Siis oikeesti apua, millainen kevätsää!! Yhden tunnin aikana ehtii aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, sataa rakeita ja myrskytä niin, että tukka lähtee päästä!
Flunssailun jälkimainingeissa työmatkapyöräily ei nyt muutenkaan kovin paljoa houkuta, mutta näillä keleillä fillari saa pysyä vielä hetkisen kellarissa. Työmatkani on sen verran pitkä, että ainakin ensimmäiset pyöräilykerrat saisivat olla edes jotenkuten miellyttäviä. Liian ankara startti johtaa helposti siihen, että mukavuudenhaluisena possuna jätän koko homman. Periaatteessa olen sitä mieltä, että kun on tarpeeksi hyvät varusteet, ei ole juurikaan väliä, millainen sää on – mutta kaiken tämän säätämisen jälkeen olisi kuitenkin ihanaa, jos alku ei olisi ihan kamalan takkuinen.

Ainakin kaikkien omien some-kanavieni perusteella lumisateet sun muut kevätsäiset riemut on kiristänyt pinnoja pitkin Suomeakin. Ihan tilastojenkin mukaan toukokuun alku on ollut poikkeuksellisen kylmä, mutta eikai sitäkään nyt voi määräänsä enempää surra.
Positiiviselle puolelle laskettakoon vaikka se, että nyt voi vallan mainiosti edelleen inspiroitua Peetun asusta, jonka ikuistin pääsiäisen Karlskronan reissulla. Sää ei todellakaan salli yhtään keväisempää pukeutumista kuin tuolloin melkein kuukausi sitten. Päinvastoin – neidon vuoriton villakangastakki olisi tainnut kyllä ainakin tänään olla jopa vähän liian kevyt.

Sori kuvatulvaa, mutta oli ensinnäkin niin mahtavaa saada rakas koipeliini-Peetu pitkästä aikaa kameran eteen, että ihania kuvia tuli ihan liiaksi asti. Toisekseen asu on mielestäni aivan kertakaikkiaan täydellinen!
Pastellinen koralli on täydellisessä harmoniassa pehmeän vaaleanruskean ja vedensinisen kanssa. Hempeistä sävyistä huolimatta kokonaisuus ei ole lainkaan pliisu, kiitos graafisen printin. Mustat sukkikset ja rouheat kengät tuovat asuun lisää särmää.

Kuvat on muuten otettu Peetun 24-vuotispäivänä. Aika pitkälle on tultu siitä, kun samainen neito 14-vuotiaana esitteli blogin sivuilla päivän asujaan… Haha! (Myös kuvien laadussa on – onneksi – tapahtunut pientä kehitystä!)

• takki, H&M
• mekko, Rodebjer
• pashminahuivi, tuliainen Intiasta
• laukku, Marc by Marc Jacobs
• kengät, Hope
• vyö, Primark

Nyt on se ihana aika vuodesta, kun saa alkaa tehdä kesälomasuunnitelmia! Tai onhan ne reissut ollut jo varattuina heti joulun jälkeen, mutta varsinaista planeeraamista olen pihdannut vähän lähemmäksi reissuajankohtaa.
Ensimmäinen matkani suuntautuu pohjois-saksalaiseen hansakaupunkiin Bremeniin. Vietämme siellä reilun viikonlopun rakkaiden lapsuudenystävieni kanssa.
Muutama vuosi sitten olimme samalla porukalla Amsterdamissa. Reissu oli niin onnistunut, että sovimme, että pidennetyistä viikonloppulomista pitää tehdä perinne! Ihan näköjään vuosittain emme ole koko poppoon kanssa ulkomaille asti päässeet. Kokoontumisajot ovat suuntautuneet pääasiassa Tampereelle tai tänne Tukholmaan, mutta nyt olisi tosiaan ohjelmassa Bremen.

Matkan tärkein tavoite on yhdessäolo. Valitsimme ihan tarkoituksella kohteeksi vähän pienemmän kaupungin, jossa on nähtävää ja tekemistä, mutta ei liikaa. Emme halunneet valita paikkaa, jossa olisi ihan älyttömästi erilaisia aktiviteetteja tarjolla – jotka saattaisi viedä meitä eri suuntiin – vaan jotain kompaktimpaa, niin että rennolle ja kiireettömälle oleilulle jää riittävästi tilaa.
Bremen valikoitui kohteeksi, koska kaikki meidän porukasta osaa ainakin jonkin verran saksaa. Ja tietty valintaan vaikutti myös se, että Tampereelta löytyi hyvät ja halvat lennot sinne. Tässä voin syyttää itseäni, etten ollut kohteenvalintahetkellä ihan täysin tilanteen tasalla – Tukholmasta Bremeniin ei ollutkaan ihan yhtä hyviä eikä edullisia yhteyksiä. Suorien lentojen sijaan saan nyhjätä välilaskuilla, mutta jää sitä kuitenkin ihan mukavasti aikaa paikanpäälläkin.

Pikainen visiitti Bremenin matkailusivuilla todistaa, että kaupunki on tosi kaunis, pittoreski Pohjois-Saksalainen paikka. Jos vaan kelit ovat kauniit, pelkästään jo kävelemällä ympäriinsä saa varmasti päivät hyvin kulumaan.
Siinä mielessä Bremen ei ole mikään tyypillisin turistikohde, että en ole kuullut kenestäkään, joka olisi siellä käynyt. Jos nyt kuitenkin sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy Bremenin kävijöitä, otan erittäin mielelläni vastaan vinkkejä, mitä siellä kannattaisi nähdä – ja erityisesti ravintolavinkit ovat aina enemmän kuin tervetulleita!

Epävirallinen matkanjohtajamme Tinni on varannut meille Airbnb:stä ihanan ison asunnon ihan keskustan läheltä, hyvien yhteyksien päästä. Edelliseltä Amsterdamin reissultammekin jäi kaikkein lämpimimmät muistot juuri siitä, kun asustelimme yhdessä ja keräännyimme aina suuren keittiön pöydän ääreen syömään aamiaista, välipalaa – ja suunnittelemaan päivän ohjelmaa.

Tänään on täällä meilläkin vihmonut jotain lumisateen tapaista taivaalta, rakeitakin välillä – ja lämpimät kesäillat tuntuvat varsin kaukaiselta haaveelta. Toisaalta kyllä ne sieltä yleensä aina sitten lopulta tulevat – ja Bremenin pitäisi olla suhteellisen aurinkovarma paikka. Saa nyt sitten nähdä, eikä matkan onnistuminen toisaalta mistään keleistä kiinni ole.
Vajaa viisi viikkoa vielä, ja sitten päästään vihdoin matkaan!
Kuvat: Wikipedia ja Bremenin turisti-info

Onko kevätflunssan jälkeistä elämää? Ilmeisesti, koska pääsin tänään toimistolle.. Otti kyllä kohtuullisen koville – onneksi illaksi ei ole suunnitelmissa mitään muuta kuin perusteellista chillaamista. Ja huomenna on jo perjantai!
Asukuvien riemukkaista hymyistä voi helposti päätellä, että tässä ei todellakaan ole tänään otetut kuvat. Tänään irtosi korkeintaan vaimeaa myhäilyä – eikä puhki niistetty nenänikään juuri houkuttanut kuvaushommiin.
Kyseessä on viime perjantainen asuni. Eli, kun edellisen kerran olin oikeissa päivävaatteissa.

Tykkään ihan valtavasti tuosta Rikan heavy rock -henkisestä paidasta. Yhäkin jaksaa huvittaa, miten joka kerta, kun se on päälläni, saan rokkiaiheisia kommentteja. Tällä kertaa parhaimmistoon kuului lähikaupan kassan kysymys, että onko tänään joku konsertti (“en, tiedä – tämä ei ole konserttipaita”) ja pomon ilahtunut toteamus “tiesin, että kaikki suomalaiset ovat hevirokkareita”! Haha!
En kyllä oikeastaan ihmettele kommentteja – kyllähän paidan printti tekstityyppeineen, värimaailmoineen ja muotokielineen tuo elävästi mieleen stereotyyppiset bändipaidat. Sehän se on tarkoituskin! Ja ehkä ihmisiä jaksaa huvittaa sekin, että kyseinen paita on tällaisen täti-ihmisen päällä. 😀

• paita, Rika
• raitapaita, Primark
• hame, H&M
• tennarit, Adidas
• laukku, Rebecca Minkoff

Täällä aletaan jo palailla takaisin elävien kirjoihin varsin räyhäkkään kevätflunssan jäljiltä. Kokonainen päivä ilman kuumetta tarkoittaa, että huomenna on jo korkea aika suunnata officelle, vaikka kieltämättä olo on vielä varsin hutera.
Arkihommien kunniaksi pyöräytin elvyttävän ja energisoivan pastan, josta toivottavasti irtoaa tarpeeksi potkua huomennakin työpäivästä selviämiseen. On aivan päivänselvää, että lounaslaatikosta on löydyttävä jotain kasvissosekeittoa tymäkämpää.
Ricotta-kikhernepasta on alunperin klassinen italialainen arkiruokalaji – siksi piti vähän hienostella otsikon kanssa. Haha! Kikherneet on varsin tavallinen raaka-aine varsinkin Sisilian alueen ruuissa. Ricottalla pehmennetty pasta valmistuu supernopeasti, mikä on yleensä suuri plussa, kun puhutaan arkiruuista. Tänään en olisi kyllä muutenkaan jaksanut ährätä määräänsä enempää hellan ääressä..

RICOTTA-KIKHERNEPASTA
(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 4 hlön annos spagettia
• 200 g tuoretta babypinaattia
• 3 dl keitettyjä kikherneitä (tai yksi purkki valmiiksi keitettyjä)
• 1 sitruuna
• 125 g ricotta-tuorejuustoa
• oliiviöljyä
• suolaa
• pippuria myllystä
• 1 ruukku tuoretta basilikaa

Valmistus:

• Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori (vain keltainen osa – valkoinen on kitkerää!). Huuhtele pinaatti ja hakkaa vähän pienemmäksi. Paista valutetut kikherneet, raastettu sitruunankuori ja pinaatti kevyesti pienessä määrässä öljyä. Pinaatin määrä tuntuu suurelta, mutta se menee paistaessa tosi paljon kokoon.
• Keitä pasta al dente runsaassa, hyvin suolatussa vedessä. Valuta valmis spagetti ja sekoita joukkoon ricotta sekä paistettu pinaatti-kikherneseos. Notkista lisäämällä pari rkl oliiviöljyä ja halutessasi 1 – 2 rkl puristettua sitruunan mehua.
• Mausta makusi mukaan suolalla ja pippurilla.
• Hakkaa tuore basilika vähän pienemmäksi ja ripottele runsaasti hakkelusta annosten/tarjoilukulhon päälle.

Spaghetti ei ole maailman kiitollisimpia lounaslaatikkopastoja. Varmastikin huomenna pitää annokseen käydä käsiksi päiväkotityyliin – ja pilkkoa pitkät makaroonit haarukkaan sopiviksi pätkiksi. Se ei toisaalta vaikuta mitenkään hurjasti makuelämykseen, joten varmasti pystyn elämään sen kanssa. Pikkuruinen loraus oliiviöljyä pastan sekaan lisättynä juuri ennen lämmitystä tekee sekin yleensä ihmeitä.
Olin tässä jo ihan toivottelemassa teille mukavaa alkavaa viikkoa, kunnes tajusin, että a) huomenna ei ole maanantai ja b) kaikkien muiden viikko on jo alkanut pari päivää sitten. Haha! Taisi se kuume pehmentää pääni lopullisesti!

Toukokuun ensimmäinen maanantai tietää vuosittaista fashion-huippuhetkeä, MET gaalaa. MET Gala Monday on ilahduttanut täällä edelleenkin flunssan kourissa kituvaa bloggaajaa (siis oikeasti kamoon, miten kauan voi oikein olla kanttuvei ja kuumeessa??). No, kai sitä joskus taas pääsee tolpilleen – nyt vaan pitää iloita sellaisista pikkuasioista kuin että olipahan kerrankin aikaa haravoida perusteellisesti interwebsistä MET gaalan kauneimmat puvut ja kivoimmat kuvat.
Tilaisuuden luonteeseen perinteisesti kuuluu sävähdyttävämpiä ja hätkähdyttävämpiä luomuksia kuin mihinkään muuhun punaisen maton häppeningiin. Ihan kaikkein oudoimmat kokonaisuudet ei sykähdyttäneet – ja tiettyjen julkimoiden selkeä sensaatiohakuisuus nakuiluineen tuntuu vähän terveisiä vuodesta 2013. Omia valintojani tsekatessani huomaan, että olen tainnut muuttua vielä piirun verran konservatiivisemmaksi, vaikka Rihannan värikäs ja vähintäänkin näyttävä asu olisi kyllä melkein kuulunut listalleni.
Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että vaikka näyttävyys on periaatteessa vain hyvä asia, hillitymminkin voi kerätä täydet eleganttiuspisteet!
Suosikkini eivät ole missään erityisessä järjestyksessä – enkä oikein osaa edes päättää, kuka kaikista olisi se kirkkain ykkönen.

Alexa Chung Diane von Furstenbergin silkkikreppiluomuksessa. Ihastuttavaa, miten puku on syvän pääntien ansiosta varsin sensuelli, mutta leikkaus muuten henkii 50-lukumaista viattomuutta.

H&M:ltä oli MET:issä useampikin mekko – tässä niistä yksi, kantajana Ashley Graham. Hyvin tehty Henkkamaukalta!

Upea Blake Lively on kuin tehty kantaman Versacen näyttävää paratiisilintuasua. Alussa kritisoin tarkoitushakuista nakuilua – tässä ei siitä ole tietoakaan.

Gisele Bunchen vaikuttaa niin aidon iloiselta ja onnelliselta kaikissa MET-kuvissa, että säihke välittyy koko asuun. Toki Stella McCartneyn signeeraama mekkokin on aivan täydellinen. Pitkät hihat ja säädyllinen pääntie tasapainottaa erinomaisesti selän ja kylkien anteliasta leikkausta.

Kate Hudson oli valinnut myöskin Stella McCartneyn luomuksen. Upea epäsymmetrinen veistoksellinen asu jättää elegantisti toisen olkapään ja käsivarren paljaaksi. Kreikkalainen jumalatar -tyylin viimeistelee korkea kampaus ja tasapainottavasti eripariset korvikset.

Ensin en oikein tajunnut itsekään, miksi oli vain pakko ottaa listalle tämä Katy Perryn astetta haastavampi Maison Margielan kokonaisuus. Sitten tajusin, että punaisessa sifonkihässäkässä on jotain surumielisen eteeristä eleganssia, joka tuo mieleen vanhat mykkäelokuvat – ja siitä syystä en vain voinut vastustaa sitä.

Jotain nostalgista ja turvallista on myös nähdä boheemit menninkäisprinsessat Mary-Kate ja Ashley Olsen tyylilleen uskollisina kerrostetuissa pitsimekoissa, kirjailuiden, helmikorujen ja tarkoituksellisen huithapelien kampausten täydentäessä lookin.

Miranda Kerr ja klassinen, eteerinen Oscar de la Renta. Tällä samalla mekolla menisi kyllä helposti Oscarseihinkin – että sikäli se ehkä on vähän liiankin klassinen MET gaalaan…

Kierrätetystä silkistä ja helmistä valmistettu vaalea iltapuku on sekin H&M:ltä. Stella Maxwell kantaa haastavan puvun todella kauniisti.
H&M:n lisäksi myös Topshop oli ottanut askeleen pois ketjukauppamuodista ja saanut pari asua gaalaan. Menemättä yksityiskohtiin, voin kertoa, että jos tämä olisi ollut kilpailu, H&M olisi voittanut kaikissa mahdollisissa kategorioissa kaikki mahdolliset pistesijat – eikä Topshopilla olisi ollut mitään jakoa.

Aseistariisuvaa paratiisilintuteemaa. Zendaya Coleman Dolce & Gabbanan huikeassa luomuksessa – ja miten tuo kampaus on juuri tismalleen piste iin päälle.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Lupita Nyong’o luottaa Pradaan – eikä varmasti viimeinen, kun tuloksena on kerta toisensa jälkeen hengästyttävän upeita kokonaisuuksia. Korallinpunainen silkkisifonkiluomus on täydellinen!
Kuvista kiitos: Elle.se, Chic.se, Vogue.com, Popsugar.com