Siis oikeesti apua, millainen kevätsää!! Yhden tunnin aikana ehtii aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, sataa rakeita ja myrskytä niin, että tukka lähtee päästä!
Flunssailun jälkimainingeissa työmatkapyöräily ei nyt muutenkaan kovin paljoa houkuta, mutta näillä keleillä fillari saa pysyä vielä hetkisen kellarissa. Työmatkani on sen verran pitkä, että ainakin ensimmäiset pyöräilykerrat saisivat olla edes jotenkuten miellyttäviä. Liian ankara startti johtaa helposti siihen, että mukavuudenhaluisena possuna jätän koko homman. Periaatteessa olen sitä mieltä, että kun on tarpeeksi hyvät varusteet, ei ole juurikaan väliä, millainen sää on – mutta kaiken tämän säätämisen jälkeen olisi kuitenkin ihanaa, jos alku ei olisi ihan kamalan takkuinen.

Ainakin kaikkien omien some-kanavieni perusteella lumisateet sun muut kevätsäiset riemut on kiristänyt pinnoja pitkin Suomeakin. Ihan tilastojenkin mukaan toukokuun alku on ollut poikkeuksellisen kylmä, mutta eikai sitäkään nyt voi määräänsä enempää surra.
Positiiviselle puolelle laskettakoon vaikka se, että nyt voi vallan mainiosti edelleen inspiroitua Peetun asusta, jonka ikuistin pääsiäisen Karlskronan reissulla. Sää ei todellakaan salli yhtään keväisempää pukeutumista kuin tuolloin melkein kuukausi sitten. Päinvastoin – neidon vuoriton villakangastakki olisi tainnut kyllä ainakin tänään olla jopa vähän liian kevyt.

Sori kuvatulvaa, mutta oli ensinnäkin niin mahtavaa saada rakas koipeliini-Peetu pitkästä aikaa kameran eteen, että ihania kuvia tuli ihan liiaksi asti. Toisekseen asu on mielestäni aivan kertakaikkiaan täydellinen!
Pastellinen koralli on täydellisessä harmoniassa pehmeän vaaleanruskean ja vedensinisen kanssa. Hempeistä sävyistä huolimatta kokonaisuus ei ole lainkaan pliisu, kiitos graafisen printin. Mustat sukkikset ja rouheat kengät tuovat asuun lisää särmää.

Kuvat on muuten otettu Peetun 24-vuotispäivänä. Aika pitkälle on tultu siitä, kun samainen neito 14-vuotiaana esitteli blogin sivuilla päivän asujaan… Haha! (Myös kuvien laadussa on – onneksi – tapahtunut pientä kehitystä!)

• takki, H&M
• mekko, Rodebjer
• pashminahuivi, tuliainen Intiasta
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• kengät, Hope
• vyö, Primark

Toukokuun ensimmäinen maanantai tietää vuosittaista fashion-huippuhetkeä, MET gaalaa. MET Gala Monday on ilahduttanut täällä edelleenkin flunssan kourissa kituvaa bloggaajaa (siis oikeasti kamoon, miten kauan voi oikein olla kanttuvei ja kuumeessa??). No, kai sitä joskus taas pääsee tolpilleen – nyt vaan pitää iloita sellaisista pikkuasioista kuin että olipahan kerrankin aikaa haravoida perusteellisesti interwebsistä MET gaalan kauneimmat puvut ja kivoimmat kuvat.
Tilaisuuden luonteeseen perinteisesti kuuluu sävähdyttävämpiä ja hätkähdyttävämpiä luomuksia kuin mihinkään muuhun punaisen maton häppeningiin. Ihan kaikkein oudoimmat kokonaisuudet ei sykähdyttäneet – ja tiettyjen julkimoiden selkeä sensaatiohakuisuus nakuiluineen tuntuu vähän terveisiä vuodesta 2013. Omia valintojani tsekatessani huomaan, että olen tainnut muuttua vielä piirun verran konservatiivisemmaksi, vaikka Rihannan värikäs ja vähintäänkin näyttävä asu olisi kyllä melkein kuulunut listalleni.
Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka näyttävyys on periaatteessa vain hyvä asia, hillitymminkin voi kerätä täydet eleganttiuspisteet!
Suosikkini eivät ole missään erityisessä järjestyksessä – enkä oikein osaa edes päättää, kuka kaikista olisi se kirkkain ykkönen.

Alexa Chung Diane von Furstenbergin silkkikreppiluomuksessa. Ihastuttavaa, miten puku on syvän pääntien ansiosta varsin sensuelli, mutta leikkaus muuten henkii 50-lukumaista viattomuutta.

H&M:ltä oli MET:issä useampikin mekko – tässä niistä yksi, kantajana Ashley Graham. Hyvin tehty Henkkamaukalta!

Upea Blake Lively on kuin tehty kantaman Versacen näyttävää paratiisilintuasua. Alussa kritisoin tarkoitushakuista nakuilua – tässä ei siitä ole tietoakaan.

Gisele Bunchen vaikuttaa niin aidon iloiselta ja onnelliselta kaikissa MET-kuvissa, että säihke välittyy koko asuun. Toki Stella McCartneyn signeeraama mekkokin on aivan täydellinen. Pitkät hihat ja säädyllinen pääntie tasapainottaa erinomaisesti selän ja kylkien anteliasta leikkausta.

Kate Hudson oli valinnut myöskin Stella McCartneyn luomuksen. Upea epäsymmetrinen veistoksellinen asu jättää elegantisti toisen olkapään ja käsivarren paljaaksi. Kreikkalainen jumalatar -tyylin viimeistelee korkea kampaus ja tasapainottavasti eripariset korvikset.

Ensin en oikein tajunnut itsekään, miksi oli vain pakko ottaa listalle tämä Katy Perryn astetta haastavampi Maison Margielan kokonaisuus. Sitten tajusin, että punaisessa sifonkihässäkässä on jotain surumielisen eteeristä eleganssia, joka tuo mieleen vanhat mykkäelokuvat – ja siitä syystä en vain voinut vastustaa sitä.

Jotain nostalgista ja turvallista on myös nähdä boheemit menninkäisprinsessat Mary-Kate ja Ashley Olsen tyylilleen uskollisina kerrostetuissa pitsimekoissa, kirjailuiden, helmikorujen ja tarkoituksellisen huithapelien kampausten täydentäessä lookin.

Miranda Kerr ja klassinen, eteerinen Oscar de la Renta. Tällä samalla mekolla menisi kyllä helposti Oscarseihinkin – että sikäli se ehkä on vähän liiankin klassinen MET gaalaan…

Kierrätetystä silkistä ja helmistä valmistettu vaalea iltapuku on sekin H&M:ltä. Stella Maxwell kantaa haastavan puvun todella kauniisti.
H&M:n lisäksi myös Topshop oli ottanut askeleen pois ketjukauppamuodista ja saanut pari asua gaalaan. Menemättä yksityiskohtiin, voin kertoa, että jos tämä olisi ollut kilpailu, H&M olisi voittanut kaikissa mahdollisissa kategorioissa kaikki mahdolliset pistesijat – eikä Topshopilla olisi ollut mitään jakoa.

Aseistariisuvaa paratiisilintuteemaa. Zendaya Coleman Dolce & Gabbanan huikeassa luomuksessa – ja miten tuo kampaus on juuri tismalleen piste iin päälle.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Lupita Nyong’o luottaa Pradaan – eikä varmasti viimeinen, kun tuloksena on kerta toisensa jälkeen hengästyttävän upeita kokonaisuuksia. Korallinpunainen silkkisifonkiluomus on täydellinen!
Kuvista kiitos: Elle.se, Chic.se, Vogue.com, Popsugar.com

Tiedättekö, olen aivan totaalisen hurahtanut kaikkeen pinkkiin! Haaveilen fuksianpunaisesta, hennon roosasta, baby-pinkistä, haaleasta nude-vaaleanpunaisesta – oikeastaan kaikista mahdollisista sävyistä, mitä tuo valkoisella taitettu punainen käsittää.
Huomaan, että tapanani on innostua aina yhdestä sävystä perus musta-valko-harmaa -skaalan lisäksi. Vuosi, pari sitten se oli keltainen, mutta nyt tuntuu, että kaipaan kovasti jotain pinkkiä täydennystä garderobiini!
Vaaleanpunahimoissani keräsin interwebsistä ja instagramista liudan inspiraatiokuvia, jotka eivät ainakaan vähennä kuumetta. Pinkit tennarit, laukku ja joku paita olisi jo hyvä päivitys näin kevään korvalla. Ja miksei ihana ranskanpastillinroosa trenssikin olisi aivan superherkullinen!


Instagramkuvat: @nordiskakompaniet, @whyredofficial, @ellesverige, @idaklamborn, @whowhatwear, @rodebjerofficial ja @kenzas (ihana pikkumekko Zaralta!)
 

Street Style kuvat: Stockholm Street Style

Kultaiset Oscars pystit jaettiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä palkiten vuoden 2016 parhaimmat elokuvat. Lopulta ilmeisesti kaikki patsaat päätyivät oikeille voittajille. Itse olin sen verran nössö, että valitsin nukkua työpäivää edeltävän yön – enkä tänäkään vuonna siis seurannut juhlallisuuksia livenä.
Interwebsi on onneksi pullollaan mahtavaa materiaalia tapahtumasta. Avauspuhe, Justin Timberlake tanssittamassa Hollywoodin kermaa, “Hope your friends are fine”, kun ruotsalainen Linus Sandgren pokkasi Oscarin parhaasta kuvauksesta (La la land).. etc.
Mielestäni oikea filmi voitti parhaan elokuvan tittelin. Moonlight on jotain erityistä, vaikka La la Land on myös aivan ihana. Ja ollaan mitä mieltä tahansa Casey Affleckistä off-screen, Mancehster by the Sea ei olisi ollut sama elokuva ilman hänen pienieleistä mutta supervaikuttavaa tulkintaa roolistaan.
Mutta punaisen maton puvuistahan täällä oli tarkoitus puhua. Jostain ehdin jo lukea, että kylläpäs oli tylsä ja konservatiivinen red carpet. Mutta sehän se on just se Oscarsien juttu – pitää hengissä vanhaa Hollywood-glamouria. MET-gaala on se paikka, missä kuuluu revitellä luovuudella ja kekseliäisyydellä, kun taas Oscarsit on tyyliltään perinteisemmät. Molemmissa on oma viehätyksensä, mutta mielestäni on hiukan moukkamaista haukkua Oscarsien gaalavieraiden pukeutumista tylsäksi.
Oscarseista bongatut trendit noudattavat samaa linjaa kuin gaalapukeutuminen muutenkin: vaaleat värisävyt, maltillinen metallisuus ja peittävät leikkkaukset, korkeat kaulukset sekä pitkät hihat ovat täysosuma. Suosikkini vuoden 2017 Oscarseista ei missään erityisessä järjestyksessä:
Brie Larson – Oscar de la Renta

Rakastuin erityisesti puvun kukanterälehtimäiseen miehukseen. Sametti on tehokas juhlapukumateriaali, joka näyttää aina upealta kuvissa – toisin kuin esimerkiksi satiini. Orkideamaisesti hörsyilevä helma on sekin upea ja keveät sandaalit täydentävät asun tyylikkäästi. Kampaus olisi mielestäni saanut olla aavistuksen tyylitellymmän oloinen, vaikka periaatteessa visuaalisesti tuollainen sivulle laskeutuva lainekampaus sopiikin kokonaisuuteen.
Dakota Johnson – Gucci

Niinkuin tuossa edellä sanoin, satiini on upeudestaan huolimatta vaikea valinta punaiselle matolle. Valokuvissa näkyy armotta, että taksissa on tullut istuttua, vaikka varmasti helma on vielä viimeiseksi ennen juhliin lähtöä höyrytetty sileäksi. Yhtäkaikki kokonaisuus on todella upea! Körttityylinen kampaus täydentää loistavasti modernin elegantin juhlalookin.
Emma Stone – Givenchy Haute Couture

Eipä taida täällä Mintun tontilla olla red carpet -postausta ilman Emma Stonea. Mutta niin kertakaikkiaan upea on taas tämäkin helmasta hapsuinen, helmin kirjailtu Givenchy Haute Couture -kokonaisuus, että ei voi mitään. Kullan sävyt on suosittu valinta Oscarseihin (no se patsas hei!), mutta ihan aina tulkinnat eivät ole niitä onnistuneimpia. Emma Stonen puku on selkeästi saanut inspiraatiota teemasta, olematta kuitenkaan mikään festivaaliasu. Lisäpisteitä täydellisestä Hollywood-kampauksesta!
Isabelle Huppert – Armani Privé

En ole (vielä) nähnyt Isabelle Huppertin elokuvaa Elle, josta irtosi nominee-paikka tämän vuoden Oscarseihin. Sen sijaan leffan “Tämän jälkeen” näin loppusyksystä ja voin lämpimästi suositella sitä kaikille aikuisille naisille. Miten sitä voikaan pelkällä katseella ilmaista kaiken sen, mitä itsekin haluaisi sanoa. No, Emma Stone sai pystin – ja ihan oikein sekin. Kaikki kun ei voi olla voittajia tässäkään skabassa.
Pukeutuminen ei myöskään ole mielestäni mikään kilpailu, mutta Isabelle Huppertin Oscars-asussa on kyllä kaikki voittajan elementit: upea leikkaus, valuvat linjat, pitkät hihat, laineikas kampaus, elegantti kimallus, asenne.
Jessica Biel – KaufmanFranco

Nyt täytyy tunnustaa, että en ole ikinä kuullutkaan KaufmanFranco-merkistä, joka on Jessica Bielin huikean upean kultamekon suunnittelija. Jos heidän tavoitteenaan oli saavuttaa nimeä pukemalla Jessica Biel Oscars-gaalaan, he ovat todellakin onnistuneet! Etnohenkinen kaulakoru ja sileälinjainen kampaus tekevät kokonaisuudesta todella tyylikkään. Toisenlaisen stailauksen kanssa puku näyttäisi helposti hiukan halvalta.
Karlie Kloss – Stella McCartney

Stella McCartney on varsin tuttu merkki MET-gaalan punaisella matolla, mutta harvemmin nähty Oscarseissa. Karlie Klossin valkoinen mekko tuo mieleen juhlapuvun, johon itse Wonder Woman voisi pukeutua. Eleganttia graafista linjaa pehmentää tyylikäs ja perinteinen Hollywood-kampaus ja romanttinen choker.
Nicole Kidman – Armani Privé

Yksi kestosuosikeistani, Nicole Kidman, ilahdutti pitkästä aikaa todella elegantilla pukuvalinnalla. Metallic + nude, kirjailut, harkitun huolellinen kampaus, syvän punaiset huulet – aivan täydellinen kokonaisuus!
Kuvista kiitos: Popsugar.com & Whowhatwear.com

Olen uhonnut jo ziljoona kertaa täällä blogissakin, että nyt lähtee tukka. Mutta tiedättekö mitä, nyt se tosiaan lähtee!
Päätöksen kypsyttelyaika on ollut kieltämättä melkoisen pitkä. Taisin tarvita sitä sisäistääkseni, ettei pitkät hiukseni pidä sisällään mitään taikavoimia.
Olen tosiaankin nyt valmis luopumaan ehkä siitä ainoasta asiasta, jota ulkopuoliset ulkonäössäni ihailevat. “Ooh, mitkä hiukset!”, “Onko ne tosiaan kokonaan sun omat?”, “Sun pitäisi pitää hiuksia useammin vapaana!” ja niin edelleen. Haluan eroon pitkistä kutreistani, koska haluan muutosta.

Tai oikeastaan paremminkin niin, että tunnen itse muuttuneeni ja haluan kevyemmän kampauksen, joka kuvastaa paremmin nykyistä Minttua.
Ihan lyhyt-lyhyeen en kuitenkaan halua palata. Olen kerran elämässäni testannut veikeän reippaan pixie cutin – ja voin vilpittömästi todeta, että se ei sovi sen paremmin kasvoihini kuin persoonallisuuteenikaan. Jotain vähän pidempää sen on pakko olla.

Karkilla ja Peetulla on molemmilla juuri nyt aika klassiset (ja melko lyhyet) polkkatukat. Olisihan se kai aavistuksen hassua, jos äiskällä olisi tismalleen samanlainen kampaus kuin tyttärillä.
Jotenkin myös tuntuu, että korvannipukat paljaaksi jättävä bob on niin suuritöinen pidettävä – eihän se ylety edes ponnarille – että meikäläisen hiustenlaittoaktiivisuudella se ei olisi ihan paras vaihtoehto. Sitä äsken mainitsemaani pixie cutia pois kasvatellessani, kävin läpi myös sen vaiheen, kun hiuksille oli tehtävä joka aamu jotain, että kehtasi mennä toimistolle. Sellainen peli ei kyllä vetele, kun kerran vaihtoehtojakin on.


Kampaaja-aikani on lauantaina vajaan kahden viikon päästä. Mieli ehtii toki muuttua siihen mennessä moneen kertaan, mutta todennäköisesti päädyn jonkinlaiseen long bob -versioon. Mukavasti vähän pidempi malli, jonka kuitenkin vielä saisi kiinni Se tuntuu sellaiselta sopivan suurelta loikalta superpitkästä vähän lyhyempään.
Varasin ajan samasta kampaamosta, jossa Karkki ja Peetukin käyvät, keskustan Björn Axén -salongista. Tytöt ovat käyttäneet vähän eri kampaajia siellä käydessään ja lopputulos on aina ollut tosi ihana.
Valitsin itselleni listalta “senior stylist & make up artist” -tittelisen Glorian, vaikka leikkuun hinta samalla tuplaantuikin. Ajattelin, että tässä kohdin ei ole järkevää alkaa pihistellä. Ihmisellä, jolla on kokemusta ja näkemystä, on ehkä myös ideoita siihen, miten tukastani saataisiin lyhyt mutta silti pitkä. Ja mielellään vielä myös niin, että se sopii kasvoihini.

Saas ny sit nährä kuinka muikkelin käy..
Kaikki kuvat täältä

Tukholman muotiviikolla tuli ikuistettua niin paljon upeita ja inspiroivia tyylejä, että oli ihan pakko tehdä vielä toinen kuvakavalkadi (edellinen löytyy täältä: Tyyli-inspiraatiota Tukholman muotiviikolta) tänne blogiinkin. Itse ainakin kaipaan hiukan uusia ideoita – tuntuu, että nyt on ollut niin harmaata jo niin pitkään, että pukeutuminenkin alkaa olla pliisua ja mitäänsanomatonta. Tosin tänään kyllä paistoi päivällä aurinko, joten ei pitäisi aina olla valittamassa.. 😀
Vahvimmat muotiviikolta bongatut trendit tiivistettynä:

• Polvesta alaspäin levenevät lahkeet housuissa, näyttävimmillään kunnon trumpetit.
• Erittäin kirkasväriset aksenttiyksityiskohdat musta-harmaa-valkoinen -akselilla liikkuvissa asukokonaisuuksissa.
• Tunikat ja mekot housujen kanssa.
• Etniset yksityiskohdat.
• Laukku joko säkkimäinen pussukka tai pieni ja napakka.
• Punk-henkisyydellä leikittely.

 

Trumpettilahkeista en nyt niin tiedä, mutta tunika-housut -yhdistelmää tulen varmasti testailemaan ihan lähiaikoina. Samoin hankintalistalla on jo jonkin aikaa keikkunut pussukkalaukku, joka pitänee tässä kevätsesongin lähestyessä hankkia garderobia täydentämään.
Tosin varsinaisen merkkilaukun sijaan ajattelin investoida Olympuksen pussukkamalliseen Bucket Bag -kameralaukkuun. Olen sitä jo livenäkin hiplaillut ja se vaikuttaa ihan täydelliseltä valinnalta mm. ensi kesän lomareissuja ajatellen.