Bloggarikollegani Irene kirjoitteli jokin aika sitten tyyli-ikoneistaan. Valitettavasti linkki itse postaukseen ei ole enää tallessa, mutta juttu jäi vaivaamaan takaraivoon pitkäksi aikaa. Asia on niin, että olen ollut tähän asti sitä mieltä, että koko tyyli-ikonihomma on jotenkin teennäistä julkkisten fanittamista. Olen ollut ylpeä siitä, että keräilen pukeutumisinspiraatiota mistä milloinkin ja suodattelen niistä sitten sen, mitä voisi kutsua omaksi tyylikseni.

Irenen juttu sai minut vähän toisiin aatoksiin. Hyvä tyyli-ikoni voi nimittäin auttaa suunnattomasti oman garderobin suunnittelussa, tyylin kehittämisessä ja etenkin voi välttyä karseilta virhehankinnoilta. En käsitä tätä niin, että kenenkään tulisi kopioida jonkun toisen tyyliä ihan suoraan, mutta sopivan esikuvan avulla voisi olla huomattavasti helpompi selvitä silloin tällöin iskevistä nääs-nääs -tilanteista. Aina silloin, kun ei ole oikein varma hankinnasta tai tekisi mieli vähän eksperimentoida tyylinsä kanssa, mutta ei oikein tiedä miten, tyyli-ikonin kuvat verkkokalvolla toimisivat varmasti hyvänä tukena. Kaiken tavoitteena olisi luonnollisesti toimivampi vaatevarasto ja vähemmän ääk-mulla-ei-ole-mitään-päällepantavaa -päiviä.

Nyt ollaankin sitten sen suurimman ongelman edessä. Mistä Mintulle sopiva tyyli-ikoni? Ihailen toki monia julkkiksia ja tykkään heidän asuistaan, mutta sen paremmin Madonna, Pink tai Kate Bosworth ei oikein sovellu tarkoitukseen. Jotkut heidän yksittäiset asunsa toimivat kyllä hyvin inspiraation lähteenä, mutta miksikään garderobin esikuvaksi heistä ei kyllä ole – ainakaan itselleni.

Klassinen tyyli-ikoni ja trendsetteri Kate Moss hallinoi vaatevarastoa, joka on ehkä lähimpänä sitä, miltä haluaisin omanikin näyttävän.

Tyylin perustana on kapeat farkut, yksinkertaiset paidat ja hyvin istuvat jakut maustettuna kivoilla pikkumekoilla. Kengiksi käyvät niin matalat ballerinat kuin korkeat bootsitkin. Yleisilme on konstailematon olematta silti tekotaiteellisen minimalistinen. 

 Erilaiset shortsit ja leikkipuvut kuuluvat myös Kate Mossin suosikkeihin. Tykkään itsekin käyttää shortseja niiden helppouden vuoksi. Oikeastaan tarvitsisin jonkun shortsiasun, joka olisi tarpeeksi siisti ja asiallinen toimistollakin käytettäväksi.

Aika monet Kate Mossin asuista olisivat kopioitavissa lähes suoraan arkikäyttöön. Tosin yksi tämän tyylin kumakivistä on täydellinen mallivartalo ja niitä ei valitettavasti myydä minkään nettikaupan alessa… Haha!

Menin sitten ja hurahdin ihan totaalisesti Pinterestiin. Ihan niinkuin ei aikaisemmin olisi tullut roikuttua koneella aivan liian paljon, menin ja annoin loppumattomien kuvagallerioiden koukuttaa itseni aivan täysin. Omat boardini pursuilee söpöjä kissoja (yllätys!), kauniita sisustuksia, unelmien lomakohteita ja kaikenlaista muutakin, mistä tykkään. Ei ehkä mitenkään järkevää, mutta ihan hillittömän hauskaa!

Kivojen kuvien lisäksi Pinterestissä on valtava määrä kaikenlaisia tutoriaaleja. Olen keräillyt itselleni muistiin kaikkia helpon oloisia hius-virityksiä. Mitään en ole vielä ehtinyt kokeilla (kaikki aika menee kuvagallerioita selatessa!), mutta esim. tämä nuttura vaikuttaa todella helppotekoiselta ja lopputulos on ihanan elegantti.

Hiusjuttujen lisäksi olen koukuttunut Pinterestissä löytämiini huikeisiin kynsilakkaustutoriaaleihin. Peetu keräilee ruokaohjeita ja leivontareseptejä – kaiken kauniin ja ihanan lisäksi.

Jos alkoi kiinnostaa, tästä pääsee kurkistamaan Mintun viimeisintä villitystä:

Peetu tuli hetki sitten kotiin töistä.   Nyt olisi tarkoitus alkaa grillaushommiin – onneksi saderintama näyttää siirtyneen jonnekin muualle… Juuri nyt vahdin grilliä (vastuullinen tehtävä!!) ja Peetu valmistelee ruokia.

Minttu löllöili koko päivän kotivaatteissa, mutta Peetu pukeutui sievästi pinkkiin mekkoon ja vintage bootseihin töihin…. 🙂

• mekko, Mintun omepelimosta, kangas Merimekko
• vyö, TopShop
• bootsit, 2nd hand (Americana)
• neuletakki, Adidas

Tämän kesän säästä on tullut valitettua täällä blogissa ihan riittävästi. Tästä lähtien suhtaudun kaikkeen positiivisesti! Sateisista päivistä on toki monenlaista hyötyäkin – esimerkiksi sisällä oleminen ei harmita tai tunnu omituiselta. Olen kuullut huhuja, että jotkut hyödyntävät sadepäivät esimerkiksi siivoamalla vaatekaappinsa, järjestelemällä kirjahyllyn aakkosjärjestykseen tai jopa silittämällä sen kaappiin kertyneen pinon vaatteita, joita ei koskaan tule käytettyä juuri siksi, kun ikinä ei ehdi tai jaksa silittää…

Toisaalta kotitöissä on se hyvä puoli, että ne voi aina tehdä myös “myöhemmin”. Sen sijaan monet näyttelyt ovat esillä vain rajoitetun ajan ja mikäs sen romanttisempaa kuin hiiviskellä hämärissä saleissa tiirailemassa taidetta, kun sadepisarat piiskaavat ikkunoita!

Valokuvamuseo Fotografiska on yksi suosikkipaikoistani Tukholmassa. Siellä on yleensä aina 3 – 4 muutaman kuukauden välein vaihtuvaa näyttelyä. Vielä kertaakaan ei ole sattunut, että mikään näyttelyistä ei olisi vähintäänkin kiinnostava. Jotenkin osaavat valita sinne niin ajankohtaisia ja hyviä juttuja, että ne on ihan pakko käydä katsomassa.

Juuri nyt Fotografiskassa on mm. Sally Mannin laaja A Matter of Time -näyttely. Rakastui Mannin kuviin jo joskus ysärillä, kun näin Immediate Family -näyttelyn silloisen elokuvateatteri Niagaran aulassa Tampereella. Nuo samat, Sally Mannin omista lapsistaan ottamat kuvat ovat mukana myös tuossa Fotografiskan näyttelyssä. Aika hassua, miten eri tavalla suhtauduin kuviin nyt, kun omat tyttöni ovat jo aikuisia. Ensimmäisellä kerralla tytöt olivat ihan pikkuisia ja kerran olemme nähneet Immediate Family -kuvat yhdessä noin kymmenen vuotta sitten, kun näyttely oli Tukholmassa Kulturhusetissa.

Mutta tosiaan – nyt tuo Fotografiskan Sally Mann on huikeasti paljon laajempi ja esittelee kuvaajan tuotantoa ihan alkuajoista tähän päivään asti.

Lisäksi tsekattiin ePic Moments -urheiluvalokuvanäyttely. Se ei oikeastaan kiinnostanut etukäteen ihan hirveästi, mutta kuvia katsellessa tajusin (vihdoinkin!) ehkä pikkuisen sitä, miksi urheilukilpailut ja niiden katsominen on niin käsittämättömän suosittua. Siinähän on – ystäväni Tinnin sanoin – kreikkalaisen draaman kaari ja koko tunneskaala turvallisessa ja helposti lähestyttävässä paketissa! ePic Moments -näyttelyssä esitettiin myös älyttömän mielenkiintoinen dokumentti Tukholman olympialaisten taustoista ja rakentamisesta vuonna 1912. Tiesittekö, että suomalaiset oli niin cooleja silloin, että marssivat kisoissa Suomen nimen alla, vaikka olimme edelleen osa Venäjää?!

Kaksi näyttelyä on jo aika hevi paketti, mutta käytiin silti vielä tsekkaamassa August Strindberg -näyttely. Onneksi käytiin, sillä se oli myös tosi kiinnostava ja hyvin koottu. En tiennytkään, että Strindberg oli sellainen – pardon my french – kusipää ja naistenvihaaja! Aina oppii uutta. 🙂

Päätin tuoda sadepäivään vähän valoa ja väriä neonoransseilla housuilla. Aika uskomatonta miten tuntuu, että nuo housut siis ihan oikeasti loistavat. Räiskyvät housut saivat tasapainopariksi vähän hillitymmän version glitterikynsistä. Alla Chanelin White Satin 459 ja kimalteena tuo samainen Lumenen Natural Code -sarjan Go Glittery 16, mitä olen tässä nyt koko kevään käyttänyt.

• jakku, H&M
• t-paita, ?? (Peetun vanha eikä laput ole enää paikalla)
• housut, Calvin Klein Jeans
• sandaalit, Marni for H&M
• laukku, Filippa K

Kaikkia varmaan jo kyllästyttää kesäsäästä vauhkoaminen, mutta hei oikeesti – missä on se kunnon oikea kesä?? Meillä oli tänään suunnitelmissa lähteä työporukan kanssa piknikille töiden jälkeen, mutta eihän siitä mitään tullut, kun kipakat ukkoskuurot kastelivat perusteellisesti kaikki mahdolliset paikat. Illan tullen keli kyllä selkeni ja nyt aurinko paistaa (vielä hetken!), vaikka taivaanrannassa näkyykin uhkaavia pilviä…

Ajattelin kaivaa ompelukoneen esiin sateisen illan kunniaksi, mutta nyt näyttää siltä, että taidan sittenkin nauttia täällä parvekkeella illan viimeisistä aurinkoisista hetkistä eilen postilaatikkoon kolahtaneen Ellen kanssa. Koko viikonlopuksi on luvattu enemmän tai vähemmän sadetta – eli kyllä tässä varmaan ehtii vielä ompeluhommiinkin. Hoppas det!

Tämän päivän asun pääjuttu on iki-ikivanha Lontoosta hankittu ruusukuvioinen sifonkipaita, jota olen rakastanut palavasti jo vähintään ziljoona vuotta. Hankintahetkellä se oli silloiseen budjettiini nähden ihan liian kallis, mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen sen HPK (hinta per käyttökerta) on varmasti garderobini alhaisimpia. Hyvä todiste siitä, että joskus kannattaa todella sijoittaa niihin juttuihin, mitkä tuntuu ihan oikeasti hyviltä!

Tuumasin, että mustat housut näyttävät pikkuisen kesäisemmiltä, kun kääräisee puntteja yhden ekstakierroksen. 🙂 Toimii mielestäni ihan ok tällaisena semi-kesäisenä päivänä.

Tässä yritän demonstroida, miten kauniisti läpikuultava tuo paita on. Ei siis ihan täysin läpinäkyvä, mutta sopivan kevyt pitkähihainen käytettäväksi myös heinäkuun puolivälissä. Etenkin, kun tuo sää nyt on se, mikä se on…

Laukku ei ole useinkaan mukana asukuvissani. Syynä on yksinkertaisesti se, että suhtaudun laukkuun vähän kuin asumiseen. “Asun” yhdessä ja samassa laukussa pitkiä aikoja. Todisteita löytyy laukun pohjalta ruttaantuneena enemmän kuin haluan tietääkään. Viikonloppuisin saatan käyttää pienempää laukkua, mutta se on vähän sama kuin kävisi kesämokillä – elintärkeät mukavuudet löytyy, mutta on aina ihan ihanaa palata takaisin kaupunkiasuntoon ja tietää, että kaikki, mihin on tottunut, on mukana.

Eli käytännössä kaikkiin asuihini tulisi aina sama laukku, mikä ei ehkä ole kovin kiinnostavaa pidemmän päälle.

Illan ohjelma – can’t wait !! Onko joku muu sitä mieltä, että Ellessä on pakko olla töissä joku ihan oikea astrologi? Jostain syystä tuntuu, että ainakin Ruotsin Ellen horoskoopit pitää välillä ihan ällistyttävän hyvin paikkansa…

• sifonkipaita, Next
• housut, frk
• kengät, Moheda
• laukku, Marc by Marc Jacobs