Aivan kesken kaiken työkiireen päätin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja karkasin hiihtolomalle. Miten olisin voinut valita toisin, kun kuulin kaverilta, että heidän porukka on lähdössä, mutta sekä mökissä, autossa että suksiboksissa on hyvin tilaa vielä yhdelle Mintulle. I mean… muutama päivä laudalla ja olen ziljoona kertaa tehokkaampi, takaisin henkiin elvytetty työntekijä.
Tänään oli ensimmäinen mäkipäivä. Aamupäivä oli aavistuksen kostea niinkuin tuosta stylestä kypärä-selfiestä voi päätellä. Tukholmassa ei tänä talvena ollut käytännössä talvea ollenkaan ja nyt lämpötilat huitelevat siellä jo kymmenen plusasteen tuntumassa. Täällä Branäsissä on ihan reilusti lunta, mutta plussan puolella taitaa kelit tämän viikon pysyä, ainakin ennustusten perusteella. Vaikka eipä tuo haittaa. Kyllä kuivauskaappi kuivaa sen, minkä mäkipäivä kastelee…

Mökkiin kuuluu suksivarasto, mutta saamastamme avainnipusta ei löytynyt siihen tarvittavaa avainta. No, nyt asia on korjaantunut, mutta aikas mehevän näköinen kasa talviurheiluvälineitä majaili eteisessä siihen asti. Eikä tuossa tainnut olla edes kaikki…

Tämän päivän säätilat. Kuvat on otettu tismalleen samasta kohdasta, vasemmanpuoleinen noin klo. 9.12 ja oikealla oleva 13.47. Yleensä haluan aina olla hikarina roikkumassa hiihtohissin kahvassa, kun homma lähtee pyörimään klo ysiltä. Tänään olisi kyllä ollut viisaampaa valita teiniaikataulu, sillä keli kirkastui siinä puolenpäivän jälkeen ja hyvää laskua olisi riittänyt pitkälle iltaan. Tai riittikin niillä, joiden reidet ja pohkeet eivät täriseet väsymyksestä jo neljän aikaan. Haha!

Gondoli-hissi, lumilautailijan pelastus! On Branäsissä yksi tuolihissikin, mutta sillä puolella mäkeä oli niin järjetön tuuli, että se oli vähän väliä pois käytöstä. Ja suoraan sanottuna, ylösmenon jäätävyys hirveän puhurin hyytäessä, ei ole välttämättä mikään huippuelämys.

Going up! Feeling good!

Tässä olisin nyt piirtänyt sellaisen havainnollisen nuolen osoittamaan, missä meidän mökki on. En nyt äkkiseltään löytänyt Picasasta toimintoa, jolla sen voisi tehdä, mutta tuo punaisella rinkuloitu möykky on asuinpaikkani seuraavat päivät. Ihan rinteen vieressä! Miten siistii!! 🙂

Meillä piti kai olla tuollainen ulkopaljukin käytössä. Matkaseuralaiset kävivät hiukan kyselemässä, että whassup, mutta kuulemma hiihtomavieraat voivat ihan itse lapioida paljun tyhjäksi ja lämmittää veden etcetera. Ainoa mitä vuokradiiliin kuuluu, on numeroyhdistelmä, mistä pääsee siihen luukkuun, jossa on paljun veden lämmityssysteemi. Ja siis kuvasta ei edes näy, että matka ulko-ovelta paljulle on noin 3 metriä alamäkeen ja noin 2 metrisen lumipeitteen alla. Tuumasimme, että pitäkööt paljunsa.

Sauna tönöstä löytyy ja itseasiassa naputtelen tätä juttua aikasmoisessa saunakoomassa. Varmasti se illalliseksi nautittu herkullinen pasta bolognese-vuori auttaa myös hieman asiaa. Hiukan kyllä ihmetyttää siitä huolimatta, että miten voin jo taas olla aivan valmis unten maille. Viime yönä tuli vedettyä suvereenit yhdeksän tunnin yöunet ja tänään lounaan päälle puolen tunnin tirsat. Mutta ei, kello on täällä nippa nappa puoli yhdeksän ja ainoa, mitä jaksan ajatella on: “joko saa mennä nukkumaan”. Haha!

Taisin mainita, että matkaseurueemme on kahdeksan henkeä. Hissilipun lunastaneita on tuo määrä, mutta lisäksi muonavahvuuteen kuuluu kaksi nelijalkaista söpöliiniä: Cowboy ja Cleo.

 
Kello on kaksi minuuttia yli puoli yhdeksän, joko saa mennä nukkumaan?

Siitä on jo jonkin aikaa, kun käytiin Peetun kanssa minimarketin Sample Salessa. Taisin tunnustaa, että omassa mittakaavassani yllyin hankkimaan varsin rehvakkaan saaliin ko. ystiksestä. Kenkäostokset löytyy täältä (Mintun) ja täältä (Peetun), mutta halusin ehdottomasti esitellä kaikki muutkin mukaan lähteneet ihanuudet.
Ihan aina Sample Salet eivät ole mitenkään järkyttävän halpojen löytöjen runsaudensarvi. Esmes Acnen vastaavissa hinnat on about 40 % – 50 % alkuperäistä myyntihintaa edullisempia. Se on toki hyvä diili, jos löytää jotain, minkä olisi periaatteessa voinut hankkia muutenkin, mutta mihinkään let’s go crazy -tyyppiseen hamstraamiseen ei ainakaan Mintun budjetilla ei vielä silloin ole mahiksia.
minimarketilla oli suureksi riemukseni kohtuu paljon 3+ sesonkia vanhoja vetimiä ainoastaan 100 kruunua (noin 10 euroa) tsipale. Kovin paljoa ei enää iltapäivällä, kun päästiin paikalle, ollut löytötangoissa tongittavaa. Mutta jotain sentään… Nappasin esim. mukaani aivan mielettömän kauniin, fuktionaalisesta mikrokuidusta valmistetun, drapeeratulla miehustalla varustetun punaisen topin. Kaunis toppi on jo päässyt oikein edustustehtäviinkin. 🙂

Niinkuin olette varmaan huomanneetkin, olen t-paitojen suurkuluttaja. Siisti valkoinen tai musta teeppari toimii niin arkisin töissä kuin vapaa-ajalla tai vähän rennommissa juhlallisuuksissa. Luonnollisesti nappasin siis tuon kauniin mallisen t-paidan mukaani myös mustana. Materiaali (ja todennäköisesti sesonki) on tuossa eri, mutta viskoosi laskeutuu ihan yhtä kivasti kuin punaisen sisarenkin.
Aavistuksen harmittaa, että en saman tien ostanut myös sähkönsinistä ja leijonankeltaista versiota. 100 kruunua ei olisi ollut mikään hurja investointi, vaikka erikoisemmille väreille ei olisikaan ihan niin paljoa käyttöä kuin punaiselle ja mustalle.
Sadan kruunun pinosta penkoutui esiin myös aivan hellyttävän ihanan mintunvihreä palmikkoneule.

Neuleessa yhdistyy vaaleampi ja kirkkaampi vihreän sävy erilaisiksi palmikoiksi ja eläviksi neulepinnoiksi. Helma on sen verran pitkä, että varmaan vielä muutama sesonki sitten, kun silmä oli tottunut lyhyempään mittaan, olisin käyttänyt tuota aivan suvereenisti mekkona. Nyt haaveilen, että saisin yhdistää ihanan villaneuleen napakoihin mustiin nahkahousuihin, villinä liehuviin kiharoihin ja huippukorkeisiin korkoihin. Meanwhile, mustat farkut ja kaapista löytyvät bootsit toimivat varmasti nekin ihan hyvin.
Last but not least – tai paremminkin sokerina pohjalla – upea minimarket -bomber!!

En väitä, että minimarket olisi niin vaikutusvaltainen fashion brand, että he olisivat kyenneet laittamaan liikkeelle maailmanlaajuisen himon sisäkäyttöön sopiviin, mieluiten kukkakuosisiin bombereihin. Muistan kuitenkin erittäin hyvin, kun heidän A/W 2008 -malliston (vai oliko mahdollisesti jo sitä aikaisemmin?) mustapohjainen kukallinen originaali aiheutti pienen kaaoksen tukholmalaisen fashion-väen keskuudessa. Kaikki itseään jonain pitävät vaikuttivat hankkineen itselleen tuon himoitun takin.
Siitä lähtien takaraivossani on tikittänyt ajatus, että joskus vielä…

Ja nyt, minimarketin Sample Salesta onnistuin löytämään aivan täydellisen version klassikosta! Takki ei todellakaan lymyillyt sadan kruunun löytökasassa, mutta hinta oli siedettävä siitä huolimatta. Rakastan kuvion sinisten kukkien (Lotus) aavistuksenomaisia pinkkejä korostuksia. Metallisen rouheat yksityiskohdat, kuten vetskari ja napit, huolitellut detaljit, tikkaukset, taskut (yksi jopa hihassa!), mittasuhteet ja juuri oikein asettuva viskoosi vuoria myöten tekevät kokonaisuudesta täydellisen!
Tiedän, että uskottavuuteni tyyppinä, joka ei shoppaile juuri laisinkaan, taitaa olla tänä talvena aika mennyttä. Lähes poikkeuksetta kaikki ostokset on kuitenkin tehty korvaamaan jotakin garderobista pitkän käytön jälkeen korjauskelvottomana poistettua tai vähintäänkin perusteellisen harkinnan jälkeen. Ja kannattaa varautua siihen, että näitä tullaan näkemään päivän asukuvissa seuraavat ziljoona vuotta, kyllästymiseen asti ja sen ohitse. 🙂

Tässä synttäripäivän, hiihtolomapakkailujen ja kaikenlaisen hässäkän (miten voi olla aina…) keskellä pikaiset synttärilahjaesittelyt.
Päätin sitten lopulta olla ihan possu ja hankkia huikeasti himoitsemani kultaisen iPhone 5s:n, vaikka edellinen nelonen yhä suht moitteetta toimiikin. Perustelin asian itselleni paremman kameran avulla, mutta kaunis ulkonäkö painoi vaa’assa vähintään yhtä paljon.
Puhelimen vaihto sujui vähintäänkin kivuttomasti. Kaikki taustakuvasta vanhoihin tekstareihin siirtyi puhelimesta toiseen nopeasti ja kitkatta iCloudin avulla. Tismalleen tällaisesta tekniikasta tykkään. Juuri näin vaivattomasti pitäisi aivan kaiken toimia.

Hankin myös uudet tyylikkäät kuulokkeet. Urbanearsin valikoima ziljoonine herkullisine värivaihtoehtoineen on varsinainen karkkihylly. Päädyin kuitenkin herkkupinkin sijaan urbaaniin teräksenharmaaseen. Mallin valinta olikin huomattavasti helpompaa. Halusin ehdottomasti uutuuskuullokkeet nimeltä Humlan. Aion nimittäin käyttää noita myös treenatessa ja Humlanin korvapehmusteet ja panta on irrotettavissa ja ne voi pestä pesukoneessa.
Lisäksi ratkaisin myös musiikinkuuntelukysymyksen ja hankin Spotify premiumin.

 
Kyllä nyt kelpaa kuunnella musaa uudesta puhelimesta uusilla kuullokkeilla!
Ja ettei asia jäisi puolitiehen, tilasin myös ne pakkomielteeksi muodostuneet Kenzon tummansiniset tiikerikuoret puhelinkaunokaista suojaamaan. Kuoret eivät ehtineet saapua tätä varsinaista juhlapäivää koristamaan, mutta tulossa ovat!
Happy birthday to me!! 😀

Teemapäiväpukeutumisesta illallishienoksi oli eilisillan ongelma. Eilen ja tänään on töissä ollut se iso ja tärkeä tapahtuma, josta olen täälläkin useampaan otteeseen sivulauseessa maininnut. Häppeningin teema on ollut “Pump up to Volume” ja fitness/training – mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että viimeiset kaksi päivää on mennyt neon-keltaisessa treenipaidassa, farkuissa ja tennareissa.

Normaalisti vastaavissa työpaikkani tapahtumissa on “pukupakko”, mikä naisten kohdalla tarkoittaa vähintäänkin jakkupukua tai fiksua mekkoa. Oikeastaan aika rentouttavaa, että tämänkertaisen teeman vuoksi dress code oli tuon keltaisen treenipaidan lisäksi farkut ja treenitossut.
Osallistujatkin tempautuivat mukaan fiilikseen – eikä vähiten kollegan laatiman “best of 90’s” -soittolistan avittamana. Eikä oikeastaan tuntunut ollenkaan hassummalta pitää presiksiä treenipaidassa. Etenkin, kun selässä lukee “personal trainer”.

Eilisen tapahtumapäivän päätteksi menimme kuitenkin illalla yhdessä ulos syömään. Paikka oli sen verran fiksu, että oli ihan pakko vaihtaa vähän vaatteita, vaikka kotona ei ehtinytkään siinä välissä käymään. Ratkaisin ongelman niin, että pidin päällä päivän asuun kuuluvat farkut ja tennarit (eihän siellä pimeässä ja tungoksessa kukaan tuollaisia enää huomaa), mutta vaihdoin kivan topin ja rennon jakun tapahtumateepparin sijaan.
Onnistuin viskaamaan aamulla vielä käsilaukun pohjalle parin näyttäviä korviksia. Kun sain ne kalasteltua ylleni, olin ihan sitä mieltä, että nopea muuntautuminen tapahtuma-Mintusta illallis-Minttuun sujui varsin kivuttomasti.

• toppi, minimarket
• jakku, H&M
• farkut, Acne
• tennarit, Karhu
• korvikset, (tuunatut) Indiska

 
Tänä aamuna se tapahtui! Ihana, kihelmöivän iloinen hetki, kun huomaa, ettei aamulla tarvitse enää sytyttää keittiöön valoja nähdäkseen keittää kahvia. Joka vuosi tuo hetki – se aamu, kun luonnonvalo riittää taas – tulee aivan yhtä yllättäen. Ja on aivan yhtä kipeästi kaivattu. Niinkuin olen tainnut “muutamaan” kertaan sanoakin, en ole mikään syksyihminen. Kynttilöiden ja kaikenlaisten muiden valonlähteiden suurkuluttamisella selviän mitenkuten kaamoksen yli, mutta vasta tällaisena aamuna kuin tänään, palaa usko tulevaisuuteen.
Ja sitten vielä toimistolle kävellessä paistoi aurinko. Jopa niin kirkkaasti, että note-to-self -osastoon tuli merkintä: “muista laittaa aurinkolasit takas käsilaukkuun”. Kyllä tämä taitaa sittenkin kuulkaa tästä muuttua vielä iloksi!

 
Aurinkoinen ja kiitettävän kevätmäinen lopputalven toimistopäivä sujui mukavasti Henkan camo-sävyisessä pliseeratussa hameessa ja Peetulta perityssä Cheap Mondayn neuleessa. Ryhtiä kokonaisuuteen toi COSin vetskarikauluspaita ja vähän naisellista ilmettä Diane von Furstenbergin saappaat (jotka, btw, näyttävät olevan kipeästi mokkaharjan ja -suihkeen tarpeessa. Lisätään todo-listalle).
Neuleen tarina on sikäli hauska, että muotiviikolla oli Cheap Mondayn näytöspäivänä heillä myöskin iltabileet. Kekkerit järjestettiin CM:n pop up storessa ja perinteisen goodie bagin sijaan vieraat saivat valita sieltä mukaansa pari haluamaansa vaatetta. Itse en päässyt paikalle, koska samalle illalle osui kaverin levyjulkkarit, mutta Peetu oli edustamassa parin kaverinsa kanssa. Tuliaisiksi juhlista tuli yksi t-paita (joka sekin on jo saanut uuden omistajan) ja tuo hauskasti violettia ja vihreää sekoitteleva neulepaita. Peetu ei siitä sitten niin kovasti tykännytkään, joten Minttu adoptoi paitaparan itselleen.

 
Ei nyt mitään ihan posketonta kuosi-iloittelua, mutta aika hauskasti mielestäni rimmaa boucklé-tyyppinen neule ja “camo”-kuosinen hame.

 

• neule, Cheap Monday
• kauluspaita, COS
• hame, H&M
• kengät, Diane von Furstenberg