Ihan ensimmäiseksi: eilinen Princen konsertti oli jotain niin mielettömän mahtavaa, että en ole oikein vieläkään palannut takaisin maan pinnalle. Tai edes takaisin koti-galaxille… Jätän tarkemmat musiikkianalyysit niille, jotka niitä osaavat tehdä. Mutta on se vaan ihan käsittämätön fiilis, kun heti keikan ensimmäiset soundit on viedä jalat alta, sen jälkeen meno jatkuu sellaisena, että aika ja paikka unohtuu tanssiessa. Välillä tekee mieli itkeä, välillä nauraa ääneen. Kaksi ja puoli tuntia meni yhdessä hujauksessa. Olen niin onnellinen, että sain olla mukana – ja että kaikki oli niin uskomattoman eeppistä ja legendaarista, että jopa Mintun sanavaraston superlatiivit loppuvat kesken.
Eilisillan konsertin (tai siis Stockholm Music & Arts -festarin päätöksen, mutta konsertilta se kyllä enemmän tuntui) ja tämän päivän työpäivän väliin jäi vajaan neljän tunnin yöunet. Työpäivä meni ihan vanhoilla adrenaliineilla, mutta nyt alkaa kyllä jo masiina tökkiä siihen malliin, että pakko suoriutua peiton alle asappina.
Princen vaatimuksesta festareilla oli eilen kielletty kameroiden vienti alueelle ja kaikenlainen valokuvaaminen muutenkin (esmes kännyköillä). Tässä kuitenkin aurinkoisia fiiliskuvia ja meidän porukan festariasut lauantailta.
Karkki festari-kesäheinänä chillailemassa Skeppsholmenin rannassa.
- brodeerattu pitsitoppi, Forever21
- shortsit, Filippa K
- tennarit, Converse
- arskat, Sebastian
Vannoutunut mekkotyttö Peetu puki lauantain festareitten kunniaksi juuri pari päivää aiemmin Forever21:lta saapuneen mekon päällensä.
- mekko, Forever21
- laukku, TopShop
- nahkatennarit, Vagabond
Riemullisesti valottuneissa kuvissa mukana mm. Mintun hikisen päivän ansiosta ihanaksi ryppypalloksi rutistuneet puolipellavashortsit. Tunnen myös oloni tosi viisaaksi, kun yritän tuossa väkijoukon keskellä esitellä illaksi varaamani mustan sifonkipaidan epäsymmetristä leikkausta. Haha!
- toppi, Forever21
- shortsit, Filippa K
- sifonkipaita, MTWTFSS
- korvikset, AdR for H&M
- arskat, Polaroid
- sandaalit, Moheda
Karkki fiilistelee.
Virallinen festari-urpokuva! Mitä ihmettä me tehtiin roudaustauoilla ennen digi-kameroita ja kännyköitä??
Camillan überhieno kisukaulakoru on peräisin Berliinistä. Miau!
Rodriguez – lauantai-illan pääesiintyjä. Mielenkiintoinen elämys – ja etenkin Searching for Sugarman -dokkarin antamaa taustaa vasten. Ehkä ei musiikillisesti ihan niin koskettava kuin ehkä salaa toivoin, mutta jotenkin historiallisesti merkittävältä tuntui kuitenkin se, että sai olla paikalla. Eikä se ole ihan vähän sekään.
