Peetun asu perjantailta. Sailor-henkinen mekko on viimeisimmästä Forever21-paketista putkahtanut ihanuus. Tavallaan merimiesmuoti yhdistyy mielessä keväisiin trendeihin, mutta aivan mainiostihan tuo toimii näin syksymmälläkin.
Saatiin pitkästä aikaa houkuteltua Kissakin kuvaan. Ja juu, kaulakello toimii ihan oikeasti (ihan muutaman kerran Peetu onkin sitä toistellut…)!
Gudrun Sjödén esitteli eilen 35-vuotisjuhlamallistonsa Rosendals Trägårdin tunnelmallisessa miljöössä. Laitan lisää kuvia herkullisen värikylläisistä asuista heti, kun saan haravoitua helmet muistikortille päätyneiden noin ziljoonan kuvan joukosta. Nämä ekologisesti viljellyistä kaaleista väsätyt päähineet oli kuitenkin pakko laittaa heti eetteriin!
Eikö kaikki trendigurut olekin yhtä mieltä siitä, että hattu on tämän syksyn ykkösjuttu? Kaalihattu kerää takuuvarmasti pointsit kotiin! 😀
Muutama päivä sitten kuuluttelin vinkkejä, mistä löytäisin kivan sleeven 17″ MacBook Prolle. Tusen, tusen tack kaikista ihaniin verkkokauppoihin johtaneista linkeistä. Pienen miettimisen jälkeen päädyin vaihtoehtoon, jonka olemassaolon puuttumista olin jo ehtinyt harmitella. Luulin nimittäin, että Marc by Marc Jacobs ei valmista ollenkaan suojia 17″ näytölle, mutta kiitos Auroran vinkin, sellainen löytyi Shopbop.comista.
Tänään kotona odotteli ihana yllätys! Bf taisi haluta oman suojapussukkansa takaisin (ja varmaan ihan pikkuisen myös ilahduttaa Minttua… ;D), sillä paketti humpsahti postista ilman, että olin edes sitä osannut odottaa. Ja toimitus oli kuulemma ihan älyttömän nopeaa – vain muutama päivä tilauksen tekemisestä.
Ja onhan se vaan niin hieno!! Sisältä kisunpehmeää karvamaista materiaalia ja päältä kolhuja vaimentavaa neopreniä.
Kyllä nyt kelpaa lähteä ulkoilemaan tietokone kainalossa! Tosin sitä kangaskassia kantovälineenä en taida hylätä vieläkään. 🙂
Nyt tarvitsisin apua!
Olen jo pitkään miettinyt, miten saisin ohjelmaani jotain lihaskuntoa kehittävää treeniä. Kun istuu päivät päästään (ja useimmat illatkin…) tietokoneen näppiksen ääressä, tuntuu, ettei pelkkä lenkkeily tai muu satunnainen aerobinen liikunta yksinään riitä. Hartianseutu, selkä ja oikeastaan koko yläkroppa huutaa apua, jonka oletan löytyvän painoharjoittelusta.
Ongelma on vain se, että inhoan treenata kuntosalilla. Pelkään sotkeutuvani laitteisiin ja aina joku lihasmörkö läähättää niskaan: onks sulla vielä monta sarjaa jäljellä? Ei ole kovin tehokasta, jos ensimmäinen ajatus on: joko saa lähteä kotiin.
Body Pump oli pitkään mainio ratkaisu, mutta näin yhdentoista vuoden jälkeen se tuntuu yksinkertaisesti puuduttavan tylsältä. Ja jostain syystä olen viime aikoina onnistunut eksymään sellaisten ohjaajien tunneille, jotka lätisevät jokaikisen biisin välissä niin pitkään, että motivoituneemmaltakin menee hermo.
Facebook – tuo moderni informaation ja inspiraation kultakaivos – on kertonut, että suorastaan hämmästyttävän suuri osa tutuistani treenaa kahvakuulien kanssa. Kiinnostus heräsi, mutta huomaan olevani aiheesta ihan pihalla…
Tarvitsisin siis apua!
Olisin erittäin kiitollinen kaikista uuden treenimuodon aloittamiseen liittyvistä vinkeistä!!
Kesän jäljiltä huomaan, että vaatevarastooni on kertynyt kaikenlaista käsittämätöntä. Kuten turkoosit sandaalit, mintunvihreäraidallinen neulepaita ja perhoskuvioiset shortsit.
Jo parisen viikkoa olen tuntenut syvää kaipuuta takaisin perusasioiden pariin. Aloitin siivoamalla vaatekaapin. Keväällä hehkuvaniloiset vaatteet tuntuivat nyt vain yksinkertaisesti kirjavilta. Pyykkäsin kaiken ja viikkasin talviteloille. En ikinä heitä menemään juuri edellisen sesongin vaatteita – vain juuri meneillään olevan. Näin akuutti (mutta ohimenevä) kyllästys ei aiheuta lempparivaatteiden tuhoa.
Järkkälyhomman ohessa mietin ikuisuusprojektin “täydellinen vaatevarasto” pysyviä tukipilareita. Siisti, laadukas valkoinen t-paita pitää aina löytyä ja musta siisti kapea hame. Istuvat siniset farkut ja klassinen musta bleiseri myös. Ja siistit valkoiset tennarit.
En nyt varsinaisesti ole mikään Converse-uskovainen (vaikka täällä Tukholmassa niin moni…). Garderobini “siistit valkoiset tennarit” -paikkaa on täyttänyt niin klassiset nahkaiset Pumat kuin hillityn stylet Kedsitkin. Nyt kuitenkin päätin, että annan todellisille klassikoille jälleen mahdollisuuden ja hankin ensimmäiset Hi Topini tämän vuosituhannen puolella
Jälleennäkemisen riemua! Yritin hikipäässä kaivaa arkistosta kuvia, joissa Tinnin kanssa patsasteltiin jaloissa eriväriset All Starit. Siis eriväriset omissa jaloissa. You just have to love the 80’s…. Paitsi että kasarilla kuvat otettiin filmille ja filmi oli kallista etsetera. Kuvia otettiin lähinnä lomamatkoilla, jouluna, rippijuhlissa ja lakkiaisissa. Eli ei nyt ainakaan tähän hätään ole todisteita siitä, miten me oltiin tosi SKA. 😀
Sunnuntaipäivällisellä käytiin mielenkiintoinen keskustelu Conversen Hi Top All Stareihin liittyen. Miksiköhän logo-leima on varren sisäpuolella? Seurueemme pisimpään vaatealalla työskennellyt oli sitä mieltä, että se näyttää ihan virheeltä. Karkki ja Peetu tuumivat, että kyseessä on varmaan vain markkinointikikka. Minttu yritti nokkelana kehittää jotain koripallotekniseen kulutukseen liittyvää selitystä – muka faktana, mutta muut torpedoivat koko teoriakehitelmän ennenkuin ehdin päästä edes vauhtiin . 😀 Pitänee varmaan ehtiessä googlata, liittyykö tuohon jotain, mutta nyt täytyy kyllä mennä nukkumaan!
Ihanaa, kirpeänraikasta viikkoa teille kaikille!
<3 Minttu 🙂
