Aivan kesken kaiken työkiireen päätin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja karkasin hiihtolomalle. Miten olisin voinut valita toisin, kun kuulin kaverilta, että heidän porukka on lähdössä, mutta sekä mökissä, autossa että suksiboksissa on hyvin tilaa vielä yhdelle Mintulle. I mean… muutama päivä laudalla ja olen ziljoona kertaa tehokkaampi, takaisin henkiin elvytetty työntekijä.
Tänään oli ensimmäinen mäkipäivä. Aamupäivä oli aavistuksen kostea niinkuin tuosta stylestä kypärä-selfiestä voi päätellä. Tukholmassa ei tänä talvena ollut käytännössä talvea ollenkaan ja nyt lämpötilat huitelevat siellä jo kymmenen plusasteen tuntumassa. Täällä Branäsissä on ihan reilusti lunta, mutta plussan puolella taitaa kelit tämän viikon pysyä, ainakin ennustusten perusteella. Vaikka eipä tuo haittaa. Kyllä kuivauskaappi kuivaa sen, minkä mäkipäivä kastelee…
Mökkiin kuuluu suksivarasto, mutta saamastamme avainnipusta ei löytynyt siihen tarvittavaa avainta. No, nyt asia on korjaantunut, mutta aikas mehevän näköinen kasa talviurheiluvälineitä majaili eteisessä siihen asti. Eikä tuossa tainnut olla edes kaikki…
Tämän päivän säätilat. Kuvat on otettu tismalleen samasta kohdasta, vasemmanpuoleinen noin klo. 9.12 ja oikealla oleva 13.47. Yleensä haluan aina olla hikarina roikkumassa hiihtohissin kahvassa, kun homma lähtee pyörimään klo ysiltä. Tänään olisi kyllä ollut viisaampaa valita teiniaikataulu, sillä keli kirkastui siinä puolenpäivän jälkeen ja hyvää laskua olisi riittänyt pitkälle iltaan. Tai riittikin niillä, joiden reidet ja pohkeet eivät täriseet väsymyksestä jo neljän aikaan. Haha!
Gondoli-hissi, lumilautailijan pelastus! On Branäsissä yksi tuolihissikin, mutta sillä puolella mäkeä oli niin järjetön tuuli, että se oli vähän väliä pois käytöstä. Ja suoraan sanottuna, ylösmenon jäätävyys hirveän puhurin hyytäessä, ei ole välttämättä mikään huippuelämys.
Going up! Feeling good!
Tässä olisin nyt piirtänyt sellaisen havainnollisen nuolen osoittamaan, missä meidän mökki on. En nyt äkkiseltään löytänyt Picasasta toimintoa, jolla sen voisi tehdä, mutta tuo punaisella rinkuloitu möykky on asuinpaikkani seuraavat päivät. Ihan rinteen vieressä! Miten siistii!! 🙂
Meillä piti kai olla tuollainen ulkopaljukin käytössä. Matkaseuralaiset kävivät hiukan kyselemässä, että whassup, mutta kuulemma hiihtomavieraat voivat ihan itse lapioida paljun tyhjäksi ja lämmittää veden etcetera. Ainoa mitä vuokradiiliin kuuluu, on numeroyhdistelmä, mistä pääsee siihen luukkuun, jossa on paljun veden lämmityssysteemi. Ja siis kuvasta ei edes näy, että matka ulko-ovelta paljulle on noin 3 metriä alamäkeen ja noin 2 metrisen lumipeitteen alla. Tuumasimme, että pitäkööt paljunsa.
Sauna tönöstä löytyy ja itseasiassa naputtelen tätä juttua aikasmoisessa saunakoomassa. Varmasti se illalliseksi nautittu herkullinen pasta bolognese-vuori auttaa myös hieman asiaa. Hiukan kyllä ihmetyttää siitä huolimatta, että miten voin jo taas olla aivan valmis unten maille. Viime yönä tuli vedettyä suvereenit yhdeksän tunnin yöunet ja tänään lounaan päälle puolen tunnin tirsat. Mutta ei, kello on täällä nippa nappa puoli yhdeksän ja ainoa, mitä jaksan ajatella on: “joko saa mennä nukkumaan”. Haha!
Taisin mainita, että matkaseurueemme on kahdeksan henkeä. Hissilipun lunastaneita on tuo määrä, mutta lisäksi muonavahvuuteen kuuluu kaksi nelijalkaista söpöliiniä: Cowboy ja Cleo.
Kello on kaksi minuuttia yli puoli yhdeksän, joko saa mennä nukkumaan?
