Jokin aika sitten aukesi Tukholman keskustassa Americana Classic Vintage -putiikki. Kauppa on ihan täydellinen taivas kaikille, jotka tykkäävät amerikkalaisesta tyylistä. Tangot ja hyllyt notkuvat niin sporttihenkisiä baseball-takkeja, cheerleader-asuja ja college-paitoja kuin western-henkisiä bootseja, cowboy-paitoja ja muita herkkuja kuten vintage farkkuja ja boy scout -paitoja.

Hintatasoltaan Americana on selkeästi edullisempi kuin muut Tukholman varsinaiset vintage-liikeet, kuten esim. Beyond Retro. Toki tarkoin valikoiduista ja hyväkuntoisista vaatteista saa maksaa enemmän kuin kirpputorilla, mutta yleisvaikutelma hinnoittelusta on yllättävänkin edullinen. Esim. villakankainen kevyesti topattu baseball-takki, jossa on nahkaiset hihat irtoaa 400,- kruunulla.

Americana sijaitsee ihan ydinkeskustassa, vain muutaman kymmenen metriä Hötorgetista, osoitteessa Gamla Brogatan 23.

Putiikissa on tosi ihana fiilis ja siellä tuntee olonsa tervetulleeksi, vaikka olisi vain katselemassa ja fiilistelemässä. Putiikinpitäjä Gina kertoi, että myös kaikessa sisustuksessa on yritetty käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja. Seinäpanelit ovat peräisin spångalaisesta purkutalosta ja vaaterekit rakennettu Gamla Stanin putkiremonttitaloista kerätyistä putkista.

Varsinaisen valikoiman lisäksi tarjolla on aina sesonkiin sopivaa kampetta. Juuri nyt Halloween-pukua etsivä voi löytää vaikka mitä hauskoja vampyyrimekkoja ja noitaviittoja spesiaalitangosta. Ensi lauantaina Americana juhlii aitoamerikkalaiseen tyyliin Halloweenia myymälässä ja tarjolla on muun mukavan lisäksi kuulemma ihan poskettoman hyviä alennuksia!

Viikonloppuisin putiikissa on mahdollisuus saada (erinomaista) palvelua myös suomeksi. Peetu on nimittäin aloittanut muutama viikko sitten työt Americanan viikonloppuapulaisena. 🙂

Putiikissa on pääasiassa myytävänä vaatteita, mutta muutakin kivaa löytyy. Kuulemma useampikin jenkeissä vaihtarivuotensa viettänyt on käynyt hamstraamassa ameriikan karamelleja aivan innoissaan.

Halloween-pukujen lisäksi väliaiakaisessa valikoimassa on hyvä valikoima ihania  juhla- ja iltapukuja. Kaikkien hinta tasaraha 200,- kruunua! Minttu iski silmänsä turkoosinvaaleansiniseen aavistuksen kiiltävästä lurex-langasta neulottuun kaunokaiseen. Uuden vuoden juhlista ei vielä ole tietoa, mutta taidan kuitenkin tänään kotimatkalla käydä katsomassa, vieläkö se roikkuu siellä.

Americanalla on muuten myös verkkokauppa ja kaikki tilaukset toimitetaan Eurooppaan ilman rahtikuluja!

Olen tykännyt ihan valtavasti oikeastaan kaikista H&M:n designer-yhteistyökampanjoista. Siis näistä, missä yhteystyökumppanina on jokin oikea muotitalo eikä esim. joku vapaavalintainen julkkis.

Tämän syksyn yhteistyö Versacen kanssa ei tee poikkeusta. Etenkään nyt, kun ensimmäiset kampanjakuvat ovat ihasteltavissa interwebissä. (tusen tack vinkistä Mikko!) Aivan ihania pikkumekkosia, joille riittää varmasti käyttöä. Nahkatakit näyttävät kuvissa herkullisilta, samoin kuin asusteet. Kullan kimallusta ja Versacen signature-kuosia. Oriental-henkiset värikäät asut ilahduttavat silmää nekin, mutta tuskin löytävät paikkaa Mintun Garderobissa…

Videolla lisää kuvia…

Kuvat ja video on lainattu Zeitgeschmack -blogista ja alkuperäinen copyright kuuluu henkkamaukalle.

Versace <3 H&M -mallisto tulee kauppoihin torstaina 17. marraskuuta. Pitää varmaan pyytää töistä vapaata, että pääsee rynnimään kyynärpäät ojossa herkkujen perään! 😀 Sitten ei puutukaan kuin muutamat kutsut dekadentteihin kimallusjuhliin ja matka vapaavalintaiseen italialaiseen suurkaupunkiin.

Viime viikonlopun Berliinin reissulta ei Mintun matkalaukkuun eksynyt kovinkaan montaa ostosta. Itseasiassa käväisi kyllä mielessä, että pitäis varmaan tehdä shoppailupostaus bf:n löydöistä. Herran garderobi täydentyi Berliinissä ainakin pikkutakilla, liivillä, rannekellolla ja muistaakseni parilla paidallakin. Eikä ole ensimmäinen kerta, kun shoppailukalaonni tuntuu olevan täysin siinä osoitteessa… No, Minttu ei ole ikinä ollutkaan mikään heräteostojen tekijä ja siksi matkoilla tulee harvemmin hankittua mitään erityistä, jos ei sitä ole etukäteen varta vasten suunnitellut.

Jotain kivoja juttuja tuli kuitenkin hankittua. Sattumalta löydettiin aivan mielettömän ihana suklaakauppa, kun etsittiin yhtä Mintun edellisellä Berliinin reissulla bongaamaa valokuvagalleriaa.

Olisin voinut ostaa koko kaupan tyhjäksi!! Tarjolla oli kaikenlaisia kauniita käsintehtyä konvehteja, muotoon valettuja pieniä suklaaveistoksia ja ylellisen oloisia lahjapakkauksia.Itse innostuin eniten Euroopan eko-merkillä ja Fair Trade -leimalla varustetuista suklaalevyistä. Vaihtoehtoja oli vähintään ziljoona! Kaikista suklaantuottajamaista oli omat versionsa ja erilaisia maustettuja vaihtoehtoja niin, että pää oli mennä pyörälle.  Ja jokaikisessä oli vielä tosi hieno piirretty käärepaperi. Olisin halunnut kerätä koko sarjan. Aavistelin, että en raaski edes syödä niitä, koska kääre on niin hieno, mutta voin kertoa, että tällä hetkellä levyjä on enää kaksi jäljellä.

Kauniiden (ja hyvien!!) suklaalevyjen lisäksi pienestä suklaapuodista jlöytyi jotain ihan mahtavaa! (Tai luullakseni mahtavaa, sillä vielä en ole päässyt maistamaan…) Nimittäin suklaahippusia, jotka on tarkoitettu sulatettavaksi kuumaan maitoon = luksushyperihananmahtavaa kaakaota!!

Tuotiin koti- ja kissavahtina toimineelle Peetulle tuliaisiksi purkillinen vaniljalla maustettua ja purkillinen perussuklaakaakaota. Jo nyt harmittaa, etten ostanut muitakin makuja… Ainakin chilillä maustettu tumma suklaa olisi varmasti ollut todella hyvää. Eikä inkiväärikään varmasti olisi ollut yhtään hassumpaa. Lupaan raportoida makuelämyksistä kunhan päästään maistelemaan herkkuja.

Vaatepuolella en päässyt hurmioitumaan aivan yhtä perusteellisesti kuin suklaaosastolla. Myönnän, että en kyllä tehnyt kovin kovasti edes töitä sen eteen. Oikeasti Berliinin reissu oli omistettu ihan muulle kuin shoppailulle ja välillä hyvä niin. Aina silloin tällöin livahdimme kivan näköisen putiikin ovesta sisään ihan riippumatta siitä, mitä siellä oli myytävänä. Jostain näistä hauskan näköisistä, jännästi sisustetuista pikkupuodeista löysin pari neutraalinväristä tuubitoppia, joita tajusin kaivanneeni monituisten läpikuultavien sifonki- ja pitsipaitojeni alle.

Topit – tai oikeastaan monitoimiasusteet – osoittautuivat berliiniläisen nuoren suunnittelijan luomuksiksi. Kidneykaren -merkillä myytävät saumattomat, laadukkaan oloisesta mikrokuitumaisesta materiaalista valmistetut tuubit taipuvat topin lisäksi niin minihameeksi kuin alaselän lämmittäjäksikin. Merkillä on näköjään verkkokauppakin, mutta tuota nudea ei sieltä näytä löytyvän – sen sijaan haaleanvaalea harmaa kylläkin.

Aion kyllä kirjoittaa Berliinistä pienen huithapeli-shoppailijan vinkkipostauksen, joka on suunnattu kaikille, jotka eivät missään tapauksessa halua viettää romanttista viikonloppulomaa säntäilemällä vaate- ja kenkäkaupasta toiseen, mutta jotka mielellään piipahtavat persoonallisen hauskassa pikkuputiikissa tutkailemassa kivoja tavaroita, kun sellainen sattumalta osuu kohdalle. Pitää nyt vain ensin saada kaikki omat karttamerkinnät järjestykseen. Missä sitä oikein tulikaan oltua.. 🙂

Parina viime päivänä täällä Tukholmassa on kyllä ollut sellainen syyssää, että ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi onnettomat esi-isämme päättivät asettua tänne taloksi. Ei, lunta ei sentään ole viellä tullut ja mittarin ilmoittamat lämpötilatkin pysyttelevät vain piirun verran alle 10 asteen, mutta puuskittainen tuuli uhmaa kaikkia mahdollisia syysvarustuksia ja jotain alijäähtynyttä vettä vihmoo juuri suoristusraudalla kiillotetetuille hiuksille ihan taukoamatta.

Värihoito tuntuu toimivan hiukan valohoidon tapaan. Kivat, syksyyn sopivat värisävyt piristävät ja lämmittävät. Peetu yhdisti ennakkoluulottomasti samaan asuun kahta syksyn kuumintahottia-väriä sinapin keltaista ja munakoison violettia. Tasausparina hiven mustaa ja harmaata, sekä aksenttina aavistus puhdasta violettia.

Peetun asun ehkä tärkein kaiken yhteen sitova elementti on mistälie hankittu hattivatti-pinssi. Pinssissä toistuu tismalleen kaikki asun värit.

Hattivattipinssistä tuli mieleeni etsintäkuulutus, joka piti huudahtaa jo viime Helsingin reissun jälkeen: Mistähän löytäisi Tove Janssonin kirjan “Kuka lohduttaisi Nyytiä?”. Ruotsinkielinen versio oli ilmeisesti Hullujen Päivien alessa, mutta suomenkielistä en kyllä löytänyt. Onneksi sentään samanniminen levy (jota kuuntelin 15 -vuotiaana puhki vuorotellen Ramonesin ja Hanoi Rocksin kanssa: #NowPlaying: Kuka lohduttaisi Nyytiä?
http://open.spotify.com/artist/0lO3eMlCoZ1IvFrjSwSkXy) löytyy Spotifystä. 🙂 Pikkuisen tosin tuo sovitushommeli on ehkä muuttunut vanhanaikaisen kuuloiseksi. Mutta taidan sanoa retro ja olla onnellinen muistoistani..

Tarkat silmät saattavat huomata jotain aivan mahtavan ihanaa uutta Peetun outfitissa. Hyvin sijoitettuja kesätyörahoja, sanonpa vaan! Mutta ihanuudet ansaitsevat ihan oman postauksen, joten tässä nyt vaan pieni vilahdus.

• neulepaita, H&M
• hame (Mintun), Vero Moda
• sukkikset, Lindex
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• tennarit, Converse

Lauantaina juhlin Berliinissä kaverin synttäreitä kangaskaupan tilkkulaarista löytyneestä kangaspalasesta ompelemassani topissa. Topin alla on nuden värinen tuubitoppi (erottuu tosi hyvin kuvassa… not!) ja olkaimettomat rintsikat. Oikeastaan pitsipaidan malli tulisi paremmin esille, jos hiukset olisivat kiinni, mutta halusin nyt kuitenkin juhlia kiharapäänä.

Pitsipaidan kaveriksi laitoin henkkamaukan kynähameen ja Vagabondin ketjunilkkurit. Ketjunilkkurit olivat järkivalinta, koska niiden kanssa jaksaa keikkua, vaikka aamuun asti. Ja niinhän siinä sitten kävikin… 😀

• paita, Mintun ompelimosta
• toppi (alla), uusi hankinta Berliinistä
• hame, H&M
• kengät, Vagabond