Ihan ensimmäiseksi suurkiitos kaikille tsemppaavista sanoista, myötätunnosta, ajatuksista ja sydämistä eiliseen tilitykseeni liittyen. Olen todella otettu kaikesta siitä lämmöstä ja vertaistuesta, mitä suuntaani on vyörynyt! Olette kertakaikkiaan ihania! Samalla olen myös hyvin tietoinen, että olisi voinut käydä pahemminkin. Käsi on kuitenkin vain käsi.
Astrologisesti elämme nyt varsin mukavaa ja inspiroivaa ajanjaksoa – mikä onkin erittäin tervetullutta koko kesän kestäneiden toinen toistaan seuraavien haastavien kuvioiden jälkeen. Tänään aukesi ns. “Leijonan portti” (Lion’s Gate), kun maa, aurinko ja Sirius asettuvat riviin. Se tukee henkistä kasvua, tietoisuuden lisäämistä, tosiasioiden tunnistamista (ja tunnustamista!) ja on erityisen otollinen toiveiden, haaveiden ja muutosten manifestoinnille. Aikas mukava alku viikonlopulle toisin sanoen!
Katsotaanpas myös, mitä sanottavaa korteilla on tulevan viikonlopun meiningeistä. Homma toimii näin:

• Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
• Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Vihreä kalsiitti
Auttaa vapautumaan vanhoista hyödyttömistä tavoista ja kaavoihin kangistumisesta. Auttaa pitämään puoliaan (sopii hyvin myös lapsille!) ja tasapainottaa mieltä. Auttaa avaamaan tilanteita ja suhteita, joissa kokee tulevansa toistuvasti aliarvostetuksi ja väärinymmärretyksi. Edistää tasa-arvoa.
Akvamariini
Merimiesten ja merillä liikkujien suojeleva onnenkivi, joka lisää rehellisyyttä, puhetaitoja ja idearikkautta. Auttaa oikeiden sanojen valinnassa ja lisää luovuutta sekä tuo onnea ja harmoniaa ihmissuhteisiin.
Ruusukvartsi
Rakkauden kivi, joka auttaa parantamaan sydäntä ihan fyysiselläkin tasolla. Haihduttaa surua ja pelkoa, vahvistaa myönteisiä ajatuksia itseä kohtaan, kohottaa itseluottamusta ja opettaa antamaan anteeksi. Lisäksi muinaiset egyptiläiset uskoivat, että ruusukvartsilla sively poistaa ryppyjä.

1. I – Taikuri
Ajatusten ja suunnitelmien on nyt aika muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Osaat halutessasi pukea tarpeesi ja halusi sanoiksi niin, että vastaanottaja ymmärtää, mitä tarkoitat. Ylipäätään kommunikaatiokykysi on nyt huipussaan, osaat valita sanasi viisaasti ja viesti menee perille. Tunnet sisältäsi kumpuavan vahvuuden.
Vinkki viikonlopuksi: Sinulla on runsaasti käyttämättömiä kykyjä ja voimavaroja. Tunne voimasi ja uskalla elää – vaistosi ja mahanpohjatunne kertoo kyllä, kun olet oikealla tiellä. Älä pidä kynttilääsi vakan alla ja muista, että joku muukin saattaa ilahtua ja hyötyä taidoistasi. Ehkä olisi korkea aika siirtää osaamistasi muillekin?
 2. Lanttien 3 – Toiminta
Viikonlopusta vaikuttaisi tulevan varsin arkinen ja työntäyteinen. Tunnet olosi realistiseksi ja haluat tehdä työsi kunnianhimoisesti ja hyvin. Kortin keskellä oleva kolmion mallinen kristalli kuvaa saavutettua selkeyttä. Elämä on pääosin arkea, joten on hyvä osata nauttia käytännöllisistä asioista ja kaikenlaisten tehtävien huolellisesta suorittamisesta.
Vinkki viikonlopuksi: Yksinkertaistenkin toimien ja tehtävien tekemisessä nautinto kasvaa, kun niihin suhtautuu antaumuksella ja kunnianhimoisesti. Usein kuitenkin on eduksi, jos työn voi jakaa jonkun kanssa. Näin molemmat saavat mahdollisuuden kehittyä ja oppia toisiltaan. Esim. talkoohommissa vietetty viikonloppu voi olla hyvinkin antoisa, kun vain asennoituu niin.
 3. Maljojen Kuningatar
Kortin lootuksenkukat symboloivat rakkautta ja anteliaisuutta, haikara uuden alkua. Koti joko fyysisenä paikkana tai mielentilana on tänä ajankohtana tärkeässä asemassa. Turvallisessa mielentilassa myös alitajunnasta tuleva tieto virtaa vapaasti ja uskallat myös kuunnella näitä viestejä avoimesti ja tuomitsematta. Mielikuvituksessasi on todella virtaa tänä viikonloppuna, mutta liiallista alitajunnassa pyöriskelyä ja asioiden turhaa vatvomista kannattaa välttää.
Vinkki viikonlopuksi: Kaikki eivät nyt välttämättä pysy ihan mukana, kun ideoit uutta ja näet visioita. Omiin tunteisiin kannattaa kuitenkin luottaa ja kun paketoit asiasi rakkauden ja lämmön täyttämäksi viestiksi, muiden on myös helpompi pysyä mukana ja hyväksyä ajatuksesi.
Lanttien kolmonen olisi ollut looginen kortti itselleni ainakin sen perusteella, mitä on suunnitelmissa. Lauantai on varattu Karkin kanssa hääaskarteluille (kyllä sitä vasurillakin jotain näprää!) ja sunnuntaina olisi tarkoitus tehdä vain kotihommia. Nostin kuitenkin kolmosen itselleni ja täytyy sanoa, että odotan ihan innolla maljojen kuningattaren lupaamaa lämpöä, rakkaudellista energiaa ja inspiraatiota!
Ihanaa viikonloppua!

Oikeastaan aloin kirjoittamaan seli-seli-selitystä, miksi asukuvat ovat loistaneet poissaolollaan. Edelliset asukuvat on maaliskuun puolestavälistä – oh my! Sitten tajusin, että postauksesta on tulossa ennemminkin avoin tilitys kuulumisistani, vahvasti liittyen loppukevään “Kaikki suunnitelmat kertaheitolla uusiksi” -postaukseen.
Tiivistäen voin sanoa, että jos joku olisi yrittänyt – ja ehkä taisi yrittääkin – kertoa, millainen matka käden kuntoutumisen kanssa on edessä ja etten vielä nyt elokuun alkupuolella pysty pitämään sen vertaa kynää kädessäni, että saisin kirjoitettua nimmarini, en olisi uskonut. Enkä oikein voi uskoa nytkään, että käytännössä koko kesä on mennyt (juu, juu, elokuu on vielä kesäkuukausi, tiedetään) ja edelleenkin takkuan rehab-jumpan ja kivun kanssa.

Olen tietty yrittänyt suhtautua kaikkeen valoisasti, positiivisesti ja optimistisesti. Voin kuitenkin kertoa, että se ei ole ollut aina mitenkään helppoa. Olen tänä kesänä itkenyt enemmän kuin kertaakaan avioeroni jälkeen. Alkukesästä itku saattoi tulla, koska en enää jaksanut jatkuvaa kovaa kipua, joka voimakkaista särkylääkkeistä huolimatta dominoi jokaista valveilla vietettyä hetkeä ja sabotoi uneni.
Viimeksi kuppi meni nurin, kun ensin siivosin – vasurilla tietenkin – keittiön lattiaa, kun pikkukissa oli pissannut keittiönmatolle (sekin stressaa, kun en yhtään ymmärrä, miksi otus on yhtäkkiä alkanut pissailemaan minne milloinkin.. joku sillä varmaan on hätänä, mutta mikä?) sitten aloin ährätä itselleni salaattia lounaaksi (juuri teroitetuilla keittiöveitsillä onnistuu pikkutomaattien puolittaminen – jei!), mutta salaattikastikkeeksi aikomani turkkijogurttipurkki lipesi edelleen kömpelöstä vasemmasta kädestä ja kaikki meni pitkin sitä samaista juuri siivoamaani keittiönlattiaa.
Monesti olen ajatellut, että nyt en kyllä jaksa enää yhtään, en sekuntiakaa. Nyt annan periksi.

Yhden hermoromahduksen jälkeen kävin keskenäni ajatusleikkiä ja sovin itseni kanssa, että hyvä on sitten, annetaan periksi. Mutta mitä se tarkoittaisi käytännössä? Että en nousisi ylös sängystä? Lakkaisin tekemästä rehab-jumppaani? Lopettaisin positiivisen ajattelun?
Tuo ns. “periksi antaminen” kuulosti siltä, että luopuisin vain niistä asioista, jotka tuottaa mielihyvää. Kurjaa oloa ja kipua sen paremmin kuin toimimatonta kättäkään kun ei vaan nyt voi valita pois, niin mielelläni kuin sen tekisinkin.
Niinpä olen jatkanut entiseen malliin. Yrittänyt tasapainoilla levon, käden treenauksen ja muun kanssa. Olen antanut itselleni luvan käydä kampaajalla pesettämässä hiukseni, ostanut ruuat kotiin kuljetettuna ja opetellut vastaanottamaan ihmisten – erityisesti Karkin ja Peetun – tarjoamaa apua.

Monta kasvun paikkaa tässä on kyllä ollut.
Se, että en pysty tekemään itsestäänselviä asioita, kuten vetäisemään nimmaria kauppakirjoihin, on yksi juttu. Huomattavasti vaikeampaa on ollut oppia elämään rinnakkain jatkuvan kivun kanssa. Täytyy sanoa, että ymmärrykseni ja kunnioitukseni heitä kohtaan, jotka elävät kroonisen kivun kanssa, on kasvanut huomattavasti! Oma ennusteeni on kuitenkin, että parannun vielä kutakuinkin entiselleni. Siihen voi aina heikoimpina hetkinä tukeutua, mutta miten jaksaa he, joilla ei ole ulospääsyä näköpiirissä?
Tajuan nyt vasta, miten kipu rampauttaa. Itselläni se vaikutti mm. keskittymiskykyyn niin paljon, että vasta pari viikkoa sitten pystyin ensimmäisen kerran katselemaan Netflixistä jotain. Edelleenkin tuntuu, että kirja vaatii liikaa keskittymistä, huonona hetkenä ei mene edes vähän pidempi artikkeli lehdessä.
Monta kertaa olen hämmästellyt myös sitä, miten moneen asiaan sitä tarvisee kaksi kättä. Hillopurkit eivät aukea, puhumattakaan mitä moninaisimmista voide- ja kosmetiikkaputkiloista, astianpesukonetablettien pussin pikasulkija on niin tiukka, että hampaat menee kieroon, kun sitä yrittää avata. Lakanoiden vaihtoon menee sata tuntia, pussilakana on yksikätiselle lähes mahdoton. Koittakaa huviksenne vetää farkkujen vetoketju pelkällä vasurilla ylös tai pukea rintsikat päälle. Lista on lähes loputon.
Lisäksi olen huomannut, että sitä näköjään jotenkin tasapainottaa itseään molemmilla käsillä ihan tavallisesti liikkuessakin. Ainakin itse tunnen itseni aivan superkömpelöksi, kun oikea käsi on edelleen käytännöllisesti pois pelistä. Tai sitten se on se kohtalokas kaatuminen, joka kummittelee takaraivossa.

Syy siihen, miksi blogissa ei ole ollut asukuvia koko kesänä, on yksinkertaisesti se, että a) hiusten laittaminen yhdellä kädellä on sula mahdottomuus (eikä laiskasti noudattamani curly girl -kuuri oikein tuota toivottua tulosta…) ja b) vasurilla meikkaaminen ei nyt edelleenkään oikein suju. Meikkivoidetta saan laitettua, jos on tarvis, ja aurinkopuuteria töpsyteltyä, mutta muuten mennään ns. mökki-lookilla eli luonnontilassa.
Olen ihan suhteellisen tyytyväinen asuihin, joita olen onnistunut kehittämään ja ajattelin, että olisi hauskakin esitellä, miten kättä tukeva ortoosi sujahtaa kimonon sisään. Olo on vain ollut muuten niin homssuinen, että en ole inspiroitunut sen ikuistamisesta tänne blogiin.
Aikamoinen valitusvirsi tästä nyt näköjään tuli, mutta sokerina pohjalla kaikille, jotka jaksoivat lukea tänne loppuun asti, muutama positiivinen asia, jonka olen oppinut (yleisen “henkisen kasvun” lisäksi):

• Osaan kirjoittaa varsin sujuvasti ymmärrettävää tekstiä käsin vasurilla.
• Sushin ja nuudelien syöminen puikoilla onnistuu nykyään vasemmalla kädellä siinä missä ennen oikealla.
• Näppiksellä ja puhelimella kirjoittaa lähes yhtä nopeasti yhdellä kuin kahdellakin kädellä.
• Jos “kotona puuhastelu” käsittää lähinnä erilaisia käsitöitä, maalausta, piirtämistä, letteringiä, bujoilua, viherkasveilua tms. näiden estyessä kantsii aika nopeasti keksiä muita harrastuksia, jotka eivät pidä sisällään nettishoppailua… (Palaan tähän ostolakon väliraportissa!)

Lisäksi olen tuumannut, että hyvää on tietyllä tavalla tehnyt myös pakollinen pysähtyminen. Vaikka olo ei olekaan ollut mikään seesteisen miellyttävä, olen ehtinyt ajatella normaalin elämäni säntäilyn mielekkyyttä. Kaikki vasurilla suoritetut tehtävät ovat toivottavasti virkistäneet myös kognitiivisia kykyjäni. Ainakin toivon niin!
Seuraava kriittinen päivämäärä on 2. syyskuuta. Silloin tsekataan tilanne ja jos kyynärpään nivel edelleen lonksuu ja muljahtelee hallitsemattomasti, joudun uuteen leikkaukseen. Harras toiveeni on, että selviäisin ilman sitä, mutta eihän tässä toivomiset paljoa auta. Sen sijaan teen parhaani tasapainoillessani levon ja rehabin kanssa – ja yritän luottaa prosessiin sekä pieniin edistymisen askeliin.
Ehkä tässä jonain päivänä repäisen ja otan oikein asukuvat. Tiedätte sitten, mistä johtuu, jos kaikissa kuvissa on jättisuuret aurinkolasit päässä! Haha!

Karkin häihin on enää alle kolme viikkoa!! Eeek! Paniikki!! Eivais, kaikki suuret linjat on jo hallussa. Tai no, yksi erittäin suuri asia on vielä puolikas kysymysmerkki (onneksi kuitenkin vain puolikas!), mutta siitä lisää vähän myöhemmin.
Häästressi on nyt muuttanut muotoaan yksityiskohdista huolehtimiseen. Homma, joka helposti karkaa perfektionistilla käsistä – vaikka täytyy kyllä sanoa, tyttäreni tuntien, että hän on ollut varsin maltillinen bridezilla. Toisaalta vielähän tässä ehtii! Haha!
Nyt on jokatapauksessa tullut aika päättää häätilan koristelusta ja kukkasista.
Meidän perheen perinteisiin kuuluu, että morsiamen äiti vastaa morsiuskimpusta. Itse annoin omalle äidilleni käytännössä vapaat kädet – taidettiin vain ylimalkaan sopia värimaailmasta. Karkin kanssa ollaan pohdittu kokonaisuutta enemmän yhdessä ja lopullinen päätösvalta on tietty morsiamella.
Meillä oli viikko sitten sunnuntaina ensimmäinen tapaaminen häiden floristin kanssa ja oikeastaan vasta silloin tajusin, että ei todellakaan riitä, että tietää suunnilleen, mitä värejä (valkoista ja vähän vihreää) ja mitä kukkia (ruusuja, koska pionit eivät ole sesongissa) haluaa. Päätettävänä on niin paljon muutakin!
Tavoilleni uskollisena käännyin luotettavimman tietämäni neuvonantajan, Googlen, puoleen ja havaitsin, että morsiuskimpuissakin on selkeitä trendejä!

Kaikkein trendikkäin morsiuskimpun malli juuri tällä hetkellä vaikuttaisi olevan varsin suuri, paljon melko villisti aseteltua vihreää sisältävä esitys. Olen tähän kerännyt kuvia vain Karkin häiden värimaailmaan sopivista kimpuista, mutta sama boheemi hapsotus vallitsee värikkäämmissäkin versioissa.
Toisaalta tykkään kovasti tästä trendistä. Ihanaa, että asetelma voi olla vähän hurlumhei. Tuleehan siitä jotenkin rennompi ja trendikkäästi luonnonlapsimainen olo (eli ei siis liikaa kuitenkaan!).
Toisaalta vierastan trendikimppujen kokoa – eikö nuo olekin aika valtavia? Kysymyksessä ei ole enää varsinaisesti kimppu vaan tuntuu kuin sana kukkapuska olisi paremmin kuvaava.  Siis jos nyt olen ihan rehellinen, niin voin kertoa, että meillä ko. mallia on kutsuttu saunavihdaksi. Ja niin paljon kuin rakastankin saunoa kunnon saunassa ja vihtoa ihanalla tuoreella koivuvihdalla, se ei ole mikään positiivinen hellittelynimi, kun puhutaan morsiuskimpuista.

Ruotsalainen superbloggari ja -influencer Kenza on mielestäni kertakaikkiaan upea räätälöidyssä Ida Sjöstedt -puvussaan taannoisissa häissään. Ja jollain tasolla ymmärrän tuon kimpunkin.. Kokonaisuus ja fiilis, jota tässä on haettu kampausta myöten, on pehmeän boheemi.
Mutta onhan tuo aivan älyttömän kokoinen kukkaviuhka.

Googlaamalla löytyi tietenkin kuvia myös pienemmistä ja yksinkertaisemmista puketeista.
En usko, että Karkki tulee valitsemaan mitään niin simppeliä kuin tuo ylläolevan kuvan morsiuskimppu. Omaa silmääni se viehättää kuitenkin huomattavasti enemmän kuin trendikkäät saunavihtaversiot.

Kalla on kaunis, moderni ja näyttävä kukka. En tiedä, miten perinteet menee kansainvälisesti, mutta omaan suomalaiseen silmääni se on kuitenkin hautajaiskukka. Kukin tekee tietenkin juuri niinkuin haluaa, mutta salaa kyllä toivon, ettei Karkki päädy kalloihin.
Vasemmanpuoleinen kimppu satiininauhoineen ja strassikoruineen on kyllä valtavan ihana. Mutta toivottavasti ei kalloja kuitenkaan.

Toinen ääripää ”saunavihtakimppuihin” verrattuna on tiukasti asetellut, minimalistisesti vain yhtä kukkaa sisältävät asetelmat.
Otin tähän mukaan vain Karkin häihin suunniteltua väriteemaa noudattavia esimerkkejä (tosin se voi vielä muuttua… vaihtoehtoina on väläytelty niin keltaisen kuin oranssinpunaisen lisäämistä värimaailmaan). Nämä tässä mukana olevat kokonaisuudet eivät itseäni niinkään sykähdytä, mutta sama malli toteutettuna jostain voimakkaasta väristä tai valkoinen kimppu yhdistettynä värilliseen morsiuspukuun, on kieltämättä aikas tyylikäs näky.

Otsikon kysymys on, tietenkin, retorinen – ja vastaus on luonnollisesti ei. Morsiuskimpun ei todellakaan pidä eikä tarvitse olla trendikäs. Ei tietenkään tarvitse myöskään olla ylenpalttisen naiivi; tottakai trendit vaikuttavat myös hääkimppuun ja erityisesti siihen, mitä milloinkin pidetään klassisena.
Esimerkiksi pisaranmuotoinen kimppu (oikealla yo. kuvassa) oli klassinen niin 20-luvulla kuin 80-luvullakin – mutta tuskin tänään.
Sen sijaan yllä olevan kuvan kaksi muuta esitystä, joista toinen on niin iso, että morsiamen kädet ei ylety sen ympärille ja toinen niin villiintynyt, että morsiuskimpun on hankala mahtua samaan kuvaan morsiamen kanssa, tuskin ovat koskaan olleet mitään klassisia valintoja. Sen sijaan ne ovat hyvinkin saattaneet olla juurikin morsiamen näköisiä, joten en nyt sinänsä halua kritisoida heidän valintojaan.

Karkille tulee todennäköisimmin jotain, mikä tuntuu klassiselta ja lagom juuri nyt.
En olisin yhtään yllättynyt, jos morsiuskimppu muistuttaisi jompaa kumpaa yllä olevaa versiota. Valkoisia ruusuja ja vähän vihreää.

Kukkia ei ole vielä tilattu ja häätilan koristelu tulee noudattamaan samaa ideaa morsiuskimpun kanssa. Sinänsä siis mielenkiintoista, mihin Karkki tässä nyt päätyy!
Kaikki kuvat on Pinterestistä ja lähteet löytyvä täältä!

Se on sitten elokuu! Aikas epätodelliselta tuntuva fakta – eikä vähiten siksi, että maanantaina pitäisi palata takaisin töihin… Ja Karkin häihin on enää kolme viikkoa! Vaikka olihan se ihan tieto, että kaiken sen odottamisen, suunnittelun, järjestelyn ja häsäämisen jälkeen (lue: keskellä) tuntuu uskomattomalta, että h-hetki on lähes täällä.
Onneksi planeetat antaa tehokasta taustatukea kaiken hanskaamiseen. Leijonan aika on täynnä energiaa ja itsevarmuutta, Merkurius lopettaa tänään peruuttamisen, joten kommunikaatio alkaa taas luistaa, sopimukset sekä aikataulut pitää ja muutenkin hommat hoituvat ilman sen kummempia yllätyksiä. Kaiken lisäksi tänään on uusi kuu, Super Black Moon, joka kannustaa heittäytymään rohkeasti uuteen, jos se tuntuu mahan pohjassa oikealta, ja jättämään kaiken vanhan, tahmealta ja raskaalta tuntuvan taakse.
Seuraavaksi katsotaan, mitä sanottavaa korteilla on tulevan viikonlopun meiningeistä.
Mahdollisille uusille lukijoille vielä tiedoksi, että homma toimii näin:

• Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
• Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Kuukivi
Auttaa tunteiden vapauttamisessa ja näkemään selkeästi. Tuo onnea rakkaudessa ja tasapainottaa. Lempeästi hoitava kivi, joka näyttää tien kotiin. Tasapainottaa hormoneja ja helpottaa kaiken turhan painolastin taakse jättämisessä.
Onyksi
Viilentää kuumina käyviä tunteita ja tasapainottaa olemuksen eri puolia (yin & yang). Helpottaa stressiä ja surua, vahvistaa itsehillintää, moraalia ja itsekuria. Antaa voimaa ja kestävyyttä korkeidenkin tavoitteiden saavuttamiseen.
Ametisti
Syvästi rauhoittava superkristalli. Auttaa pääkipuun, univaikeuksiin ja suojaa stressiltä sekä negatiiviselta energialta. Puhdistaa kroppaa, vahvistaa intuitiota ja vaistoja. Monipuolisia parantavia vaikutuksia.

1. IV – Hallitsija
Paljon impulsiivista suoran toiminnan energiaa on nyt ilmassa. Määrätietoisuus ja jopa tietty lujuus, auttaa saavuttamaan tavoitellun päämäärän, mutta viisaana kannattaa muistaa myös nöyryys asioiden edessä. Onni tulee niille, jotka jaksavat väsymättä yrittää, mutta välillä mukana on myös silkkaa – no – onnea. Omaa auktoriteettia kannattaa käyttää positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi ja varoa liiallista voimankäyttöä tai pakottamista.
Vinkki viikonlopuksi: Uskalla nauttia omasta voimastasi ja toimi sen mukaisesti. Voimankäyttö ei tarkoita asioiden pakottamista. Parhaimmillaan voit sysätä liikkeelle erittäin positiivisen tapahtumien lumipallon. Jos se vaatii sitä, että nouset sisäisiä tai ulkoisia auktoriteetteja vastaan, muista, että olet voimakkaampi ja viisaampi kuin tajuatkaan.
2. XII – Hirtetty
Olisiko nyt niin, että koitat vältellä tosiasioita, yrität olla näkemättä tilannetta ja pidät silmäsi suljettuina? Jos tuntuu, että elät kuin vankilassa, voin kertoa, että se on täysin itse itsellesi rakentama. Umpikujasta ei tunnu olevan lainkaan ulospääsyä, mutta tosiasioiden tunnustaminen ja niiden hyväksyminen on avain muutokseen.
Vinkki viikonlopuksi: Nyt on aika avata silmät ja tajuta, että koska ne rajoittavat kahleet ovat itsesi tekemät, voit niistä ihan itse myös vapautua. Sisimmässäsi muhii merkittävän uudestisyntymisen siemenet, kunhan vain rohkaistut kohtaamaan muutoksen. Joskus paras, mitä voi tehdä, on vain päästää irti.
3. Maljojen 9 – Onnellisuus
Viikonlopusta näyttää tulevan sopusointuinen ja harmoninen. Elämä on tasapainossa eikä juuri nyt ole näköpiirissä mitään mittavia haasteita. Rauhallinen ja onnellinen olo tulee syvältä sisimmästä eikä sillä ole mitään tekemistä materiaalisen yltäkylläisyyden kanssa.
Vinkki viikonlopuksi: Nyt kannattaa antautua sisäisen hyvinvoinnin vietäväksi ja jakaa sitä mahdollisimman paljon myös ympäristöön. Kortti vapauttaa myös luovia energioita, joten nyt on mainio hetki tehdä myönteisen maailmankuvan masinoimia suunnitelmia tulevaisuutta varten.
Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa kaikille, jotka lukevat Torstai Tarotia säännöllisesti, että jos tuntuu, että nostat itsellesi usein saman kortin (sekä Hirtetty että maljojen ysi on ollut mukana useamman kerran ihan lähiaikoina!), kannattaa todella paneutua sen välittämään viestiin – universumilla on asiaa!! Ja haluan myös sanoa kiitos kaikille teille! Tiedän, että teitä on siellä monta, joille Torstai Tarotista on tullut jo ihan perinne.
Itselleni nostin ykkösen, eli Hallitsijan. Nyt täytyy hetki oikein makustella sen viestiä, vaikka olen kyllä aika varma, että siinä viitataan nyt töihin paluuseeni. Työasiat on tässä pyörinyt jo koko viikon päässä ja pariakin vähän isompaa juttua aion lähteä työstämään ihan samantien.
Mutta nautitaan nyt ensin vapaasta viikonlopusta ilman sen kummempia velvollisuuksia. Lauantaina voisi mennä katsomaan Pride-paraatia, siitä tulee aina niin lämmin ja toiveikas olo. Toisaalta tyhmä käteni on vielä niin kipeä, että voi olla etten uskalla lähteä sinne väkimassoihin tönittäväksi.
Ihanaa viikonloppua!!