Month: July 2012

Tämän päivän sävyt olivat pinkki, musta, valkoinen ja hopea. Oikeastaan Primarkista viime vuoden Lontoon reissulla hankittu maksimekko on enemmän rantsukäyttöön ajateltu, kuin mikään oikea toimistovaate. Toisaalta tänään oli sellaiset vaatimattomat 27 astetta lämmintä päivällä ja kun henkinen fiilis on jo puoliksi perjantaina starttaavalla kesäloman kakkososuudella, tuumasin, että kyllähän sitä hellemekossa voi töihinkin mennä. Lisäksi toimisto on aikamoisessa loma-moodissa edelleen – hyvä kun kolmasosa porukasta on paikan päällä.

Tänään oli tosiaan erittäin aurinkoinen, ihana hellepäivä. Mutta muistatteko, kun viimeksi käytin noita Marni for H&M sandaaleja ja kerroin, että ihan jokaikinen kerta on osunut kohdalle enemmän tai vähemmän yllättävä sadekuuro? Jostain käsittämättömästä syystä taivas veti pilveen juuri siinä neljän korvalla, kun olin lähdössä töistä kotiin, ja ropautti kunnon sadekuuron! Täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa kuuro oli sen verran kompakti, että en juurikaan kastunut. Sen sijaan illalla asukuvia ottaessani oli edelleen sen verran pimeää, että kamera ei suostunut ottamaan kuvia ilman salamaa! Ja minä kun luulin, että tuo ongelma tulee vasta paaaaljon myöhemmin, sitten kun se s:llä alkava on ihan oikeasti päällä.

Mutta tässä nyt kuitenkin tämän keskiviikon lomafiiliksinen työasu salamalla kuvattuna. 🙂

Ulkona oli tosiaan aivan hillitön, etten sanoisi suorastaan trooppinen helle. Sisällä toimistolla uskollinen AC piti huolen siitä, että meitä harvoja paikallaolevia työntekijöitä ei todellakaan kuumottanut tänäänkään. Neuletakki on ihan must vuodenajasta ja säästä riippumatta. Aina ulkoilmaan poistuttuani riisuin toki neuleen. Eihän sitä nyt sentään helteellä tarvitse… 🙂

 

 

  • mekko, Primark
  • neule, Boomerang
  • sandaalit, Marni for H&M
  • kaulakoru, Pilgrim

Se s:llä alkava juttu on tulossa. Eilen illalla piti sytyttää valot keittöön, että näki pistellä illallismunakasta suuhunsa. Päätettiin tosin, että pimeys johtui paksusta pilvipeitteestä eikä vielä siitä syk… aargh… no, kyllä te tiedätte!

Vaikka kyllähän se kaikista kulmista tuntuu pikkuhiljaa hyökkivän kimppuun. Ruokaohjeet saavat eteensä “sadonkorjuu”-liitteen, kauppojen näyteikkunoista putsataan pois kesäale-kyltit ja postiluukusta kolahtaa lattialle syyskatalogi toisensa perään. Niin että kai se on parasta pikkuhiljaa totutella siihen, että tämä sesonki alkaa vedellä viimeisiään jo ennen ennekuin ehti kunnolla koittaakaan.

Kurkistelin varovaisesti ensi syksyn mallistoja Style.comista. En oikeastaan vastustele syksylle tyypillistä mustanpuhuvaa ja murrettuja sävyjä tulvillaan olevaa värimaailmaa. Miten voisinkaan, kun varsinkin mustaa löytyy garderobistani yllinkyllin. Siitä huolimatta inspiroidun paljon enemmän väreistä ja kevätmallistot ovat mielestäni aina paljon ihanampia ja valloittavampia kuin syysmallistot.

Suureksi ilokseni huomasin, että ensi syksyksi ei todellakaan ole tulossa pelkkää synkkyyttä!

Alexander Wang näyttää, että valkoiset chinot ja vaalea kaupunkisoturitakki taipuu mainiosti syys-lookiin mustilla yksityiskohdilla asustettuna. Muistaakseni olen tästä sauhunnut jo aikaisemminkin, mutta sanotaan nyt vielä kerran: verkkosukat siisteissä avokkaissa näyttää todella hyvältä, kun ne yhdistetään rentojen housujen kanssa. Ehdottomasti trendi, jonka tulen omimaan heti, kun syksy ihan tosissaan alkaa painaa päälle. 

Punaisen, pinkin ja voimakkaan korallin yhdistelmä on sekä iloinen että raikas – ja toimii erinomaisesti myös syksyn pimeydessä, kuten Clements Ribeiro todistaa. Ja hei – tsekatkaas – kevyesti kiiltopintaiset legginssit ovat taas/yhä menossa mukana. Rikkoontuviin ja helposti kulahtaviin sukkiksiin tuskastunut Minttu kiittää.

Väriblokkiasut ovat syksyllä ehkä aavistuksen syvemmän, voimakkaamman ja pehmeämmän sävyisiä kuin kevät- ja kesäsesongilla. Yhtä kaikki, rrrrakastan tuota Diane von Furstenbergin asua! Siinä on kohdallaan kaikki: värit, linjat, siluetti, yksityiskohdat, stailaus. Voi, kun olisikin pokkaa kulkea arkisin kyynärpäät peittävissä nahkahanskoissa… 🙂 

Entinen Western-fani minussa ei voi olla ihastumatta  Isabel Marantin cowboy-henkiseen syysmallistoon. Trendi on äärimmäisen vaikea toteuttaa käytännössä niin, että se ei näytä kammottavalta kitchiltä – etenkään, kun ei ole todennäköistä, että ainakaan Mintun garderobi yhtäkkiä täyttyisi aidoilla Maranteilla. Sen sijaan asun alhaalta kapea ja yläosasta rento silhuetti on hyvinkin kaunis ja sovellettavissa käytäntöön. Myös persikkaisen vaaleanpunaisten housujen yhdistäminen mustaan ja tiilenpunaiseen houkuttelee.

Pradan syysmalliston printtikuosit ovat kertakaikkiaan huikeita. Tykkään mallistosta kovasti, joskin päästä varpaisiin printtikuosiin verhoutuminen ei ehkä ole ihan ajankohtaista itseni kohdalla. Sen sijaan alkoi kovasti himottaa saada yhdet kunnon printtihousut, joissa olisi kapeat, vajaamittaiset lahkeet. Sävymaailma saisi mielellään olla tuota Pradan puhdasta heleää violettia. Voisin kuvitella, että sisustuskangasosastoilta saattaisi löytyä jotain saman suuntaista. Pitäisikin puhaltaa kesäpölyt pois ompelukoneesta tässä pikkuhiljaa. 

Kautta linjan näyttää siltä, että hameen helmat noin yleisesti ovat edelleen pitenemään päin. Etenkin kapeat hameet ovat käytännöllisesti katsoen kaikissa syksyn mallistoissa lyhyimmilläänkin vain pikkuriikkisen polven yläpuolelle. Jostain syystä liian lyhyet helmat eivät vaan enää näytä silmään raikkailta ja moderneilta. Täydellinen poikkeus on Stella McCartneyn musta-valkoinen asu. Lyhyet valkoiset helmat ovat saaneet seurakseen muhkean musta-harmaan neuleen ja kiiltonahkaiset nilkkurit. Ehdottomasti yksi niistä kesäisen syksyisistä asuinspiraatioista, jotka helpottaa kesän päättymisestä johtuvaa angstia.

Muutenkin Stella McCarneyn koko syysmallisto on vaan niin hieno ja onnistunut, että mielellään omisin siitä vaikka jokaikisen asun! Vaikka ei kai tuo mikään yllätys ole. Mallisto on saanut selkeästi vielä aikaisempaakin enemmän inspiraatiota sport-maailmasta – ja sehän nyt on jo vanha juttu, että se jos mikä saa Mintun trendiviikset hyrräämään. 🙂

 

Entiset “fiksut kengät” nykyiset arkikengät, Zaran nudet sandaalit, ovat päässeet varsinaiseen tehokäyttöön. Vähän vähemmänkin kesäiset asut muuttuvat niiden avulla kevyemmiksi ja paremmin tähän sesonkiin sopivaksi. Niinkuin nyt esimerkiksi musta Zaran jersey-mekko, jonka olen aina mieltänyt aika talviseksi. Tämän päivän toimistoasu on tosiaan siis ihan kokonaan Zarasta. Aika hassua sinänsä, koska en mitenkään erityisen paljon shoppaile siellä jostain syystä, vaikka Zarasta usein löytyy kivoja, naisellisia vaatteita, jotka eivät kuitenkaan ole naisellisia siinä tätimäisessä mielessä…

 

Mekon miehustaa elävöittää kiva kiemurakuviointi. Muistaakseni juuri tuo oli se syy, minkä vuoksi lopulta kannoin ale-löytömekon kassan kautta kotiin. Joskus se on pienestä kiinni..

Zaran sandaalit on muutaman vuoden vanhat jo. Tuskin sieltä enää tänä päivänä noin maltillisen matalia korkoja löytyykään. Harmi sinänsä, sillä nuo ovat aivan mahottoman hyvät jalassa – eikä näin tavallisena kesätiistainakaan tule omituinen “nämä-jäivät-jalkaani-eilisillan-bileistä” -olo kapeilla koroilla keikkuessa. Oikeastaan en ole mikään siltä väliltä -korkeitten kenkien ystävä. Joko kengät ovat oikeasti korkeat tai sitten matalat, mutta välimuodot tuntuvat tylsältä.

Tänään tuli postissa uusin Olivia. Rakastuin kansikuvaan heti ensi silmäyksellä! Ihana värimaailma ja niiin kaunis asu!! Nyt kyllä viimeistään pitää hankkia joku hieno stament-kaulakoru, vaikka miten olisin ja tulisin jälkijunassa kaikkiin muihin verrattuna. 🙂 Vielä en ole ehtinyt edes selata lehteä… Nyt seuraakin vaikea hetki, kun pitää päättää alanko tiskata vai lukisinko sittenkin ensin Olivian.

  • mekko, Zara
  • sandaalit, Zara

Innostuin ihan tosissani testailemaan hiusväkerryksiä! Tässäkin on alkuperäisenä inspiraation lähteenä ollut Pinterestistä löytämäni kuva. Rento palmikkosöherönuttura on kovasti mieleeni. Se ei ole ollenkaan niin neitimäinen ja viaton, kuten palmikkokampaukset yleensä helposti ovat. Palmikkonuttura on vielä eleganttia arkinutturaakin helpompi toteuttaa. Eikä zäpäköiden palmikoiden paikallaan pitämiseksi tarvita välttämättä edes hiuslakkaa.

Aluksi hiukset palmikoidaan neljäksi letiksi. Tässä voi vähän säädellä, mihin kohtaan nuttura asettuu. Eli, jos palmikot istuvat alhaalla niskassa, tulee nutturakin sinne. Mintun palmikot ovat melko ylhäällä sellaisella “keskellä päätä” -asenteella. Lettien päät kiinnitetään mieluiten aika ohuilla ja hiusten väriä lähellä olevilla ponnarilenksuilla. (Varmaan siksi laitoin mustat lenksut… :D)

Letitys voi olla joko tiukka ja napakka, jolloin nutturasta tulee siistimpi – tai jos haluaa ihanan boheemin lettinutturan, voi palmikot tehdä  löysiksi ja jo valmiiksi räjähtäneen näköisiksi. Lisäksi palmikoista voi tehdä vähän eri paksuisia, jolloin nuttura on eläväinen. Tasapaksuista palmikoista tulee hillitympi ja klassisempi lopputulos.

Nuttura tehdään laittamalla ensin yläletit ja sitten alaletit solmuun. Sitten lettien päät laitetaan ristiin solmujen yli ja tungetaan solmujen alle piiloon. Kiinnitä tarvittavalla määrällä hengettömiä niin, että nuttura tuntuu tukevalta.

Omasta mielestäni kampaus ei vaadi edes hiuslakkaa, nuttura tuntuu tosi tukevalta ilmankin. Tämä on tietty hiukan makuasia ja hiuslaatukysymys – eli kannattaa suihkia lakkaa, jos siltä tuntuu!

Palmikkonutturan tekemiseen tarvitaan: neljä ohutta hiuslenksua ja muutama hengetön. 

Nyt täytyy sanoa, että tykkään ihan hurjasti tästä kampauksesta!! Se on kivan villi ja rento, mutta kuitenkin jotenkin siisti ja sopivasti duunatun näköinen.

Tänään lähti käyntiin viimeinen työviikko ennen jälkimmäistä, reilun kahden viikon kesälomaa! Jei!! Kaikkea kivaa on loman ajalle taas suunnitteilla… mm. Stockholm Music and Arts -festari, jonne liput tuli hankittua jo keväällä, Tampereen reissu så klart ja Madonnan konsertti Helsingissä!! Jei vol. 2!!

Noniin, mutta siis yksi työviikko on vielä edessä – tai näin maanantai-iltana voisi kai sanoa, että hyvässä vauhdissa. Tänään en jaksanut miettiä asujen yläosia tai alaosia, onneksi garderobista kurkisti pelastavan asu-enkelin lailla iisi MTWTFSS:n haalari. Otin tällä kertaa irti haalariin kuuluvan kapean kangasvyön ja laitoin kunnon leveän punosvyön sen sijaan. Ehkä kuvittelin, että tummanruskea vyö kokoisi keskiruskeat puukenkäsandaalit paremmin kokonaisuudeksi… No, tiedä häntä, mutta mielestäni ruskea toimii minkä sävyisenä hyvänsä tosi hienosti tuon munakoison värisen haalarin kanssa. Aivan järkyttävän vaikea btw saada haalarin väriä tallentumaan muistikortille oikean sävyisenä. Mutta se on tosiaan lähes musta, tummansinivioletti = munakoiso. 🙂

 

 

Taisin luvata kuvia Chanelin hopeasta kynsilakasta yhden päivän käytön jälkeen? Nyt on vähän nolo olo, kun sitä niin kovasti parjasin – eihän tuossa kuvassa huomaa kovinkaan paljon kulumavaurioita. Mutta tosiaan merkillistä on se, että se ei lohkeile tavallisen kynsilakan tapaan juuri ollenkaan, vaan kuluu pois. Ehkä säästän nämä, enkä paikkaile lakkausta tänäiltana, mahdollisesti huomenna voisi saada paremmat demonstraatio-kuvat.

  • haalari, MTWTSS
  • sandaalit, Moheda
  • vyö, Monki
Old stuff