Kävin Tukholman muotiviikon aikaan tutustumassa ihan uuteen, Non Sense -nimiseen merkkiin. Tiesin odottaa vähän Odd Molly -henkistä tyyliä, sillä brandin perustajaporukka suunnittelijoita myöten on sama kuin Odd Mollylla.
Non Sense on reteempi, rokkaavampi ja boheemimpi kuin konservatiivinen isosiskonsa. Vaatii selkeästi enemmän pokkaa pukeutua niitein somistettuihin paisley-paitoihin ja liskonilkkureihin kuin Odd Mollyn sievän romanttisiin asuihin. Molempien merkkien perustaja Per Holknekt sanoo saaneensa inspiration Non Sense -tyyliin luettuaan “Fifty Shades of Grey” -kirjan.

Itse en ole kulttiasemaan noussutta kirjaa lukenut – enkä käynyt katsomassa elokuvaakaan, joten olen ehkä hiukan väärä ihminen kommentoimaan vaikutteita. Jotenkin on kuitenkin sellainen fiilis, ettei Non Sense nyt ihan niin hurjan tummasävyinen ja eroottinen ole tyyliltään. Itselleni tulee ennemminkin mieleen 70-lukuhenkinen cool hippinainen Kaliforniasta, joka hengailee Rollig Stones ja Jimi Hendrix -tyyppien kanssa.

Mielenkiintoista nähdä tuleeko Non Sensestä samanlainen menestystarina kuin Odd Mollysta. Jotenkin vaikea kuvitella, että siitä tulisi ainakaan samanlainen virkanaisten vaatettaja. Itse en myöskään näe itseäni pukeutumassa kokonaiseen Non Sense -asuun, sen verran nuo tuntuvat vievän tilaa ja vaativan huomiota. Sen sijaan jonkin yksittäisen niitein koristellun paisley-paidan tai herkulliset bootsit saattaisin kyllä haluta garderobiani täydentämään.

Ihanaa, että on perjantai! Ja ihan superihanaa, että on aurinkoista ja suhteellisen lämmintäkin. Viikko ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen raskas, vaikka muutamana iltana on taas tullut tehtyä ylitöitä pitkälle iltaan. Siitä huolimatta tuntuu, että perjantai ja vapaa viikonloppu ei tullut hetkeäkään liian aikaisin!
Olen juurikin kiitämässä takaisin kaupungille – kävin vain pikapikaa vaihtamassa vähän vaatteita kotona työpäivän jälkeen. Ohjelmassa on treffit ja illallinen hurmaavan Blond Boulevard -Veeran kanssa. Niin ihanaa päästä tiukan työputken jälkeen vähän ihmisten ilmoille ja parantamaan maailmaa hyvässä seurassa.

Ihan niin lämmin ei ole, että tänään olisin tohtinut lähteä Havaianakset jalassa liikkeelle. Katsotaan, jos saisimme järkättyä illallisen lomassa pienet asukuvaussessiotkin, niin voin sitten myöhemmin esitellä myös tämäniltaisen asuni. Mutta tämä hapsukimono- ja risafarkkuasuni on loppukesän lomilta. Taisi olla perjantai ja terassituulettumisen aika silloinkin.
Tykkään Asokselta* hankkimastani River Islandin* hapsukimonosta tosi paljon! Alunperin ajattelin sen vain rantakäyttöön, mutta kyllä se kesän mittaan oli aika usein muutenkin päällä. Nyt se on jo vähän liian kesäinen fiilikseltään ja tuskin jaksan odottaa, että saan ottaa sen uudelleen käyttöön seuraavan lämpimän sesongin koittaessa!

Tykkään tosi paljon tästä kuvasta, vaikka ensin ajattelin, että se on ihan oudosti valottunut. Alkusyksyn aurinko paistaa ilmeisesti jo niin alhaalta, että se asettaa ihan omat haasteensa kuvaamiselle. Toisaalta joskus tulee ihan sattumalta tällaisia epätavallisen runollisia kuvia. Tuota ei ole edes käsitelty mitenkään, paitsi että leikkasin hiukan ylimääräistä kiviseinää pään yläpuolelta pois. Kuvatodiste, että Minttukin voi joskus näyttää ainakin hiukan seesteiseltä! 😀

 

• kimono, River Island
• toppi, Primark
• farkut, Esprit (saatu)
• lipsut, Havaianas
• aurinkolasit, Tiger of Sweden

*= mainoslinkki

Kesäloman jälkeinen ensimmäinen työviikko on alkanut sellaista haipakkaa, että hyvä, kun on ehtinyt vähän hengähtää välillä! Työpäivät on venynyt pitkälle iltaan ja Minttu on ollut sen jälkeen aikas slut. Tänään onneksi pääsin ajoissa kotiin ja kun sääkin muuttui kesken päivän yhtäkkiä sekä aurinkoiseksi että lämpimäksi, skippasin illaksi varatun joogan ja meninkin lenkille. Ai että kyllä teki hyvää! Lenkkipolun varteen on myös pykätty varsin kiva ulkoilmapunttisali – ja siellä on näppärä käydä vähän nostelemassa tukkeja hölköttelyn päätteeksi.
Tänään oli tosiaan illallakin vielä parisenkymmentä astetta lämmintä ja oikein aurinkoista. Tosin ei kuitenkaan ihan niin ihanaa kuin näissä pari viikkoa sitten otetuissa kuvissa, joissa ollaan Karkin ja Peetun kanssa juhlimassa, kun hyvä ystäväni täytti pyöreitä. Ihan mieletöntä, että tosiaan just oli niin kuuma, että tuskin edes yömyöhällä tarvitsi mitään pitkähihaista!
Aika mieletöntä on myös se, miten kuva paljastaa, että Peetu on äiskäänsä pidempi, vaikka jalassani on 11 cm korot ja toisella Birkenstockin läpsyt!

Romanttinen vanhaan Renuun tehty food truck toimi juhlien alkukuohuvien ja cocktail-palojen tarjoilupisteenä. Sen omistaa juhlakalun ystävä, joka vastasi muutenkin illan herkullisesta, Pohjanlahti-henkisestä tarjoilusta. Kaikki muut oli jo mennyt sisälle syömään ennen kuvien ottamista – siksi tässä on niin rauhallista.

Oma juhla-asuni koostui Gestuzin ihanasta helmijakusta (tosin hiukset jää koko ajan kiinni helmiin… Haha!), H&M:n hameesta, Primarkin topista, Lacosten sandaaleista ja Karen Millenin clutchista.

En ollut erikseen kysynyt lupaa juhlissa otettujen kuvien julkaisemiseen, joten tässä vain hiukan fiilistelyä. Yläkulmassa näkyy osa päivänsankarin kampausta, jonka on väsännyt yours truly. Tein myös juhlameikin, joten eiköhän tässä aletakin olla jo puolivalmiita ammattimeikkaaja-kampaajia! Haha!! No eivais! Ihan onnistunut look saatiin kuitenkin aikaiseksi, vaikka varsinkin kampaus piti tehdä alusta muutamankin kerran, ennenkuin sopivan huoleton sykerö oli valmis.

Peetulla oli juhlissa Mintun ompelimosta valmistunut mekko ja valkoiset Birkenstockit (aurinkolasit Bvlgari) ja Karkilla Filippa K:n silkkisatiinimekko, Mintun Alexander Wang for H&M läpysköiden kanssa.
Muuten aivan järkyttävän huonot ainakin minun jalkaani nuo Wangin yhteistyömallistolipokkaat. Tykkään niiden mallista ja ulkonäöstä tosi paljon, mutta vaikka olen koko kesän koittanut sinnikkäästi kesyttää niitä, saan edelleen aivan mielettömät rakot ihan pelkältä roskienvientimatkaltakin.

Maaginen kuumankostea loppukesän yö – täydellinen hetki iloisten ja lämminhenkisten juhlien järjestämiselle!
 

Koko Tukholman muotiviikon puhutuin näytös ei ollut näytös ollenkaan. Enkä ollut edes paikalla.
Ann-Sofie Back on ehkä suurin mahdollinen stara ruotsalaisella muotitaivaalla. Muotiviikon toisen päivän aamuna SS16 malliston esittelyyn oli kutsuttu todella rajoitettu määrä huipputoimittajia. Olin toki oven takana kärkkymässä, josko joku kutsuvieraista olisi jättänyt tulematta, mutta tällä kertaa ei onnistanut. En tosin ollut ainoa – meitä oli ihan merkittävä joukko, jotka sitten päädyimme pressihuoneeseen odottelemaan seuraavan näytöksen alkua.
BACK on the Beach:

Taustalla kuulimme, miten Ann-Sofie Back kännykkävideon välityksellä kylmästi dissaa koko  Tukholmaan vaivautuneen fashion-skenen ja esittää toivomuksen, että porukat tulisivat Lontoseen.






Aamiainen oli kuulemma herkullinen, goodie-bag avokätinen ja jokaiselle käsin kirjoitetut tervehdykset hellyyttävä ele. Täytyy sanoa, että vaikka olinkin läsnä vain melkein (videon ääni kuului kyllä pressihuoneeseen… :D), tämän täytyy olla yksi Tukholman muotiviikon hauskimmista ja mieleenpainuvimmista “näytöksistä”!
Kuvat: Elle.se

Lämpimät fashion-terkut Tukholman muotiviikoilta!
Jotenkin taas kerran kuvittelin, että ehdin postailemaan näytösten väleissä – kun nyt kerran omistan oikein hienon iPadinkin ja kaikkee. Mutta ei, kyllä se vaan niin on, että jos yrittää vähänkään nähdä about kaikki näytökset, niin eihän siihen väliin juuri mitään bloggausaikaa jää.
Toisaalta on kyllä ihan hauskaakin, että nämä muotiviikkopäivät on niin intensiivisiä. Tuntuu ihan kuin olisi lomalla “fashion maailmassa” ja eläisi siinä ihanassa kuplassa nämä muutamat päivät. Vaikka kyllähän sitä tietää, että se tavallinen arki siellä taas odottaa, mutta nämä muutamat päivät inspiraatiota, luovuutta, ja muotia isolla F:llä on kyllä aina tervetullut breikki suolakaivoshommiin.
Mutta nyt pieni katsaus eilisen maanantain huippuhetkiin.

Ida Sjöstedtin näytös avasi muotiviikon. Ei oikeastaan mikään ihme, kun kuluneen vuoden aikana hän on pukenut nykyään prinsessaksi tituleerattavan prinssinpuoliskon Sofian sekä Nobel-illallisille että – mikä tärkeintä – toteuttanut hänen hääpukunsa. Kyllähän siinä on jo aika runsaasti meriittiä avajaisnäytöstä varten.
Olen ollut tinkimätön Ida Sjöstedt -fani siitä lähtien, kun näin suunnittelijan ensimmäisen kitch-glamour meets rock’n’roll -näytöksen Tukholman muotiviikolla vajaat kymmenen vuotta sitten. (Valitettavasti henkilökohtainen tägäys-systeemini ei ole ollut ihan vedenpitävä, mutta vanhimmat jutut löytynevät tägin SFW -alta).

Nyt ensimmäistä kertaa en oikein tiedä, mitä sanoisin. Näytös, kevään 2016 mallisto, näytti catwalkilla superkauniilta – suorastaan älyttömän ihanalta, hyvin ja laadukkaasti toteutetulta ja kaikin puolin suloiselta. Mutta samalla jotenkin niin hurjan konservatiiviselta. Vaikka tykkäsinkin oikeastaan ihan jokaikisestä Ida Sjöstedtin SS16 -malliston vaatteesta, jäin kyllä hiukan kaipaamaan sitä über-feminististä asennetta, jossa suloisuus ja feminiinisyys on anarkiaa ja oman tilan ottamista – eikä vain, no, sievää..

Tämän sesongin Tukholman muotiviikko on siitä poikkeuksellinen, että välillä ehtii jopa käydä haukkaamassa jotain lounaan tapaista ilman, että tarvitsee missata yhtään näytöstä. Muuten kyllä tuntuu vähän siltä, että muotiväki elää näytösviikkojen ajan vain samppanjalla ja proteiinipatukoilla..
Minimarket teki näyttävän paluun Tukholman muotiviikon catwalkille monen sesongin jälkeen.

Minimarket on aina ollut suosikkini – ja siksikin odotin tätä muotiviikkopaluuta tosi paljon.
Ehkä vähän liiankin paljon, sillä en voi kieltää, ettenkö olisi ollut hiukan pettynyt heidän SS16 mallistoonsa.. Leikkaukset on kyllä ihan mahtavia ja tykkään tosi paljon siitä, miten he käyttävät ohutta neopreeniä normikäyttöön tarkoitetuissa asuissa (vaikka se onkin hiukan 2010…) ja printitkin on jees.

Minimarketin parasta onkin varmasti hyvät printit yhdistettynä simppeliin, mutta oivaltavaan leikkaukseen. Tai no, parasta antia ihan oikeasti on heidän asusteet – erityisesti kengät – mutta niitä kävin katsomassa vasta tänään, joten niistä on tulossa tarkemmin juttua myöhemmin, kunhan ehdin taas kuvien editoimishommiin.

Virallinen muotinäytöksenkatsomisilme. 🙂

Maanantain positiivinen yllätys oli todella johdonmukaisen ja kauniin malliston esitellyt Stylein. Tässä heidän tulkintansa olkapäät paljastavasta singoalla-paidasta, jota ilman tuskin ensi kevät-/kesäsesongista voi selvitä – sen verran suosittu tuo malli on ollut eri suunnittelijoiden näytöksissä!

Ryhmä muotinäytösmalleja oli paussilla ulkona. Street-style -kuvaajat menivät siitä sitten ihan pähkinöiksi!
Eilen kruunattiin myös vuoden Swedish Fashion Talent of the Year.


Voiton vei SIMON EKRELIUS (hänen tuotantoa nuo asut tuon kukkapuskakuvan yllä). Monet muutkin olisi kyllä ansainnut voiton, mutta niinhän se on, että vain yhden voi valita kerrallaan.

Muotiviikon fiilikseen kuuluu hiukan se, että astutaan pois omalta mukavuusalueelta. En todellakaan, siis t o d e l l a k a a n, ole mikään hattu-ihminen. En edes pipa-ihminen. Vaikka molemmat niistä on kai tavalla tai toisella niin trendikkäitä juuri nyt. Ei, minä vaan en kestä mitään koristetyyppiseksi päähineeksi tarkoitettua asustetta.

Melkein olin kyllä muuttamassa mieleni eilen, kun kävin catwalk-näytösten välissä tsekkaamassa Horisaki-nimisten käsin luonnonmukaisin menetelmin valmistettujen hattujen esittelyn. Sisäinen materiaalinörttini hyrisi ihanan työstetyn huovan ja patinoidun nahan äärellä ja esteetikko minussa yritti tolkuttaa, miten kaunis asia hattu voi olla.
Testasin sitten yhtä, joka tuntui kuiskuttelevan nimeäni.

Ihan heti en luvannut ruveta kreisiksi hattutädiksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä… Ei tuo nyt niin pahalta näytä!
Kuvailin eilen useammankin videon, mutta ainoa säällinen tallentui Whyredin loppukiitoksista. Aika merkillisen aikuismaisella linjalla ollaan täälläkin – eikö vaan?

Siis oletteko nähneet nämä uskomattoman hienot videot!? Varmasti moni on, sillä ne on kiertänyt jo hetken Facebookissa, mutta siltä varalta, jos muodin historian läpileikkaus on vielä näkemättä – suosittelen ehdottomasti katsomaan!
Videolla todella oivaltava näkemys vuosikymmenen pukeutumistyylistä sadan vuoden ajan alkaen vuodesta 1915 ja päättyen vuoteen 2015. Fiksua tekijöiltä valita vuosiluku vuosikymmenen keskeltä – silloin tyyli on ehkä kaikkein keskittynein. Tottakai jokaiseen vuosikymmeneen mahtuu myös muunlaisia trendejä, mutta sekä miesten että naisten video on vähintäänkin nautinnollista ja oivalluksen hetkiä tarjoavaa katsottavaa. Muoti on niin paljon muutakin kuin pelkkiä vaatteita…