Nyt esittelyssä – tadaa! – & Other Stories -ostokseni! En mitenkään fanita suosittuja sneak-peak-tässä-vain-rippunen-kauppakassin-kulmaa -postauksia. Tällä kertaa houkutus oli kyllä melkoinen, sillä kiva, vesivärimaalatun oloinen paperikassi ja kauniisti silkkipaperiin pakattu ostos on yleensä tällä “normaalilla” hintatasolla aika harvinaista herkkua. Tai no, kivoja paperikasseja toki löytyy mistä tahansa genrestä, mutta silkkipaperikääreitä havittelevan pitää yleensä hankkiutua aika paljon tyyriimpään hintaluokkaan.

Paperikassien vesivärikoristeet vaihtelevat puhtaan punaisen, sinisen, keltaisen ja vihreän välillä, kassin koosta riippuen. Jostain syystä olen aivan heikkona hienoihin paperikasseihin… Karkki nauraa aina, että olen melkein enemmän innoissani saadessani luksusputiikin kassin – kuin itse sisällöstä. Haha! Mutta kyllä se vähän niin on, että jos itselläni on asiaa esim. Mulberrylle, käyn mielummin heidän putiikissaan ostoksilla – ja saan aidon paperikassin – kuin heidän NK:lla sijaitsevassa shop-in-shopissa, jossa käytössä on siis NK:n kassit. Siitäkin huolimatta, että silloin menetän NK-klubikortille tulevat pisteet..

Kauniisti pakattu ostos. Arvostan! Tässä tosin on silkkipaperi ehtinyt jo ryttääntyä kuljetuksessa…

Ja mitä sieltä sitten löytyikään:

Upea, mattametallisin vetoketjuyksityiskohdin pimpattu valkoinen kauluspaita!

Paidan materiaali on tiivistä, sileää ja erittäin laadukkaan oloista puuvillabatistia. Tulee mieleen kalliit miesten pukupaidat tuosta materiaalista. Onhan se sen verran läpikuultava, että vaatii jotain allensa/päällensä, mutta kun nyt tuo see-through -trendikin on niin päällä, pidän sitä vain positiivisena asiana.

Paita on myös työstetty tosi kauniisti. Piilonapitus, helman halkio – ja tietenkin ne tärkeät vetskariyksityiskohdat näyttävät laadukkailta ja fiilis on todella viimeistelty. Kiva ylläri, kun hintataso on kuitenkin vain piirun, pari H&M:n yläpuolella.

Käytössä sen vasta ihan lopullisesti näkee, mikä materiaalien ja työn laatu lopulta on, mutta toistaiseksi olen hyvin tyytyväinen. Oikeastaanhan paita on todella näköiseni ja kuvastaa pukeutumisfilosofiaani: klassisen naisellis-maskuliinista office-pukeutumista with a twist.

Mekko, joka näyttää siistiltä paidalta ja hameelta, joka on mukavasti joustavaa jerseytä ja jossa on kätsyt kännykän ja kulkukortin nielevät taskut, on ehkä täydellisin toimistovaate, mitä voi olla! Ei yhdistely-stailaustuskaa aamulla – senkun vaan hyppää yhteen vaatekappaleeseen, sujauttaa vetoketjun kiinni ja se on siinä. Oikeastaan koko garderobi voisi koostua vastaavista, pukeutumisteknisesti simppeleistä asuista.

COSin alesta aikoinaan hankkimani mekon yläosa on ohutta hailean persikanväristä puuvillapopliinia ja alaosa paksua jämäkkää jerseytä. Jersey on ehkä vähän luuserimateriaali, mutta on se vaan niin älyttömän mukavaa päällä, kun työpäivät on lähes pelkästään työpöydän ääressä kököttämistä. Taskut on myös ihan ehdottomat. En voi käsittää, miksei kaikkiin vaatteisiin laiteta taskuja. (Ja miksi kuitenkin hankin varsinkin hameita, joissa ei niitä ole?).

• mekko, COS
• saappaat, Diane von Furstenberg

Viime perjantaina avattiin Tukholmaan Biblioteksgatanille uusi & Other Stories -putiikki. Käytiin tietty heti Karkin kanssa paikanpäällä todistamassa ihmettä ja tsekkailemassa tarjontaa. Olin itseasiassa bongannut jo etukäteen nettikaupasta, mitä juttuja haluaisin erityisesti ostoaikeissa katsastaa, joten visiitistä tuli varsin tavoitehakuinen.

Kauniit isot näyteikkunat hienossa vanhassa liikehuoneistossa. Samalla paikalla oli aikaisemmin Marc’O Polon liike, joka ensin avattiin suureellisten bileitten saattelemana, mutta aika pian joutui pienentämään myymälätilaa – ja nyt näköjään on sitten muuttanut jonnekin muualle.

& Other Stories -putiikin yleisilme on urbaani, funktionaalinen ja viimeistelemättömän karu. Studio-spottien tyylinen valaistus ja rakennusmateriaalista kasatun oloiset miljööt toimivat varsin tehokkaana taustana paikoin varsin haastavallekin designille. Myymälällä on helposti tunnistettava oma ilme ja aura – enkä kokenut olevan minkäänlaista vaaraa, että & Other Stories sekoittuisi sen paremmin mainstreamiin H&M:ään kuin hillityn aikuiseen COSiinkaan.

Oli ihan hyvä, että olin etukäteen miettinyt, mitä haluan putiikissa katsastaa. Ovilla seisovat portsarit tosin pitivät huolen, että sisällä ei ollut ihan mahoton tunku (niinkuin kuvasta näkyy), mutta väkeä oli kuitenkin liikkeellä sen verran paljon, että aika pian alkoi ahtaanpaikankammo nostaa hikeä otsalle.

Karkki ei niin innostunut & Other Stories -vaateista – olivat kuulemma liian kummallisia leikkauksiltaan. Sen sijaan hyvin varusteltu kosmetiikkaosasto ziljoonine sävyvaihtoehtoineen sai meikki- ja kosmetiikkafanilta varauksettoman kiitoksen.

& Other Stories alusvaateosastolle aion tehdä uuden täsmähyökkäyksen vielä. Monet jutut näyttivät juuri sellaisilta, joista tykkään: melko pelkistettyjä malleja, ehdottomasti ilman järjetöntä hörsötystä, mutta kuitenkin vähän jotain edgyä twistiä, joka tekee pukeutumisesta niin paljon hauskempaa. Avajaispäivänä pukukoppeihin oli niin älyttömät jonot, että ei tullut mieleenkään alkaa sovitella asioita.

I-ha-na pinkki laukku! Olen haaveksinut kirkasvärisestä aksenttilaukusta ja oikeastaan päätin jo etukäteen, että ostan tuon, nettikaupasta loppuunmyydyn laukun, jos niitä vain löytyy. Ja löytyihän niitä. Ulkonäöltään ja väriltään laukku on juuri niin upea kuin ajattelinkin. Valitettavasti kuitenkin (ei, en voi sille mitään, että olen kaikkien hankintojen kohdalla pikkutarkka niuho…) pikkuriikkinen magneettikiinnitys tuntui kaikkea muuta kuin turvalliselta. Ja kun sitten vielä totesin, että sinänsä ihana ja kaunis mattapinta on niin herkkä, että kaupassa esillä olevat kaksi laukkua olivat jo varsin naarmuiset. Ei tarvinnut miettiä pitkään, miltä kaunokainen olisi näyttänyt parin tositoimipäivän jälkeen.

No onhan se kyllä HIENO! Mutta kun on tällainen shoppailuvammainen, pelkkä päällipuolinen hienous ei valitettavasti riitä.

Kyllä, olisin halunnut tämän ihanaa hyvän oloista nahkaa olevan hameen. Murrettu hopeapinta on mielestäni niiin kaunis. Ehkä käyn sen vielä hakemassa. Kyllähän sitä hopeahameelle aina käyttöä löytyy? Ei ehkä ihan toimistolla, mutta jos vaikka ensi sesongin parhaaksi bileasuksi?

Jotain pientä löytyi Mintun ostoskassiin. Ei kylläkään mitään niistä asioista, joita olin katsellut etukäteen. Tosin syynä ei ollut pääasiassa se, että olisin ollut jotenkin pettynyt vaan yksinkertaisesti se, että en saanut itseäni pakotettua sovituskoppijonoon.

Kokonaisuudessaan putiikki on varsin iso. Ensimmäisellä kerralla olo jäi pikkuisen sekavaksi – esim. kenkiä tuntui olevan vähän joka toisella hyllyllä, mutta sitten yläkerrasta löytyi ihan kunnollinen kenkäosasto. Koruja, laukkuja, asusteita tai alusvaatteita ei ollut mitenkään selkeästi yhdessä paikkaa, vaan niitä sai bongailla eri “tyylisuuntien” miljöistä. Kuitenkin fiilis käynnin jälkeen oli ihan positiivinen ja dynaaminen, joten tavaroiden hajasijoittaminen ei ollut mikään hurja ongelma.

Kannattaa siis laittaa mieleen seuraava Tukholma-shoppailua varten myös & Other Stories -putiikki! Tarkka osoite on Biblioteksgatan 11 – eli juuri Stureplanin ja Biblioteksgatanin kulmassa,

Tänään oli kevään ensimmäinen aamu, jolloin herätyskellon soidessa auringonsäteet osuivat silmiin. Auringonsäteet! Toivoa siis on, että ihan oikea kevät vielä saapuu, vaikka ihan käsittämättömän kylmää on ollutkin. Muistan hyvin, että useampanakin pääsiäisenä on tullut otettua ensimmäisen kerran aurinkoa bikineissä… Tämä pääsiäinen ei taida olla yksi niistä.

Vaikka lämpötilat huitelevatkin säädyttömissä lukemissa, synkin talvisuus ei nyt enää mitenkään houkuttele pukeutumisessa. Aivan pakko saada ylle jotain raikasta ja keväistä – oli miten oli. Tykkään hurjasti tuosta H&M-hankinnastani, mosaiikkikuvioisesta hameesta, ja jotenkin sen kaveriksi piti saada raitakuosia. Jotta kevätkapina olisi täydellinen, pistin vielä kevyet nauhakengät jalkaan. Vähän asennetta peliin toisin sanoen, jos todellisuus ei vastaa omia mielikuvia.

• hame, H&M
• t-paita, Cheap Monday
• kauluspaita, Forever21
• kengät, Vagabond

Likilegendaarisen kylmän kevään keskellä unenomaisen kaukaiselta haaveelta tuntunut konsepti nimeltä “Kesä” muuttui juuri noin ziljoona prosenttia konkreettisemmaksi. Pienen jonottamisen ja sujuvasti hoituneen taloudellisen transaktion jälkeen sähköpostilaatikkooni kolahti nimittäin kesän ensimmäiset festariliput!!

JEEE!!

Tänä vuonna Stockholm Music & Arts -festari tarjoaa mm. ikirakkauteni Princen, Searching for Sugar Man -leffan myötä löytyneen fantastisen Rodriguezin ja paljon kaikkea muutakin huippua.

Niin kivaa, että on jotain mahtavaa odotettavaa! Viime kesänäkin tapahtumassa oli tosi hienoa. Tarjolla on siis musiikin lisäksi kuvataidetta ja erilaisia performansseja. Jo pelkästään Skeppsholmen, jossa festarit pidetään, on niin nasta paikka, että tekisi mieli alkaa jo pakata retkikamppeita mukaan… Tänä vuonna mukaan innostui lähtemään myös Karkki ja Peetu, joten ei voi muuta kuin tulla mahtavan kivaa!

Tässä odotellessa voikin sitten vaikka katsella uudelleen huippudokkarin Searching for Sugar Man (suosittelen lämpimästi, jos et ole vielä nähnyt!) ja luukuttaa Princeä naapureitten(kin) iloksi!