Talven awards season on taas täällä – mahtavaa! Kai tämä on niitä aikuisen paperinukkeleikkejä, siihen verrattavissa ainakin; vietän kieltämättä mieluusti hetken jos toisenkin gaala-asujen kuvia selaten. Täytyy tunnustaa, että esmes tänään taisi upota koko lounastunti Golden Globe -mekkoja ihmetellessä. No, olen sitten taas huomenna reipas ja sosiaalinen.
Eilen (viime yönä) jaetut kultaiset maapallot menivät kaiketi oikeisiin osoitteisiin, ansioituneille näyttelijöille. Itse olen palkintojenjaosta vain pinnallisesti kiinnostunut (oikei – on ihanaa, että huippumahtavalta tyypiltä vaikuttava Jennifer Lawrence sai pystin ja kiva, että Leonardo DiCaprio palkittiin edes maapallolla, jos vaikka jää taas ne Oscarit saamatta). Tärkeintä on kuitenkin se, mitä celebrityt ovat päättäneet pukea päälleen punaiselle matolle.
Tällä kertaa tuntui, että tosi moni oli löytänyt itselleen sopivan, persoonallisen ja kauniin juhlamekon. Kammotushörsöjä ja kummallisuuksia ei ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tässä muutama ykkössuosikkini.

Cate Blanchett tyylillensä uskollisesti erinomaisen eleganttina eksklusiivisessa Armani Privé pitsimekossa.

Ahhahhahahhaaaa!!

Emma Watsonin selästä avoin kirkkaanpunainen mekko + mustat housut -yhdistelmä jakaa aivan varmasti mielipiteitä. Idea on oikeastaan aika karsea, mutta jotenkin Emma Watsonin ikä ja tyyli muutenkin rimmaa asun kanssa tosi hyvin.

Jennifer Lawrence on vaan niin kertakaikkiaan valloittava! Diorin Haute Couture -mekko sopii tyylitään täydellisesti yhteen kantajansa persoonan kanssa. Herkkä mutta raju, persoonallinen mutta klassinen, moderni mutta perinteikäs – ihan just niinkuin pitääkin!

Naomi Wattsin Tom Ford -mekko on melkein liiankin amerikkalaisen yliseksy. Koska muu asustus, meikki ja hiukset ovat kuitenkin hillityt, on kullanhohtoinen kokonaisuus glamourin juhlaa. Näistä kuvista ei oikein hyvin näy, mutta mekko on takaa avoin vyötärölle saakka.

Hollywoodissa näyttä olenvan menossa varsinainen baby boom. Punaisella matolla vaikutti olevan ennätysmäärä pyöreitä masuja. Olivia Wilden Gucci -luomus korostaa kauniisti vatsaa ja oli mielestäni yksi onnistuneimpia odotusajan juhla-asuvalintoja.

Taylor Swift ja Carolina Herreran klassisen Hollywood-henkinen juhlamekko. Myös kampauksessa ja meikissä on jotain hurmaavaa 50-lukufiilistä. Ihanaa!
Tässä kun näitä Golden Globes kuvia selaillessani samalla luin juttuja itse juhlasta ja ohjelmasta, tuli ihan sellainen olo, että olisi hauska katsoa, vaikka jokin kooste tuolta. Juontajapari vaikuttaa todella mainiolta ja kyllähän sitä palkintoja jakavat näyttelijätkin varmasti panevat parastaan, kun tietää, että pahimmat kilpailijat ja parhaimmat kollegat istuvat yleisössä.
Kuvat: Popsugar

Vuoden vaihtuminen saa aikaan aina saman ilmiön. Lupausten myötä iskee kaikenlainen uudistusvietti ja tekisi mieli laittaa koko garderobikin uusiksi kertaheitolla.
Tällä hetkellä Saint Laurentin 2014 kevätmallisto kiteyttää aika tismalleen sen tyylin, johon suuntaan haluan pyrkiä. Maskuliininen terävästi leikattu pukulinja kohtaa vahvan feminiiniset elementit, kuten heiluvat helmat, terävät korot ja ripauksen glitteriä. Soppa maustetaan vielä hyvällä ropauksella Debbie Harry -henkisiä New Wave Punk -vaikutteita. Täydellinen garderobi olisi sitten siinä.

 
Aion käyttää tätä omaa postaustani muistilistana, kun teen seuraavia hankintoja. Printit saisivat olla selkeitä, väriskaala musta-valkovoittoinen ja puhdas. Kaiken perustana hyvin leikatut, laadukkaat perusvaatteet, musta jakku, prässihousut, valkoinen kauluspaita, nahkahame. Lisää vain eye-liner.
Kuvat: Style.com

Tavallinen ketjukaupoista vaatehankintansa tekevä ihminen – eli kuka tahansa meistä – unohtaa helposti, että simppelimmänkin vetimen takana on usein yllättävänkin paljon ajatustyötä. Muistan oman ompelijakoulutukseni ensimmäisen tehtävän kanssa painiessani, että pitkän uran suomalaisen vaateteollisuuden huipulla tehneen opettajamme näkökulmasta oli suorastaan koomista, että unohdimme suunnitteluvaiheessa esimerkiksi ajatella, miten vaate teoreettisessa toteutustilanteessa puettaisiin päälle.

Samainen suuresti kunnioittamani opettaja myöskin iskosti inhon kaikkea ei-toimivaa kohtaan; vetoketjujen tulee aueta ja taskuihin pitää voida tunkea ainakin nenäliina – eikä jakun hihansuihin todellakaan ommella nappeja, jos niitä ei oikeasti voi aukaista ja sulkea.

Kävin eilen katsomassa Tillskärarakademin oppilasnäytöksen, joka järjestettiin Armémuseumin elegantissa aulassa. Coolista metalliverkko-catwalkista, musiikista, roudauksesta ja kaikesta muusta runt omkring vastasi toinen, tapahtumatuottamiseen keskittynyt lukiolinja, mutta nyt ei valitettavasti tule mieleen mikä.

Jos siellä ruudun toisella puolella on joku, jota mahdollisesti kiinnostaisi jo lukiotasoiset opinnot täällä Tukholmassa – laita tarkempia kysymyksiä kommenttiboksiin. Täällä on nimittäin aikas hyviä ja erinomaisia kontakteja antavia lukiolinjoja niille, jotka jo 16-veenä tietävät, miksi haluavat tulla isona. Etenkin siis esteettisien aineiden alueella.

Tillskärarakademin rehtori ja hyvä ystäväni Camilla Nhu Duongin jakussa, äidin vanhassa hopeatopissa, Hope:n kengissä ja kivipestystä silkistä valmistetussa kirppislöytöhameessa. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että pyysin Camillaa seisomaan tuossa hetken, että voisin tarkistaa kameran asetukset näytöstä varten. Asu on kuitenkin niin cool, että kuva oli ihan pakko laittaa tänne blogiin. Topin hopeaisuus ei valitettavasti toistu kuvassa ihan niin täydellisesti kuin olisin toivonut.

Näytöksen lisäksi paikalle oli pystytetty näyttely. Entisenä alan opiskelijana ja ex-ammattiompelijana mieltäni lämmitti ihan hillittömästi se, miten perusteellisesti Tillskärarakademin oppilaat perehtyvät mm. vaatteen rakenteeseen. Tillskärarakademi ei ole se luovin tukholmalainen suunnittelijakoulu, mutta esimerkiksi kaikki kaavoituksesta edes vähänkään kiinnostuneet (ja edes jonkinlaista kykyä osoittaneet) ryöstetään hyviin duuneihin H&M:lle nopeammin kuin koodarit Googlelle.

En oikeastaan edes tiedä millainen maine H&M:llä on Suomessa, mutta täällä meillä se katsotaan vähintäänkin ompelu-, suunnittelu- ja muotialan “yliopistoksi”. Mikä sinänsä on ihan loogista, koska korkeamman asteen koulutuksiin täällä on todella helppo päästä, koska pääsykokeita ei tunneta, mutta todellista taitoa vaativia koulutuksia on erittäin vähän.

Tässä vielä lopuksi yksi näytöksen ehdottomasti hienoimmista asuista. Sähkönsinisestä ja signaali-oranssista silkistä valmistettu pitkä mekko on leikkaukseltaan klassinen, mutta vastavärien yhdistäminen tekee siitä voimakkaamman kuin aika perinteinen iltapukumalli olisi muuten ollut.

Sini-oranssin silkkimekon idea- ja fiiliskuvat samoin kuin mallipiirros ja kuvaus kertovat, että kyseessä on paljon enemmän kuin vain puku.

Jostain syystä Tampere-talossa järjestetyn itsenäisyyspäivävastaanoton pukujen arvostelu ei tunnu ihan samalta kuin perinteisten Linnan juhlien. Tämä modernimpi tapa juhlia tuntui aluksi omituiselta – eikä rehellisesti sanottuna ollenkaan kiinnostavalta, mutta lopulta olen sitä mieltä, että näistä juhlista katsojat sai paljon enemmän. Olihan ohjelma aika synkkä sävyltään, mutta toisaalta ihan ymmärrettävää, että ensimmäisellä kerralla haluttiin mennä perinteisellä linjalla. Kyllä sitä lopulta katsoo mielummin laadukasta ohjelmaa kuin väkinäistä valssaamista piukkaan ahdetussa salissa.

Päätin sitten kuitenkin sanoa mielipiteeni juhlan parhaimmista pukeutujista. Kyllä – olen sitä mieltä, että “kaikkien” lehtien yleisöäänestykset voittanut Pamela Tola oli kovin suloinen Mert Otsamon suunnittelemassa jätskipaperiluomuksessaan. Siitä huolimatta uuden pukeutumiskoodin mukaiset elegantit, tyylikäät ja viehkot asut olivat ihan muut.

Itsenäisyyspäivävastaanoton asut – TOP 3

Vuoden lehtivalokuvaaja Meeri Koutaniemi oli valinnut etnishenkisen vihreäsävyisen asun. Tykkään kokonaisuudesta ihan hurjasti! Koutaniemi on onnistunut siinä, missä niin moni meni metsään: asusteet, kampaus, korut, kengät, meikki – kaikki sopivat täydellisesti yhteen ja muodostavat saumattoman tyyli- ja värikokonaisuuden.

Elina Kiikko pystyy periaatteessa kantamaan millaista mekkoa tahansa. Jostain syystä kuitenkin kokonaisuus on helposti hiuksenhienosti white trash -linjan väärällä puolella. (ehkä se vain johtuu boyfriendin kyseenalaisesta tekstaritaipumuksesta, joka säteilee Kiikko-raukan ylle myös?). Tämä nahkainen kotelomekko on kuitenkin mielestäni hyvin elegantti ja oikealla tavalla cool. Myös clutch toimii hyvin ja teräväkärkiset pumpsit. Superpaljon pisteitä kultaisesta pantamaisesta vyöstä. Sen sijaan poskipunan kanssa olisi voinut ottaa vähän rauhallisemmin ja suuremmat & löysemmät kiharat olisivat olleet selkeästi elegantimmat. Mutta kokonaisuus on pienistä puutteista huolimatta mielestäni oikein onnistunut!

Kenkäsuunnittelija Minna Parikan kokonaisuus on lähestulkoon täydellinen! Sileät hiukset ja säästeliäs meikki toimivat tosi upeasti vastakohtana huikeakuosiselle asulle. Dress code olisi toki sallinut vähän enemmän paljasta pintaa, mutta jotenkin tällainen elegantti tyylikkyys alkoi tuntua virkistävältä kaikkien niiden barbie-leikkeihinsä unohtuneiden rouvashenkilöitten jälkeen.

Kenkäsuunnittelijan kengät. Itselläni ei ole ollut mitään Parikka-himoa aikaisemmin, mutta juuri tismalleen nuo (ehkä toisen värisenä…) voisi olla todella huippu lisä juhlakenkävalikoimaani. Yhdet kengät, joilla oikeasti voisi kävellä, ei ehkä olisi mikään kovin huono asia.

Siinä oli Mintun vuoden 2013 Virallinen TOP 3 -lista.

Erikoiskunniamaininnan ja virallisen (virtuaalisen) paras pukeutuja pystin saa kuitenkin Duudson-poppoo!

Tämä oli juuri tismalleen oikea juhla pukeutua tyyliteltyihin superseksyihin Härmän pukuihin gTien kaulavaatteisiin ja charmikkaaseen leveään hymyyn. ME likes!

Presidentin linna taitaa olla vielä useamman vuoden remontissa. Oikeastaan aika mainio tekosyy uudistaa itsenäisyyspäiväjuhlaperinnettä ihan pysyvästikin. Nythän sitä voi alkaa vaikka heti spekuloida, että Turkuunkohan ne juhlat menee ensi vuonna ja osaavatkohan ne siellä mitään kekkereitä edes järjestää… Haha!

Kuvat: Hesari, Seiska, Iltalehti, Iltsikka

Käytiin tänään Peetun kanssa töitten jälkeen tutustumassa Modecenterin Café Operassa järkäämään SS2014 pressipäivän tarjontaan. Paikalle oli kertynyt kiitettävän monta merkkiä, mutta aikas monet olivat kyllä sellaisia varsin pieniä, joita edes täältä meiltäpäin ei saa kuin jostain hassusta pienestä putiikista.

Pikkuisen isompia ja tunnetumpiakin brändeja toki bongattiin. Asustepuolelta ei löytynyt mitään hirmu jännää, mutta vähän kieltämättä ihmeteltiin esillä olevaa Snö of Swedenin mallistoa. Siis onko tuo takavuosien luonnonkivi-suosikki siirtynyt tosiaan ihan täysin niin tallatulle ketjulenkkilinjalle – vai mitä? En kyllä ole heidän edesottamuksiaan kovin seurannut, mutta täytyy kyllä sanoa, että pressipäivän annin perusteella en ole niin kovin kiinnostunutkaan. Pieni plussa sentään punakullan värisistä jutuista, vaikka ei sekään nyt varsinaisesti enää mikään uutuus ole.

Toinen takavuosien suosikki, tanskalainen Mexx, on onnistunut huomattavasti paremmin. Sinisävyinen pointillistinen viskoosijakkupuku antoi yllättävänkin raikkaan ja trendikkään vaikutelman. Varmaan istuvuuskin on ihan hyvä, jos ei Mexx ole hukannut ihan kaikkia kaavottajiaan.

Mexxiltä löytyi myös hillittömän kaunis oranssi-turkoosi maksimekko. Omasta garderobistani ei löydy kunnollista maksia edelleenkään, joten tuon Mexxin version aion käydä sovittamassa heti, kun se tulee kauppoihin keväällä!

Jos edelliset pari merkkiä olivatkin vähän sellaisia männävuosien tähtiä, aivan totaalisen uusi tuttavuus oli sen sijaan ruotsalais-brandi Ulf Andersson. PR-neidon mukaan merkki on ihan kohtuullisen suuri Jenkeissä ja etenkin Kanadassa. Tuohon on tietty mahotonta sanoa mitään, mutta tosi hurjan kauniita, vähän retro-henkisiä mekkoja heidän esittelytangostaan löytyi tänään. Extra-pisteet Ulf Andersonille sika-viileästä Tre Kronor -logosta!

Tässä voidaan todeta ihan käytännössä, että lauantaisen kamerakoulun opit eivät vielä ole aivan täysin iskostuneet tajuntaan. Hämärässä kuvaaminen ei tuota mitään timanginkirkasta lopputulosta, vaikka objektiivi on vaihdettu ja automaattiasetus jätetty unholaan.

Noh, eipä tuossa tämänpäiväisessä office-asussa nyt mitään älytöntä ihmettä olisi ollutkaan. Monkin musta jakku, H&M:n harmaat samettihousut, Dr. Martensit, Marc Jacobsin laukku – kaikki on täällä esitelty aikaisemminkin. Uutta on ainoastaan H&M:n Isabel Marant -malliston korvikset. Ne näkyy onneksi erinomaisesti tässä kuvassa. Haha!

Peetun asu:

• norsuneule, Forever21
• kauluspaita (alla), Monki
• hame, Monki
• sukkikset, H&M
• kengät, DinSko
• reppu, Kånken
• huivi, tuliainen Thaimaasta
• takki, ??

Nyt Inspiration Blog Awards gaalan kuvaseinäkuvat on vihdoin julkaistu! Kaikki kuvat voi käydä tutkailemassa täältä: Katso kuvat Inspiration Blog Awards -juhlasta. Itse keskityn esittelemään vain omaa asuani ja lisäksi muutama muu, joista tykkäsin ihan erityisesti. 😀

Parhaiten asuni näkyy tässä ekassa kuvassa, jossa pääsin ikuistettavaksi ihanan ihanan Stellan kainaloon. Stella on aivan järkyttävän hottis huippukorkeissa otk-buutseissaan, nudessa asussa ja suloisessa surffitukassaan. Omassa asussani tykkään eniten siitä, miten Kalevalalta lainaan saadut Hämäläiset juhlakäädyt rimmaavat Filippa K:n karvanilkkureitten kanssa ja tietty tuosta Diana von Furstenbergin mekosta. Mekkoa oli nyt tällä kertaa ihan pakko vähän rokintaa Acnen elämää nähneen nahkarotsin avulla…

Oli nyt pakko laittaa tämäkin kuva tänne, vaikka meikäläisen naama onkin jotenkin kummasti levinnyt pitkin (tuplana näkyvää) kaulaa. Ei sitä ihan joka pääse kuvaan näin mahtavien naisten kanssa! Business Womanin asu höyhenhörselöisine vyötäröineen on aivan mielettömän chic, samoin Karlan flapper-henkinen samppanjan värinen mekko. Dahlia oli niin hienona, että ensin en edes ollut tunnistaa ja Marjukan nuden värisin asustein stailattu Filippa K:n mekko sopi kantajalleen aivan täydellisesti. Ja aika kivasti rimmaa tuon ylläolevan naisjoukon värisävytkin keskenään!

Illan upein pari oli ehdottomasti Nata ja Saara!

Vaikka kyllä Rilla ja gorilla pistivät aikas hyvin kampoihin tuolle edelliselle pariskunnalle. Rillan Vivienne Westwood oli mielestäni yksi koko illan ehdottomasti kauneimpia mekkoja ja koko kokonaisuus muutenkin tosi viehättävä.

Ja jos nyt ihanista mekoista alettiin, niin täytyy sanoa, että Indiedays-tiimin 2OR+ByYATit olivat kyllä aivan mielettömän hienoja jokaikinen!!

Kuvat: Pauli Siuruainen/Olympus