Kuulin vähän aikaa sitten aivan uskomattoman jutun! Toivon, että kyseessä on urbaani kaupunkilegenda, mutta jutun kertoja oli kuulemma lukenut jostain arvostetusta alan lehdestä, että Chanel 5 -hajuveden yksi olennainen osatekijä on kissojen tassuista erittyvä hormooni tai vastaava. Eihän tuo nyt varsinaisesti tarkoita sitä, että kissat joutuisivat prosessissa mitenkään hillittömästi kärsimään, mutta tuskin kovin nauttivatkaan… Jokatapauksessa ajatus tuntuu jotenkin tosi luotaantyöntävältä. Mieluiten kissat kissoina ja hajuvedet hajuvesinä!

Parfyymihyllyäni koristaa yllättäen uusi ihana tuoksu. Karkki päätti ilahduttaa äitiä ja muutama päivä sitten työpöydälleni oli salaperäisesti ilmestynyt hurmaava paketti. Sen uumenista paljastui Boss Orange EdT ja ihanat putelit suihkusaippuaa ja vartalovoidetta.

Tykkään kovasti pikkuisen makeista tuoksuista. Boss Orange on ihan täydellinen sekoitus kesäistä hedelmäistä raikkautta ja vaniljamaista pehmeyttä.

Tiedän, että joillakin on tapana vaihdella useiden tuoksujen välillä. Itselläni on aina käytössä kerralla vain yksi hajuvesi ja uuteen vaihtaminen tuntuu aina kuin pieneltä “uudelta alulta”. Sinänsä hauskaa, että jälkeenpäin voin vain tiettyä hajuvettä nuuhkiessani palauttaa mieleen kokonaisen aikakauden fiilikset ja muistot…

Ehkä joku muistaakin, että aloitin reilu kuukausi sitten perusteellisen voidetestin. Tavoitteena oli selvittää luksusvoiteen ja budjettivoiteen tehoerot oikeassa käytössä. Testivoiteina ovat olleet Helena Rubinsteinin huippuvoiteen Prodigy Re-Plastyn ja L’Oréalin uutuustuotteen Youth Coden vaikutukset ja erot. Molemmat voiteet lupailevat samantyylisiä asioita – heleämpää ihoa, pienempiä ihohuokosia, kimmoisampaa yleisilmettä ja juonteiden häipymistä. Mahtavia juttuja siis kaikille meille, jotka emme enää ole 25 vuotiaita… 😀

Testauskuukauden aikana olen aamuin illoin uskollisesti käyttänyt kasvojen ja kaulan vasemmalle puolelle Prodigy Re-Plasty -sarjan seerumia ja voidetta ja oikealle puolelle Youth Code -sarjan vastaavia tuotteita. Silmänympärysvoiteena on ollut Youth Codea molemmissa silmissä.

Ja kuinkas sitten kävikään…

L’Oréal Youth Code ilahdutti olomuodollaan ja miedolla tuoksullaan jo ennen varsinaisen testikuukauden alkua. Käytössä tuote osoittautui hyvin miellyttäväksi puolitäyteläiseksi peruskasvovoiteeksi, joka toimii ihan mainiosti myös yövoiteena. Silmänympärysvoide voi olla kevyempiin ja geelimäisempiin vaihtoehtoihin tottuneen mielestä turhan tuhtia, mutta itselläni se on toiminut hyvin. Seerumi on yllättävän voidemainen, mutta imeytyy kyllä suht nopsasti ihoon. Toisaalta jo nyt alkaa tuntua, että mitenköhän sitä saa ahdisteltua loputkin seerumit tuubista ulos.

Tulokset eivät nyt sitten kuitenkaan olleet ehkä ihan päätähuimaavia. En suoraan sanottuna huomaa mitään suurta eroa aikaisempaan oikealla puolella kasvojani. Ihan hyvä käyttövoide siis, mutta mitään huikaisevaa muutosta on ehkä turha odotella.

Plussat:

+ mukava, mieto tuoksu

+ hyvä perusvoide, toimii hyvin meikin alla

+ helppo käyttää sekä seerumia, että voiteita

Miinukset:

– ei selkeästi näkyviä muutoksia ihossa

– seerumi ei vaikuta kovin riittoisalta

Helena Rubinsteinin Prodigy Re-Plasty perustuu kokonaan uudenlaiseen kemialliseen koostumukseen, jota aikaisemmin on käytetty vain ihonhoitoklinikoilla. Puhdas C-vitamiini ja moderni teknologia lupaavat näkyviä muutoksia iholla peräti jo heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen! Ja täytyy kyllä sanoa, että ensimmäisen kerran elämässäni suorastaan hämmästyin, millaisen efektin voide voi iholla aiheuttaa. Vasemman puolen iho on selkeästi heleämpi ja tasaisempi. Otsaani tulee helposti pientä punaista näppylää. Testikuukauden jälkeen on havaittavissa lähes koominen raja, Prodigy Re-Plasty -puoli on selkeästi tasaisempi ja “normaalin” värinen, kun taas toinen puoli on… no, sellainen kuin se nyt tavallisestikin on.

Koostumukseltaan Prodigy Re-Plasty on e-rit-täin riittoisa. Testin alussa tulin ottaneeksi purnukasta aina liikaa voidetta, vaikka yritin lusikoida paketin mukana tuleella läpyskällä hyvin hyvin pieniä nokareita. Seerumissa on pikkuisen äklö tuoksu, mutta jotenkin se ei haitannut, koska se selkeästi on ainesosien haju – eikä hajua peittämään lisätty voimakas parfyymi. Meikin alla voiteen runsaus oli pikkuisen ongelmallinen etenkin kiireessä, jos imeytymiselle ei jäänyt riittävästi aikaa.

Plussat:

+ selkeät parannukset ihossa

+ erittäin riittoisa

+ hygieeniset pakkaukset (pumppupullo seerumissa ja pikku “lusikka” voiteessa)

Miinukset:

– seerumin erikoinen haju

– kallis hinta!

Loppuyhteenvetona voin sanoa, että olin oikeastaan tyytyväinen kumpaankin tuotteeseen, mutta vähän eri tavalla. L’Oréalin Youth Code on hyvä tavallinen perusvoide, joka ei nyt anna mitään erityisen huikeita tuloksia, mutta toimii silti kivasti. Helena Rubinsteinin Prodigy Re-Plasty on puolestaan mahtava luksusvoide, jonka tuloksia taitaa olla ihan mahdoton kotikonstein ylittää. Eli missään tapauksessa purkeissa ei ole “samaa töhnää” – niinkuin suosittu urbaani legenda väittää! (Sen sijaan pitää kyllä kuulemma paikkansa, että eri hintaluokan voiteita valmistetaan samoissa tehtaissa, jopa samoilla koneilla, mutta tosiaan pikkuisen eri raaka-aineista)

Kauan kauan odotettu kampaaja oli vihdoin tänään! Ah onnea!!

Päätin siirtyä astetta blondimmaksi ja tavallisen, suht neutraalin, tyvivärin lisäksi koko helahoito raidoitettiin hillityn vaaleilla nougatin värisillä raidoilla. Pituudesta pätkäistiin myös toiveitteni mukaisesti lähemmäs kymmenen senttiä. Jotenkin alkoi tuntua, että sellainen pitkä reuhka on vaan… just niin, reuhka. Joku välähdys kävi päässä siellä kampaajalla leikkuvaiheessa, kun yhtäkkiä tajusinkin haluavani taas otsiksen. No, kasvaahan tuo… Eiks kasvakin??

Ekat kuvat muuten, jotka otin sikahienolla Nikonilla (automaattiasetukset. Heh heh;D). En ihan tajunnut, miten sen ajastuslaukaisimen saisi pysymään päällä niin, että sitä ei joka kuvan jälkeen tarvitsisi uudelleen hakea valikosta (okei, mä voin vilkaista sitä manuaalia!!). Ja ilmeisesti järkkärit ei “osaa” tarkentaa ajastimella pelkkään valkoiseen seinään? Itselaukaisin kieltäytyi itsepäisesti menemästä päälle paitsi, jos laitoin kuvauskohtaan tuolin tarkennusavuksi. Ei siinä mitään, sainpahan pienen iltajumpan samalla, kun otin hiuskuvia…

Uus tukka pääsee tänään ulkoilemaan Mosebackenille ja jorailemaan Magnus Carlssonin & Moon Ray Quintetin tahdissa. <3 (mitähän ihmettä sitä laittaisi päällensä??)

Mutta mitä tykkäätte – onks kiva tukka? Onko otsis ihan juntti? Onko blondeilla oikeesti hauskempaa??

On niin ihanan aurinkoista, kevättä rinnassa ja sunnuntai-aamun juoksulenkkikin sujui makealla flowlla, että on ihan pakko ilahduttaa vähän teitäkin.

Ei-minkään-erityisen kunniaksi (paitsi kevään, auringon, kuivan asfaltin, hyvien juoksutossujen ja kaiken muun ihanan…) pistin sitten kaikki Go 4 it vol. 2 -blogiputiikin kynsilakat 20 prosentin alennukseen!! Tsekkaa koko valikoima täältä: Kynsilakat.

Ainiin tosiaan – olisinhan voinut olla trendikäs ja kutsua kynsilakka-alea hienosti mid-season-saleksi… En sitten ollut.

Olen varsinainen tuurijuoppo kynsien lakkaamisen kanssa. Välillä tuntuu, että olo on suorastaan alaston ilman sähäkän värisiä kynsiä. Lakkaa pitää olla, vaikka muuten mentäisiin äärimmäisen luovalla ja kovan vaivan takana olevalla t-paita-farkut-ponnarinuttura -perussetillä. Sitten yhtäkkiä huomaan, että kynnet ovat olleet luonnontilassa kuukausikaupalla.

Viimeisin kuiva kausi on jatkunut jo niin pitkään, etten edes muista, milloin olisin viimeksi sutinut väriä näppeihini. Varmaan käsittämättömän sinisenä jo monta päivää loistanut kevättaivas inspiroi kaivamaan lakkapullon esiin – ja etenkin ainoalta oikealta tuntuvaan värivalintaan.

Essie Mesmerize on ihan täydellinen puhdas sininen! Glitterittömyys tuo jotenkin ihanan lapsellisen olon. Vähän niinkuin ne mahtavasti suttaavat Sakura-väriliidut joskus pienenä. Muistatteko? (taitaa nuo sakurat olla jo kansanperinnettä, kunnei googlekaan löydä yhtään järkevää linkkiä tähän…)

Lisää herkullisia kynsilakkasävyjä löytyy täältä!

Nyt testataan todella, kannattaako kosmetiikasta maksaa – vai saako pikkurahalla samat tulokset!

Sain vähän aikaa sitten Buzzadorin kautta testattavakseni L’Oréalin Youth Code -kosmetiikkaa. Postauksessa mietin, että mahtaako tuollaiset edullisemmat sarjat olla yhtä tehokkaita kuin tyyriit premium-merkit. Varsinaista vertailevaa tutkimusta harva on tainnut tehdä ja valmistajat tietty kehuvat omat tuotteensa maasta taivaaseen.

Suureksi ilokseni (ja hämmästyksekseni!) Helena Rubinstein vastasi haasteeseen ja sain testiä varten Prodigy Re-Plasty -sarjan seerumin ja voiteen.

Testi menee näin:

– käytän molempia tuotteita ohjeiden mukaisesti ja yhtä usein – eli aamuin illoin ihon puhdistuksen jälkeen.

– Helena Rubinstein saa työskennellä pikkuriikkisen lujemmin ja sivelen sitä kasvojeni vasemmalle puolelle. Vasen poskeni on jäätynyt pahasti joskus pienenä ja iho on sen vuoksi ollut aina vähän epätasaisempi. L’Oréal saa näyttää kyntensä kasvojen oikealla puolella.

– silmänympärysvoiteena käytän molemmissa silmissä L’Oréalin Youth Codea

Molemmat tuotteet lupaavat parannusta heti ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien ja näkyviä tuloksia kuukauden jälkeen. Tasan kuukauden kuluttua raportoin kokemukseni – ja toivottavasti hämmästyttävät parannukset ihollani!