia” nähtävyyksiä, rentoa hengailua ja hyviä shoppailumahdollisuuksia.
Useimpien Keski-Euroopan vanhojen kaupunkien tapaan, myös Bremenin läpi virtaa leveä joki. Sen varrelle on luonnollisesti kertynyt paljon Biergarten-terasseja ja muuta huvielämää. Onpa siellä ihan hiekkarantakin, joka on varmasti mukava varsinkin lasten kanssa matkustaessa.
Lämpiminä kesäiltoina joen rannalle kerääntyy väkeä hengailemaan ja tapaamaan toisiaan. Katulamput ja ravintoloista loistavat valot luovat lähes maagisen tunnelman heijastuessaan veden pinnasta.
Meidän rakas ja maailman paras reseführer, Tinni, oli valinnut meille ihania ravintoloita ja sunnuntai-aamuksi loistavan brunssipaikan, joita voin suositella lämpimästi muillekin. 

Ensimmäisen illan ravintola sijaitsi supertunnelmallisen vanhankaupungin alueella Schnoorissa. Ihana Schröter’s -ravintola tarjoaa monipuolisia makuelämyksiä saksalaisella twistillä. Annokset ovat todella reilun kokoisia, joten ainakin alkupalat kannattaa jakaa. Voin vilpittömästi suositella paikan tryffelillä maustettua ja parmankinkulla kuorrutettua, erittäin juustoisaa pinaattipastaa.
Toisena iltana makuelämykset olivat aivan toiset, kun suuntasimme piirun verran ihan keskeisimmän ydinkeskustan ulkopuolelle (mutta edelleen kävelymatkan päähän!) Am Deich -nimiseen ravintolaan.

Söin aivan mielettömän ihania dumplingseja ja miksi ikinä noita sushin näköisiä, mutta kypsennettyjä ja lämpimiä, ikinä kutsutaankaan. Listalla on myös kaikkea muuta kivaa. Muu seurue ei ollut ihan yhtä aasialaisella linjalla kuin yours truly, mutta kaikki olimme aivan yhtä mieltä siitä, että ruoka oli vähintäänkin taivaallista!
Täytyy myös mainita, että vaikka palveluhenkisyys Bremenissä oli aivan huippuluokkaa ihan joka paikassa, Am Deich -ravintolan tarjoilijat onnistuivat ylittämään kaikki muut!

Sunnuntai-aamupäivän ihana, tuntikausia kestänyt brunssi nautittiin taidemuseon (kunsthalle Bremen) ravintolassa. Aika monen monta brunssia olen tähän ikään mennessä ehtinyt nauttia, mutta ravintola Canovan laaja ja herkullinen noutopöytä meni välittömästi top vitoseen!
Muutenkin Bremen on todella maino matkakohde viikonloppureissulle. Kävelemällä pääsee kulkemaan hyvin keskustan alueella – eikä taksikaan maksa maltaita, jos sellainen pitää ottaa. Lentokentältä pääsee kätevästi keskustaan ihan tavallisella ratikalla, joka menee heti terminaalirakennuksen ulkopuolelta.
Joen rannassa kävelyn lisäksi suosittelen tutustumaan tunnelmalliseen vanhan kaupungin alueeseen, Schnooriin – ja tietty vanha tuomiokirkko ja kaupungin tunnus, soittajapatsas, kantsii käydä tsekkaamassa.


Tässä meidän porukka on yhteiskuvassa hiplaamassa soittajapatsaan vuohen turpaa. Jostain saimme käsityksen, että se tuottaa onnea. Tiedä häntä, mutta eihän sitä nyt tohdi jättää tilaisuutta käyttämättäkään.

Parhaimman majoitusratkaisun tarjosi tällekin reissulle Airbnb. Asustelimme kivasti aavistuksen boheemilla Viertelin alueella erittäin freesissä asunnossa. Kaksikerroksisessa kämpässä oli kaksi makuuhuonetta ja iso kylppäri yläkerrassa ja koko alakerta oli keittiön, ruokailutilan ja oleskelutilan muodostama yhtenäinen alue.
Hyvin varusteltu ja tyylikäs asunto majoittaa ilmoituksen mukaan jopa kahdeksan henkeä. Makuupaikkoja löytyykin helposti jopa noin suurelle porukalle, mutta koska siellä on vain yksi wc/kylppäri, en kyllä suosittelisi tuota muille kuin hyville ystäville tai perheille. Meidän kuuden hengen porukka selvisi yhden wc:n järjestelyn kanssa ihan mainiosti, mutta vähänkään vähemmän läheisen porukan kanssa teknisten tilojen vähyydestä voisi kyllä helposti tulla ongelma.

Tinni on käynyt Bremenissä jo useamman kerran – enkä pidä ollenkaan mahdottomana ajatusta, että itsekin vielä palaisin sinne. Tukholmasta ei tosin ole ihan niin mukavia viikonloppuyhteyksiä ainakaan juuri tällä hetkellä kuin Tampereen alueelta. Sieltä kun pääsee suoralla Ryanairin lennolla edullisesti ja nopsasti Bremeniin.
Kaikenkaikkiaan reissumme onnistui yli kaikkien odotusten! Aika uskomatonta sinänsä, että kuuden hengen porukka on niin samalla aaltopituudella, että edes kaupunkisuunnistuksesta ei tullut pienintäkään kinaa. Tuskin maltan odottaa seuraavaa yhteistä matkaamme! <3

Nyt on se ihana aika vuodesta, kun saa alkaa tehdä kesälomasuunnitelmia! Tai onhan ne reissut ollut jo varattuina heti joulun jälkeen, mutta varsinaista planeeraamista olen pihdannut vähän lähemmäksi reissuajankohtaa.
Ensimmäinen matkani suuntautuu pohjois-saksalaiseen hansakaupunkiin Bremeniin. Vietämme siellä reilun viikonlopun rakkaiden lapsuudenystävieni kanssa.
Muutama vuosi sitten olimme samalla porukalla Amsterdamissa. Reissu oli niin onnistunut, että sovimme, että pidennetyistä viikonloppulomista pitää tehdä perinne! Ihan näköjään vuosittain emme ole koko poppoon kanssa ulkomaille asti päässeet. Kokoontumisajot ovat suuntautuneet pääasiassa Tampereelle tai tänne Tukholmaan, mutta nyt olisi tosiaan ohjelmassa Bremen.

Matkan tärkein tavoite on yhdessäolo. Valitsimme ihan tarkoituksella kohteeksi vähän pienemmän kaupungin, jossa on nähtävää ja tekemistä, mutta ei liikaa. Emme halunneet valita paikkaa, jossa olisi ihan älyttömästi erilaisia aktiviteetteja tarjolla – jotka saattaisi viedä meitä eri suuntiin – vaan jotain kompaktimpaa, niin että rennolle ja kiireettömälle oleilulle jää riittävästi tilaa.
Bremen valikoitui kohteeksi, koska kaikki meidän porukasta osaa ainakin jonkin verran saksaa. Ja tietty valintaan vaikutti myös se, että Tampereelta löytyi hyvät ja halvat lennot sinne. Tässä voin syyttää itseäni, etten ollut kohteenvalintahetkellä ihan täysin tilanteen tasalla – Tukholmasta Bremeniin ei ollutkaan ihan yhtä hyviä eikä edullisia yhteyksiä. Suorien lentojen sijaan saan nyhjätä välilaskuilla, mutta jää sitä kuitenkin ihan mukavasti aikaa paikanpäälläkin.

Pikainen visiitti Bremenin matkailusivuilla todistaa, että kaupunki on tosi kaunis, pittoreski Pohjois-Saksalainen paikka. Jos vaan kelit ovat kauniit, pelkästään jo kävelemällä ympäriinsä saa varmasti päivät hyvin kulumaan.
Siinä mielessä Bremen ei ole mikään tyypillisin turistikohde, että en ole kuullut kenestäkään, joka olisi siellä käynyt. Jos nyt kuitenkin sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy Bremenin kävijöitä, otan erittäin mielelläni vastaan vinkkejä, mitä siellä kannattaisi nähdä – ja erityisesti ravintolavinkit ovat aina enemmän kuin tervetulleita!

Epävirallinen matkanjohtajamme Tinni on varannut meille Airbnb:stä ihanan ison asunnon ihan keskustan läheltä, hyvien yhteyksien päästä. Edelliseltä Amsterdamin reissultammekin jäi kaikkein lämpimimmät muistot juuri siitä, kun asustelimme yhdessä ja keräännyimme aina suuren keittiön pöydän ääreen syömään aamiaista, välipalaa – ja suunnittelemaan päivän ohjelmaa.

Tänään on täällä meilläkin vihmonut jotain lumisateen tapaista taivaalta, rakeitakin välillä – ja lämpimät kesäillat tuntuvat varsin kaukaiselta haaveelta. Toisaalta kyllä ne sieltä yleensä aina sitten lopulta tulevat – ja Bremenin pitäisi olla suhteellisen aurinkovarma paikka. Saa nyt sitten nähdä, eikä matkan onnistuminen toisaalta mistään keleistä kiinni ole.
Vajaa viisi viikkoa vielä, ja sitten päästään vihdoin matkaan!
Kuvat: Wikipedia ja Bremenin turisti-info

Nyt seuraa kuva- ja fiilisreportaasia, highlightseja ja inspiraatiota tiistaina päättyneiltä Tukholman muotiviikoilta! Älyttömän määrän tavaraa onnistuin tallentamaan kameran muistikortille, vaikka poikkeuksellisesti en hillunutkaan ihan jokaikisessä näytöksessä ja häppeningissä.
Henkilökohtaiset tähtihetkeni koin ei-kovin-yllättäen lempparieni Dagmarin ja Ida Sjöstedtin näytöksissä. Dagmar oli valinnut näytöspaikaksi KTH:n arkkitehtikoulun veistoksellisen upean portaikon, joka muodosti näyttävän ja erilaisen taustan malliston esittelylle.
Sen kummempia trendianalyysejä en ole vielä ehtinyt muodostaa, mutta päällimmäisenä fiiliksenä on muutama asia. Ensinnäkin kirkas punainen on varsin suurella todennäköisyydellä ensi syys-talvisesongin “uusi musta”. Erityisesti monokromisia punaisia asuja näkyi eri suunnittelijoilla hyvin paljon. Kiireestä kantapäähän punaiseen pukeutuminen ei enää ole varattu yksinomaan pikkujouluihin ja muihin juhlallisuuksiin, vaan kokopunaisia asuja on tulossa myös arkikäyttöön sekä miehille että naisille.
Muutenkin värejä ja kuoseja näkyi näytöksissä niin paljon, että välillä sitä melkein unohti, että kysymyksessä on tosiaan ensi syksyn ja talven mallistot. Ihan vaaleat puuteriset talvivärit alkavat ilmeisesti tehdä pientä exitiä (juhlapukeutumista lukuunottamatta!), mutta army-vihreä ja univormumaiset räätälöidyt päällystakit valloittavat entistä enemmän alaa ainakin Tukholman catwalkeilla.
Epäsymmetrisyys, näyttävät statement-hihat ja pehmeät neuleet toimivat lempeänä vastapainona yhä räätälöidymmäksi muuttuvalle siluetille. Bomber jacket pitää pintansa – eli sitä ei vielä kannata heivata kirppikselle. Tosin moderneimmillaan bomber on kasari-tikkitakin kanssa fuusioitunut toppaversio.

Busnel on vaihtanut pääsuunnittelijaa ja lopputuloksena on klassisempi, vähemmän haastava, kaupallisempi ja enemmän Östermalmia kuikuileva mallisto. Eniten tykkäsin viittamaisista shaali-ponchoista, joissa diskreetisti julistetaan brandin nimeä. Kultanappiset klassikkotakit ovat toki edelleen mukana ja varsinkin pohjepituinen versio tuntui yllättävänkin freesiltä ja ajankohtaiselta.

Kuhinaa ja sometusta ykkösrivillä.

Musta liivihame yhdistettynä väljästi leikattuun valkoiseen organza-paitaan (huom. statement-hihat!) saa mukavasti särmää progressiivisesta punk-henkisestä korviksesta. Tuo roikkuva osuus on siis sellainen hakanen, jota kiipeilijät käyttää varmistamiseen. Se nyt vain sattui kääntymään kuvaan vähän epäedustavaan asentoon.

Lazoschmidl AW17 luottaa punaiseen.

Kuhinaa ennen näytöksen alkua.
Ovet saliin avataan yleensä puoli tuntia ennen näytöstä. Lähes poikkeuksetta silloin on ulkopuolelle jo ehtinyt muodostua aikamoinen jono. Sitä mukaa, kun ihmiset saapuvat saliin, yrittää pr-ihmiset parhaansa mukaan löytää heille tarkoitetut istumapaikat. Hommaa helpottaa huomattavasti se, että kaikki tietty haluavat seurustella, tavata tuttuja ja pörrätä näkösällä – eikä suinkaan istua paikallaan ennenkuin vasta ihan viimetipassa ennen näytöksen alkua.

Hunkydory AW17 on yhtä funky kuin aina ennenkin. Eniten tykkäsin kaikista jakuista, takeista ja muista päällysvaatteista. Erityisesti orkesterijakut ja military-henkiset takit ovat mielestäni upeita.

Poseerausta ennen näytöksen alkua…

Fashion details.

Tämän kuvan nimi voisi olla vaikka “mustien fashion-kenkien tuhannet kasvot” tai “sukilla on väliä”. 😀

Muotiviikon kuvatuimmaksi ei tällä kertaa päätynyt mikään asukokonaisuus tai yksittäinen tyylitaituri vaan KTH:n arkkitehtikoulun uuden rakennuksen upean veistoksellinen portaikko, jossa House of Dagmar esitteli AW17 mallistonsa.
Ja mallisto itse oli aivan kertakaikkiaan upea! Voisin mielihyvin kotiuttaa omaan garderobiini lähestulkoon jokaikisen outfitin.

Goodiebagsit odottavat noutajiaan.

Mitenköhän montaa tv-, youtube- ja verkko-ohjelmaa muotiviikolla mahdettiin kuvata? Tuntui, että mikrofonin ja kameraa kantavan kollegan kanssa pyöriviä parivaljakoita oli tällä kertaa liikkeellä jopa enemmän kuin tyylitaitureita kuvaavia street style -bongaajia.
Oih – Ida Sjöstedt on kyllä edelleenkin ihanin kaikista! Upeat keijukaisprinsessaluomukset täyttivät catwalkin. Näytös oli hillitympi ja sata astetta vähemmän trash-glam kuin joskus muinoin. Kai se hiukan velvoittaa, kun on päässyt puoliviralliseksi hovipukijaksi. Toisaalta kyllä mukana on edelleenkin kapinallisia yhdistelmiä ja ihoa paljastavia keskimääräistä edgympiä designeja.

Voisiko joku ystävällisesti kosia Minttua, että saisin syyn pukeutua johonkin tuollaiseen luomukseen? Tai ehkä teen niin kuin Carrie suunnitteli SATC:issa ja pidän hirmu sinkkuusbileet, pukeudun unelmieni hääpukuun ja ostan itselleni vähintään puolentoista karaatin kiven nimettömään. Haha!
Velour on ollut vuosikausia poissa muotiviikon näytöslavoilta. Nyt he esittelivät Velour by Nostalgia -malliston, joka on kokonaan Joutsen-merkitty – ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Tykkäsin Velour by Nostalgia AW17 -mallistosta itseasiassa tosi paljon. Hauskinta (muotiviikon söpöimpien mallipoikien lisäksi) oli kasarisiniset farkut, “I’m with Svanen” -selkämerkit, räätälöidyn ja sporttisen tyylin yhdistelmät, stailaus valkoisten tennareitten kanssa ja hyvin istuvat bomber jacketit.

Varsinaisia kuvausseiniä on muotiviikolla yleensä aika vähän. Näytöstapahtumat on sen verran hektisiä, että poseeraukset on syytä hoitaa siinä, missä milloinkin sattuu olemaan. Poikkeuksena on tapahtumat, joilla on oma iltajuhla tai muu bile. Ehkä ihanin koskaan näkemäni kuvausseinä oli tuoreen Daisy Grace -merkin tapahtumassa, jossa mallisto esitettiin koskettavan ja hienon elokuvan muodossa. Tuosta valokuvasta ei ehkä oikein selvästi näy, mutta kuvausseinä on rakennettu ziljoonista tuoreista kukista. Niin ihana!
Yhteenvetona voin todeta, että kyllä oli taas antoisa ja mahtava kokemus. Tunnen olevani suoraan sanottuna aika etuoikeutettu, kun pääsen käymään näissä tilaisuuksissa. Yksi catwalk-näytös ei yleensä kestä kuin 10 – 15 minuuttia, ehkä joskus jopa 20 min. mutta takana on aina huomattavan paljon työtä. Monien eri alojen lahjakkaiden ihmisten panos, jonka tavoitteena on tulkita suunnittelijan näkemys niin, että me yleisössä emme näe vaan vaatteita, vaan ymmärrämme kokonaisuuden, kiteytyy juuri noihin muutamiin minuutteihin.
Aina aikaisemmin olen päättänyt sukeltaa fashion-maailmaan kokonaan muotiviikkojen ajaksi, mutta nyt valitsin (vähän kyllä pakon edessä… :D), että hellitän hiukan ja teen oikeita töitä päivisin ja käyn vaan niissä näytöksissä, joihin ehdin. Harmittiko?
No kyllä hiukan. Stylein oli kuulemma vahvempi kuin koskaan – ja heistä olen aina tykännyt muutenkin. J.Lindebergin malliston olisin tosiaankin halunnut nähdä, se kun on ensimmäinen sen jälkeen, kun brandille nimensä antanut Johan Lindeberg on palannut puikkoihin. Muutama muukin jäi vähän vaivaamaan, mutta ehkä se sitten kuitenkin on enemmän sitä, että kun ennen on tottunut näkemään kaiken livenä, on nyt vaikea tyytyä vain kuvien katselemiseen.

Ja kyllä kismittää aika kovasti myös se, että en onnistunut saamaan itsestäni yhteiskuvaa SKAM-Williamin kanssa!! Olin kuitenkin ainakin kolme kertaa samassa tapahtumassa, mutta en onnistunut nappaamaan tyypistä yhtään kuvaa, koska olin aina liian kaukana ja myöhässä (kuka haluaa kuvan vain hupparin hupusta. Takaapäin.). Sen kerran, kun olisin ollut tarpeeksi lähellä, hän oli selkeästi liikkeellä privaatisti hotellin ulkopuolella, enkä kehdannut alkaa tähtäillä kameran kanssa. Tapahtumat on erikseen, koska niissä ollaan työn puolesta, mutta rippunen yksityisyyttä pitää sallia jopa söpöille SKAM-tähdille.
Ihania teinityttölaumoja oli kyllä kertynnyt useampienkin tapahtumien ulkopuolelle. Tässä virallisen Fashion Week in Stockholm -instasta napattu kuva. I was there too!

Meidän mahtavasta New Yorkin reissusta on jo kohta vuosi – ei voi uskoa, miten nopeasti aika menee!
Olen aikaisemmin jo antanut vähän menovinkkejä, shoppailujuttuja ja paljastanut suosikkiravintolani. Sen verran tulee kuitenkin kysymyksiä ihan perusjutuista, matkoista, viisumista, majoituksesta etc. että ajattelin tehdä vielä yhden vinkkijutun.
Konkarimatkustajille tässä ei ole varmasti mitään uutta, mutta ekakertalaiselle ehkä kuitenkin.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa lähtökohdaksi ottaa se, että kaikkea ei ehdi nähdä ja kokea. Ei, vaikka reissu olisi kahden viikon sijaan kolme tai kokonainen kuukausi. Toisaalta parin yön pysähdykselläkin ehtii jo hurmaantua suurkaupungin sykkeeseen. Eli matkasuunnitelmia tehdessä on hyvä priorisoida ja laittaa toiveita tärkeysjärjestykseen.
Meillä oli esimerkiksi vaihtoehtoisia suunnitelmia riippuen siitä, millainen sää sattuisi olemaan. Pari listalla ollutta museota ja näyttelyä jäi näkemättä, koska kelit olivat niin ihanat. Toisaalta saimme viettää yhden päivän aurinkoisessa Central Parkissa. Brooklyniin emme päässeet ollenkaan, vaikka alunperin kuvittelimme, että siellä tulee vietettyä eniten aikaa.
Mitä lyhyemmästä reissusta on kyse, sitä tärkeämpää, että lentojen aikataulut on inhimilliset. Halpalentoyhtiöiden liput vaikuttaa ensisilmäyksellä todella edullisilta, mutta aterioista, matkatavaroista etc. kertyvät lisämaksut korottavat hintaa kummasti. Lyhyillä lennoilla sitä hyvinkin pärjää käsimatkatavaroilla ja omilla eväillä, mutta mannerten välillä lisäpalvelut alkavat tuntua pakollisilta.

Lisäksi ainakin meidän kohdallamme lentoaikataulut menivät niin, että jos olisimme halunneet olla perillä yhtä monta päivää, meidän olisi tarvinnut varata yöpyminen yhdeksi yöksi lisää. Niinpä SASin lennot tulivat lopulta sekä edullisemmaksi että mukavammaksi.
Suomalaiset eivät tarvitse varsinaista viisumia USA:an matkustaessaan, mutta voimassaoleva ESTA-matkustuslupa pitää olla. Se kannattaa hankkia hyvissä ajoin, vaikka usein luvan saakin ihan parin vuorokauden kuluessa. Toisaalta maahan ei ole mitään asiaa, mikäli ESTA puuttuu.
Lentokoneessa saa täytettäväkseen vielä tullikaavakkeen, jossa pitää tehdä tiliä mahdollisesta tullattavasta matkatavarasta etc.
Ennen maahantuloa tullissa skannataan sormenjäljet ja usein saa vastata joihinkin matkaa koskeviin kysymyksiin. Toisinaan tuo on ihan läpihuutojuttu, mutta meille pidettiin kaikille oikein perusteellinen haastattelu. En nyt kuitenkaan usko, että maahanpääsy tuohon tyssäisi, jos nyt osaa antaa edes jotakuinkin järkeviä vastauksia.

New York ei ole mikään edullinen matkakohde. Etenkin majoituksesta saa helposti pulittaa pitkän pennin. Varsin simppelinkin oloiset hotellit oli meidän budjetille niin tyyriitä, että päätimme käytännössä heti, että koitamme löytää jonkun kivan Airbnb-kämpän vuokrattavaksi.
Suosittelen Airbnb:tä todella lämpimästi! Lyhyelläkin reissulla saa ihan erilaisen tuntuman siihen, millaista on olla paikallinen, kun asuu asunnossa muiden tavallisten ihmisten keskellä. Hotellissa sitä helposti päätyy turistikuplaan, vaikka tietty monet käytännön asiat hoituvatkin niin helpommin.

Esmes ihan random ruokailu voi olla todellinen seikkailu, jos ei asu hotellissa. Me törmättiin mm. Finlandia -nimiseen juustoon (oli hyvää), Gilmore Girlseistä tuttuihin pop tartseihin (järkyttävän makeita) ja peace-merkin muotoiseen pastaan valmiin juustokastikkeen kanssa (yllättävän ok, mutta ei jatkoon).
Manhattanilla asunnot ovat melko pieniä. Isompaa kämppää havittelevan on joko oltava valmis maksamaan tai sitten majoittumaan Manhattanin ulkopuolelle. Jo Brooklynissä näyttää asuntojen keskikoko kasvavan ja hintataso on varsin inhimillinen.
Me löysimme aivan täydellisen Airbnb-kämpän Lower East Sidelta. Kuudennessa kerroksessa sijaistsevaan asuntoon ei ole hissiä – ja siellä asustelevasta Ming-kisusta pitää vuokraajan pitää huolta. Nämä kaksi seikkaa vaikuttavat siihen, että suhteellisen tilava ja hyvällä paikalla sijaitseva asunto oli verrattain edullinen.

Majoitusta varatessa kannattaa varmistaa, että lähellä on hyvät yhteydet julkisen liikenteen kulkuvälineisiin. Erityisesti metrolla kulkeminen on nopeaa ja vaivatonta. Suosittelen lämpimästi, vaikka metron reittikartta saattaa aluksi vaikuttaakin hiukan sekavalta.

New York tuntuu varsin turvalliselta kaupungilta. Tietty kaikkia normaaleja suurkaupungin vitsauksia, taskuvarkaita ja turisteja huijaavia helppoheikkejä kantsii varoa. Enkä lähtisi yksinäni seikkailemaan mihinkään pimeille kujille.
Manhattanilla on kuitenkin koko ajan niin paljon väkeä liikkeellä, että en kertaakaan tuntenut oloani vähäisimmässäkään määrin levottomaksi, vaikka kuljimme esimerkiksi metrolla vielä pikkutunneilla. Ja minä olen kuitenkin se, joka yleensä säpsähtelee ja saa hermoromahduksen, jos tuntuu vähääkään epäturvalliselta.

Musikaali Broadwayllä on lähestulkoon must ainakin ekakertalaiselle. Liput ovat helposti järkyttävän kalliita, mutta saman päivän näytöksiin saa yleensä paikan huomattavasti edullisemmin. Turvallinen tapa ostaa halpoja lippuja on saman päivän näytöksiin erikoistunut Tkts-toimisto, jolla on toimipiste ainakin Time Squarella.
Paikalla kantsii olla hyvissä ajoin ennen luukkujen aukeamista, sillä suosituimpiin näytöksiin halpoja lippuja ei ole kuin muutamia – ja jonot saattavat venyä pitkiksi. Itse latasin app storesta Tkts-appin, jonka avulla pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan, mihin näytöksiin lippuja on tarjolla ja kuinka paljon. Kadulla kulkevilta kaupustelijoilta en menisi lippua ostamaan, vaikka hinta saattaisikin tuntua houkuttelevalta ja jonottaminen epämiellyttävältä.

New Yorkin matkan budjetille ei taida olla ylärajaa. Shoppailuihin, ravintoloihin ja kaikenlaisiin elämyksiin saa helposti upotettua pienen lottovoiton.
Toisaalta upea kaupunki sopii mainiosti myös budjettimatkailijalle. Jo pelkästään kaupungilla kuljeskelu, pilvenpiirtäjien, upeiden art deco -rakennusten ja muiden klassisten maamerkkien ihailu on ihan mahtavaa – ja täysin ilmaista. Ja monien tv-sarjojen tyyliin mekin söimme monena päivänä lounaaksi hotdogit kadun varressa.


Staten Island Ferry on yksi klassisista ilmaishuveista.
Kunhan vain saa pujoteltua satamassa kaikenlaisia toinen toistaan “mahtavampia” vesibussikierroksia kaupittelevat myyjät, pääsee nauttimaan sekä vapaudenpatsaasta, että Manhattanin upeasta silhuetista ihan ilmaiseksi.

Kantsii myös tsekata museoiden kotisivut tarkkaan. Esim MoMA:ssa on ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 15.00 jälkeen. Silloin tosin on yleensä kovasti ruuhkaa, mutta tämä sopii toisaalta vinkkinä ihan kaikille: jos olet valmis maksamaan sisäänpääsymaksun, valitse joku muu ajankohta – ja jos haluat nauttia ilmaisesta sisäänpääsystä, kantsii olla ajoissa jonossa ja miettiä tarkkaan mille osastolle haluaa ensimmäisenä suunnata.
Ja sitten ihan junttivinkkinä: monet museot on tosi kauniissa ja arkkitehtoonisesti merkittävissä rakennuksissa. Ihan  hyvään fiilikseen pääsee, kun menee itse rakennukseen, aulaan ja lopuksi tsekkaa aulan museokaupan tärkeimmät tuotteet. Jos onnistuu poistumaan ilman, että on ostanut mitään, on todennäköisesti saavuttanut ainakin lounaskeskusteluihin riittävän tietoisuuden tason ihan ilmaiseksi.

Tässä vielä lomakissamme Ming Nah. Joskus kaikki vain on niin täydellistä!

Jouluterkkuja Tukholmasta!!
Täällä ollaan ihan hengissä, vaikka blogin perusteella muuta voisikin kuvitella! Olin jo valmiiksi ajatellut, että joulunaikaan pidän muutaman ihan oikean vapaapäivän – mikä tarkoittaisi sitä, että en edes avaisi tietokonettani. Oman jaksamisen kannalta on tosi tärkeää, että välillä priorisoi jotain muuta kuin ainaista todo-listaansa.
Ihan näin pitkää joululomaa ei kuitenkaan ollut tarkoitus pitää. Onnistuin suureksi hämmästyksekseni hankkimaan ihan kunnon influenssan ja makasin useamman päivän kovassa kuumeessa petin pohjalla. Mielenkiintoinen kokemus ihmiselle, joka ei satunnaisen säännöllisen migreenin lisäksi ole sairastanut lainkaan vuosikausiin. Tokenin onneksi aika pian sen verran, että kykenin tarttumaan joululahjakirjoihini. Vaikka kipeänä oleminen ei ole koskaan kivaa, oli kyllä oikeastaan mahtavaa keskittyä pitkästä aikaa tuntikausiksi lukemiseen.
Lukemisen lisäksi ehdin seota täysin norjalaiseen nuorisolle tarkoitettuun (jep… :D) tv-sarjaan SKAM. Töllasin Peetun kanssa putkeen kaikki kolme sesonkia – ja tunnen edelleen pakottavaa tarvetta aloittaa uudelleen alusta. Ehkä kuume ei ole vieläkään laskenut?

Eilen olin jo sen verran kunnossa, että päätin lähteä pienelle toipilaskävelylenkille Tukholman keskustaan. Tajusin onneksi jo kotona, että voimia varsinaiseen aleshoppailuun ei vielä ole, joten mitään ostiskelutavoitteita en asettanut. Pari ennalta suunniteltua juttua kävin hakemassa, mutta muuten vaeltelin kaduilla ihan vain neljän seinän ulkopuolista elämää ihmetellen.
Melkein joka vuosi saan blogi kautta paljon kysymyksiä liittyen Tukholman alennusmyyntien alkamisajankohtiin ja kauppojen aukioloaikoihin viikonloppuisin ja pyhisin. Tässä pieni päivitys tämänhetkiseen tilanteeseen ja samalla pieni kurkistus täkäläiseen katukuvaan ja kaupunkityyleihin.
Tervetuloa näyteikkunaostoksille Mintun kanssa!

Useimmat ketjuliikkeet on jo aloittanut alennusmyyntinsä – ihan niinkuin Suomessakin. Vaateketjuista kaikki Mangosta Zaraan ja Lindexistä Hollisteriin starttasivat jo aatonaattona. Sama pätee myös ketjujen sisustusputiikkeihin. Hemtex, Zara Home, H&M Home, Duka etsetera ovat somistaneet ikkunansa REA-kyltein.
“Paremmat” merkit tapaavat hiukan pihtailla alennusmyyntien alun kanssa, mutta pikainen visiitti keskustan Biblioteksgatanilla ja poikkikaduilla kertoo, että alet on sielläkin alkaneet.

• Tommy Hilfiger
• Tiger of Sweden
• Marc by Marc Jacobs
• Stella McCartney
• Filippa K
• Michael Kors
• By Malene Birger
• Peak Performance
• Burberry

.. tässä joitakin putiikkeja, joissa talviale on alkanut nyt välipäivinä.
Odottelua on sen sijaan hiukan tiedossa, jos haluaa tehdä alelöytöjä mm. Mulberryn, Pradan tai Acnen liikkeissä. NK:n tavaratalolla on yleensä tapana olla viimeinen alennusmyyntien aloittaja. Acnen alen pitäisi alkaa 5. tammikuuta ja NK:n vasta seuraavana viikonloppuna.

H&M:n isosiskot COS ja & Other Stories on mukana ale-härdellissä.

Suurin osa pikkuputiikeista, jotka sijaitsevat joissain keskustan ostoskeskuksista (Gallerian, Sturegallerian, Mood) ovat aloittaneet alennusmyyntinsä, vaikka muuten heillä olisikin tapana olla mukana myöhäisempien ryhmässä.
Yksi hyvä keino kiertää merkkien – etenkin ruotsalaisten fashion-merkkien – rajoitetumpi alennusmyyntikäytäntö: Åhléns tavaratalolla on todella kattava tarjonta ruotsalaista designia ja koko tavaratalossa on jo täysi alemeininki päällä. Sieltä löytyy tietty myös lastenvaatteita, sisustusta, kosmetiikkaa etsetera.

Ihan pikkuisen teki tiukkaa sivuuttaa Åhlénsilla Acnen osasto – etenkin ne tangot, joissa luki – 40 %. Niin ja kengät… Voisin täyttää garderobini Acnen kengillä! Onneksi sairastelu heikotti vielä sen verran, että totesin pyörtyväni pukukoppiin, jos edes yrittäisin sovittaa jotain.
Åhlénsin uudistunut ja kovasti laajentunut kosmetiikkaosasto on hyvä osoite kosmetiikka-alea etsiville. MAC:in oma putiikki mainosti aika vaisun oloista kampanjaa, mutta Sephorassa kantsii kyllä pistäytyä.

Sephorassa suosittelen tsekkaamaan erityisesti kaikki jouluboxit. Ne on yleensä jo heti alennusmyyntien alussa puoleen hintaan, joten todellisten löytöjen tekemisen tsäänssit on tosi korkealla!
Itse yritän nyt hillitä kokonaan kaikki ylimääräiset aleshoppailut. Kotiin tarvitsisi hankkia vielä vähän jotain pientä, yölamppua ja taulunkehystä, mutta garderobini – sen paremmin kuin kosmetiikkahyllynikään – ei todellakaan kaipaa mitään täydennystä.
Kauppojen aukioloajoista sen verran, että yleensä kaikki paikat on hyvin auki. Sunnuntaisin ja kalenterin “punaisina päivinä” pienemmät putiikit saattavat tosin aueta vasta puolen päivän aikaan – ja sulkea ovensa jo kolmen neljän aikaan. NK ja Åhléns on yleensä pyhisinkin auki noin 10 – 18.
Yksi vuoden ainokaisista poikkeuksista tähän sääntöön on nyt huomenna alkava uuden vuoden viikonloppu. Uusi vuosi on ruotsalaisille supertärkeä juhlapyhä ja siksi monet putiikit on suljettu jo huomenna, tavarataloissa on normaalia lyhyempi aukioloaika – ja sunnuntaina kaikki, ruokakauppoja lukuunottamatta, on suljettu.

Suuret kiitokset kaikille blogini BOSS-tuoksuarvontaan osallistuneille!
Kylläpäs olikin aivan mahtava päästä lukemaan niin monia ihania ja koskettavia tuoksumuistoja. Ylipäätään tuli sellainen olo, että kaikenlaisilla hajuilla on suora yhteys alitajuntaan – ja vain yksi pieni nuuhkaisu voi viedä todelliselle aikamatkalle.
Perinteinen blogi-onnetar, random.org, arpoi kaikkien vastausten keskuudesta voittajan, joka saa palkinnoksi upean BOSS-tuoksupaketin. Paketti sisältää sekä BOSS Scent että BOSS Scent for Her -tuoksut.
Onnettaren suosiossa oli tällä kertaa nimimerkki MINNA vastauksellaan:
“Joulu on muistojen ja tuoksujen aikaa, nytkin tuoksuu saaristolaislimppu! Jouluaattoaamun kinkun tuoksu…. ❤”
Lämpimät onnittelut voittajalle!
Voitosta on ilmoitettu myös sähköpostilla, mutta mikäli voittajaa ei tavoiteta säällisen ajan kuluessa, suoritetaan uusi arvonta (yleensä aikaa reagoimiseen on noin viikko, mutta nyt ihmiset saattavat olla lomareissuilla ja nettipaastolla, joten aikaa on pidennetty).