Olen aivan seonnut glitterikynsilakkaan – ei auta muu kuin tunnustaa tosiasiat. Viimeksi, kun lakkasin kynteni, yritin tyytyä aikuismaiseen nude-beigen sävyyn, mutta ilman kimallusta lopputulos näytti jotenkin surullisen keskeneräiseltä ja alakuloiselta. Sipaisu multikiiltävää lakkaa päälle ja – a vot! Kyllä nyt taas kelpaa säihkytellä kynsiään kilpaa auringon kanssa.

Tämänkertaiseen yhdistelmään päätyi sama Lumenen glitterilakka (Natural Code 16 Go Glittery), jota olen muutenkin käyttänyt. Ei meiltä muuta vaihtoehtoa ainakaan tietääkseni löytyisikään. Eikä tarvitsekaan, sillä olen edelleen sitä mieltä, että tuo minipikkuisia glitterihippusia sisältävä, lempeästi sateenkaaren väreissä kimaltava lakka on aivan täydellinen. Toivottavasti se on edelleen Lumenen valikoimissa. Tällä tahdilla tuo pieni puteli tyhjenee ennenkuin kimalluskiintiöni on täynnä.  Suorastaan pelottava ajatus! 😀

Perusvärinä on hiukan kellertävän nude/beige lakka Make Up Storelta. Sävyn nimi on Charlotte. 

Lakkayhdistelmä on mielestäni kaunis ja kesäinen. Kynsien yleisilme on suhteellisen hillitty, mutta fiilikseltään tuo on silti aavistuksen vauhdikkaampi  kuin edellinen keijukaisversio.

Mutta noille kynsinauhoille pitäisi kyllä ehdottomasti tehdä jotain. Rasvata vaikka…

Eilen julkaistiin Stockholm Fashion Week Magazinen viimeisin numero. Lanseerausta juhlittiin sinisen taivaan alla aivan uskomattoman ihanassa auringonpaisteessa varsin uuden ja hienon Clarion Hotel Signin kattoterassilla.

Samassa tilaisuudessa julkistettiin “Årets Rookie” -ehdokkaat. Årets Rookie – eli vuoden tulokas – on vuosittain jaettava tunnustus nousevalle ruotsalaiselle suunnittelijalle. Arvovaltainen raati valitsemat finalistit ovat näyttäneet pystyvänsä laadukkaaseen suunnitteluun, hallitsevat konseptiajattelun ja lisäksi brändi vaikuttaa noin ihan ylipäätään lupaavalta. Varsinainen voittaja julkistetaan Tukholman muotiviikolla 13. elokuuta, mutta jo finalistiporukkaan pääseminen on aikamoinen lottovoitto. Sen verran paljon mediahuomiota, näyttelyitä ja muita tapahtumia Rookiesin ympärillä pyörii.

 Karkki ja Minttu modeminglaa. Ei olisi voinut olla sopivampi keli kattoterassijuhliin!

Tämän vuoden Rookies-finalistit ovat:

• Alice Fine (Stockholm), 
• Johanna Pihl (Stockholm), 
• Lobra (Kalmar), 
• Scho Collection (Stockholm), 
• Stutterheim (Stockholm)

 Kattoterassilta on aika karun urbaanit näköalat… Toisaalta terassi on niin korkealla, että mitkään kaupungin hälyt eivät kuulu. Ja toiseen suuntaan kun katsoo, voi ihan selvästi nähdä pilkahduksen sinisenä kimmeltävää Mälarenia.

 Karkki minglasi coolin tyylikkäänä…

• paita, Viktor&Rolf for H&M
• jakku, TopShop
• housut, Cheap Monday
• laukku, 2nd Hand
• kengät, ??? (vanhat..)
• aurinkolasit, ??? (vieläkin vanhemmat…)

Nyt on ihan pakko laittaa tänne vähän kuvia Peetun lakkiaismekon edistymisestä. Olen aivan totaalisen innoissani, sillä ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että siitä on tulossa tosi hieno – ja juuri sellainen kuin uusi ylioppilas on toivonutkin!

Inspiraationa mekon suunnittelussa on käytetty Miu Miun sirkus-teemaista kevät-/kesämallistoa. Helmaa piti olla runsaasti, mutta vyötärölle ei kuitenkaan haluttu ihan mahotonta rynkkykasaa. Tästä syystä päädyttiin täyskelloon helmaan. En ole kovin usein – tai oikeastaa juuri koskaan, toteuttanut tuon mallista hametta, koska vaikka se onkin kaunis, siihen menee ihan tajuton määrä kangasta.

Tässä kellohelmassa aiheutti vielä ankaraa päänvaivaa, miten saisin upotettua helman raidoituksen nätisti kokonaisuuteen. Päätin kerrankin poiketa tavoistani ja tehdä oikein kunnolliset kaavat. Varastoista löytyi onneksi vanha Burdan valmiskaava, joka soveltui silputtavaksi tätä tarkoitusta varten.

 Materiaali on suht paksua ryhdikästä satiinia. Jo pelkästään tuo satiini tekee helmasta muhkean oloisen. Sen lisäksi raidat tai paremminkin raitojen saumat kohottavat helmaa aika ihanasti. Puhuttiin kyllä, että mahdollisesti ommellaan tuohon vielä lisää pönkköä antava alushame, jos tarvitsee. Nyt vaikuttaa siltä, että pärjätään mainiosti ilmankin.

Tykkään ihan mieletömästi  toteuttaa tällaisia – vähän päänvaivaakin vaativia projekteja. Jotkut housujen lyhentämiset ja ratkeamien paikkaaminen ovat taas ihan toinen juttu… Aika monta muistutusta vaaditaan, ennenkuin kykenen ryhtymään toimeen. 😀

Viikonloppuna olisi tarkoitus toteuttaa mekon yläosa. Siinäkin on pieniä pähkinöitä purtavaksi, mutta toivotaan, että hyvä tuuri toteutuksen kanssa jatkuu. Onneksi vielä ei ole mikään tulenpalava kiire, Peetun ylioppilasjuhlat kun on vasta kesäkuun 16. päivä.

Tällä viikolla puhutaan rahasta! Rahasta ja luksuksesta. Oikeastaan voin paljastaa koko viikon sanoman heti tähän alkuun. Tärkeintä on tehdä juuri sitä, mitä haluaa ja rakastaa tehdä – silloin raha ei ole ongelma. Ja jotta tämä onnistuisi, pitää hemmotella itseään – löytää ne omat jutut, jotka juuri minulle ovat sitä parasta luksusta.

Ihania aiheita ja lupaavalta kuullostavaa juttua, mutta tsekataan ensin, miten viime viikko meni.

Aamusivut

Monenako päivänä kirjoitit? Jos et kirjoittanut joka päivä, miksi et? Miltä kirjoittaminen tuntui?

Viikonloppuna jäi taas pari päivää väliin. Lähinnä kai siksi, että päivä oli jo pitkällä, kun ylipäätään muistin koko kirjoittamisen. Muuten alkaa tuntua, että alan pikkuhiljaa sen saman jauhamisen lisäksi tehdä vähän suunnitelmia ja saada pienenpieniä ideanpoikasia. Ei nyt mitään suurta ja mullistavaa, mutta jotenkin tuntuu hyvältä silti. Ehkä se johtuu aamusivuista, ehkä siitä, tämä ihana valon ja lämmön lisääntyminen antaa muutenkin voimaa ja optimismia.

Taiteilijatreffit

Piditkö taiteilijatreffit tällä viikolla? Mitä teit? Oletko jo alkanut suunnitella, että viikkoon mahtuisti toisetkin treffit?

Sunnuntainen fillarireissu oli minun taiteilijatreffini. Tai oikeastaan koko projekti talven ulkona seisoneen mummopyörän kunnostuksesta siihen, että poljin pitkin Söderin rantoja auringosta nauttien. Oli tosi ihanaa ja nautin kovasti. Ja pyöräkin pysyi kasassa, joten kaikki meni oikeastaan ihan erinomaisesti.

Varsinaisia toisia taiteilijatreffejä en ole suunnitellut, mutta kylläkin yritän keskittyä paremmin siihen, että nauttisin pienistä hetkistä, joita tupsahtaa kaiken arjen keskelle. Niin helposti sitä vain stressaa seuraavaa asiaa, mikä pitäisi tehdä tai mieli ja ajatukset on vain yleisesti jossain muualla kuin juuri siinä käsillä olevassa hetkessä.

Miten viime viikko meni muuten? Havaitsitko jotain positiivista kehitystä tai onnellisia yhteensattumia, jotka veivät sinua kohti päämääräänsä.

Viikko meni ihan mukavasti. En kyllä havainnut mitään merkittävää synkronia ja täytyy tunnustaa, että unohdin aivan täysin viime viikon haasteen esittää toive tai kysymys, johon haluaa vastauksen ennen nukkumaanmenoa. Niinpä en juuri kokenut saavani vastauksiakaan. Tällä viikolla aion yrittää uudelleen. Onneksi itsensä kanssa sinuiksi tuleminen ja elämän suunnan muuttaminen toivomaansa suuntaan on prosessi, jota voi toteuttaa ihan omassa tahdissaan!

RAHA

Julia Cameron esittää kirjassa aika radikaalin näkemyksen rahaan. Hänen mukaansa se, että alkaa tehdä juuri niitä asioita, joita itse rakastaa ja haluaa tehdä, ei raha ole ongelma. Että rahan puute on pelkkä tekosyy olla tekemättä itselle tärkeitä – ja suorastaan välttämättömiä asioita.

Tavallaan allekirjoitan tuon. Ei tarvitse kuin ajatella kaikkia yrittäjiä ja taiteilijoita, jotka ovat menestyneet juuri siksi, että he suhtautuvat intohimoisesti siihen, mitä tekevät. Harva heistä kuitenkaan suhtautuu intohimoisesti rahaan. Raha on vaihdon väline – ei sinänsä hyvä tai paha.

Tämän viikon ensimmäinen – ja ehdottomasti työläin tehtävä liittyy rahaan. Tavoitteena on selvittää oma suhtautuminen rahankäyttöön ja avata hiukan sitä, mihin se kaikki oikein menee. Tehtävänä on kirjoittaa viikon ajan tilikirjaa kaikista menoista. Siis aivan kaikista. Kannattaa ehkä ostaa joku sievä pieni vihko, joka kulkee kätevästi mukana ja johon voi kirjoittaa menot sitä mukaa, kun rahaa käytetään. Vähemmän muistikirjafriikit voivat pitää tilikirjaansa vaikka kännykässä. Tärkeintä on, että kaikki menot kirjataan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on rahaa käyttänyt. Muuten kaikki pienet menot, postimerkki sinne, kahvikuppi tänne ja vessamaksu tuonne, jäävät helposti merkkaamatta.

Tarkoitus on siis kirjata kaikki ylös pikkutarkasti ja pedantisti, mutta täysin tuomitsematta tai moralisoimatta!

Seuraava tehtävä antaa lisävalaistusta siihen, miten suhtaudut rahaan.

Täydennä seuraavat lauseet:

1. Ihmiset, joilla on rahaa ovat…
2. Raha tekee ihmisistä…
3. Minulla olisi rahaa, jos…
4. Isäni mielestä raha oli…
5. Äitini mielestä raha saisi…
6. Lapsuudenperheessäni raha aiheutti…
7. Raha on yhtäkuin…
8. Jos minulla olisi rahaa, niin…
9. Jos minulla olisi varaa, niin…
10. Jos minulla olisi vähäsen rahaa, niin…
11. Pelkään, että jos minulla olisi rahaa, niin…
12. Raha on…
13. Raha aiheuttaa…
14. Rahan omistaminen ei ole…
15. Jotta minulla olisi enemmän rahaa, minun pitäisi…
16. Silloin, kun minulla on rahaa, minä yleensä…
17. Minusta raha on…
18. Jos en olisi niin PA, niin…
19. Ihmiset ajattelevat, että raha…
20. Se, että minulla ei ole tarpeeksi rahaa, kertoo että…

 HEMMOTTELU JA LUKSUS

Toinen tämän viikon tärkeistä opetuksista on löytää juuri ne asiat, jotka juuri sinusta tuntuu ihanan ylelliseltä, hemmottelulta ja luksukselta. Ei ole itsestäänselvää, että se, mitä “virallisesti” kutsutaan luksukseksi, tuntuu siltä. Lentoemäntä ei ehkä kaipaakaan kaukomatkaa, kun hänellä on hetki vapaata, eikä lastentarhanopettaja ehkä näe mitään itua siinä, että omistaisi aikaansa kukkien prässäämiseen, kun sitä saa tehdä töissäkin jo ihan tarpeeksi.

Jos on hukassa itsensä kanssa, ei yhtäkkiä olekaan niin helppoa ajatella, mistä sitä oikeastaan nauttii. Saattaa vain ihmetellä, että miksi tämä, minkä piti olla hurjan hienoa ja mahtavaa ei tunnukaan oikeastaan yhtään miltään. Onneksi tällä viikolla on ohjelmassa muutamia tehtäviä, jotka auttavat alitajuntaa oikeille reiteille ja pikkuhiljaa voi löytää ne omat mansikkapaikkansa.

TEHTÄVÄ

Kerää viisi kaunista, hauskaa, erikoista luonnonkiveä. Valitse sellaisia, jotka jotenkin liikuttavat sinua. Laita kivet jonnekin, jossa voit ihailla niitä tai vaihtoehtoisesti voit kantaa kiviä mukanasi muistuttamassa tästä itsensä löytämisen matkasta.

Nyt ollaan siis matkalla kohti sitä tulevaisuutta, jonka toivomme ja haluamme. Muutoksen aikaan tulee tarve karsia ja muuttaa asioita elämässään. Liian suuret muutokset tuntuvat vaikeilta ja hankalilta. Siksi onkin parempi ja lempeämpi aloittaa yksinkertaisista ja konkreettisista asioista.

 TEHTÄVIÄ

Karsi vaatekaapistasi viisi vaatetta, jota et ole pitänyt pitkään aikaan. Hyvä testi siihen, mitkä vaatteet kannattaa heittää pois tai laittaa kiertoon on se, että jos vaate päällä ei tee mieli tanssahdella, sen on aika häipyä. Yritä olla mahdollisimman vähän järkevä. Mitä siitä, jos vaate on vielä hyvässä kunnossa, oli hankintahinnaltaan kallis tai se on hienon merkkinen? Jos se ei saa sinua tuntemaan oloasi kuplivan iloiseksi, et tarvitse sitä. Laita hyvät, itsellesi sopimattomat vaatteet eteenpäin – jollekin muulle ne saattavat tuottaa vaikka miten paljon iloa.

Milloin olet viimeksi tehnyt muutoksia kotonasi? Ehkä nyt olisi aika? Mieti pystyisitkö omimaan jonkun nurkan, tuolin, tyynyn, hyllyn pätkän tms. Pitää muistaa, että sisäinen taiteilija on lapsi ja lapset rakastavat kaikkea, mikä on minun.

Opettele sanomaan kyllä kaikille eteesi tupsahtaville hyville asioille. Vaaditaan ehkä vähän uskallusta ja halua heittäytyä, mutta palkintona on todennäköisesti iloisempi ja tyytyväisempi minä. Kirjoita ensi viikon aikana muistiin kaikki pienet hauskat tapahtumat ja yhteensattumat (esim. aamusivuille). Kirjoita myös, miten niihin suhtauduit. Asioiden ei tarvitse olla merkitykseltään suurensuuria. Oikeastaan tärkeitä olisi, jos huomaat suhtautuvasi eri tavalla, avoimemmin ja optimistisemmin kuin aikaisemmin.

Kirjoita aamusivuille kaikki muutokset taloudellisessa tlanteessasi. Huomaa kaikki pienet ja hulluiltakin kuullostavat ideat, jotka saattaisivat parantaa tulevaisuudennäkymiäsi. Ideoita ei tarvitse alkaa toteuttaa, riittää, kun ne merkitsee muistiin.

Hyvin mielenkiintoisia asioita pohdittavaksi ensi viikolle mielestäni. Toisaalta tuntuu, että varsinkin raha-asioita tulee kyllä pohdittua välillä vähän liikaakin, mutta ehkä näkökulman muuttaminen muuttaa myös omaa suhtautumista. Että “tilanteen hallinnan” sjaan, alkaisin miettiä enemmän tulevaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Erityisesti aion keskittyä miettimään omaa käsitystäni luksuksesta. Täällä muotiblogimaailmassa luksus ja ajatukset hemmottelusta muuttuu niin kovin helposti aika materiakeskeisiksi ja stereotyyppisksi. Siis en väitä, ettenkö tulisi iloiseksi Louboutinin punapohjaisista avokkaista, mutta onko se ihan oikeasti juuri se, mitä eniten toivon?

Kaikki aikaisemmat kurssikerrat löytyvät täältä: The Artist Way

Viime viikolla jatkui tylsä, mutta ilmeisestikin äärimmäisen tarpeellinen rehab-treenaus. Vältin hyppelyä ja juoksentelua, mutta tein ahkerasti (melkein) joka päivä fysioterapeutilta saamani jumppaliikkeet.

Tuo fysioterapia on muuten aika jännä juttu. En ole aikaisemmin käynyt missään vastaavassa ja välillä tuntuu, että ovatko nämä minun reaktioni ihan sellaisia kuin pitää. Viime tiistaina oli toka aikani fysioterapiassa. Ensimmäisen kerran jälkeen muistan olleeni aivan poikki ja nukahdin päänsärkyisenä huomattavasti normaalia aikaisemmmin. Jotenkin ajattelin tuolloin, että voihan se olla jotain muutakin väsymystä – eikä välttämättä johdu fysioterapiasta..

Tiistaina fiilikset itse käynnillä oli samat.. Aika “lällyn” oloisia perusjumppaliikkeitä testailtiin ja lisäksi fyssari “venyttteli” selkääni. Tuo venyttely tuntui lähinnä lääppimiseltä – eikä totta puhuakseni mitenkään erityisen tehokkaalta. Kun lähdin kotia kohti tunsin aivan jäätävää väsymystä ja vähintään yhtä jäätävää sokerihimoa. Jalat lyijynpainavina raahauduin kotiin, tankkasin vähän hunajaa ja taistelin pysyäkseni hereillä. Yhdeksältä illalla annoin periksi ja menin nukkumaan.

Vielä keskiviikkonakin tunsin itseni täysin voimattomaksi. Aamulla en voinut uskoa, että on jo aika herätä, vaikka olin nukkunut vähintäänkin reilut yöunet. Selkä tuntui aralta ja oli pakko liikkua pehmeästi ja varovaisesti. Vasta torstaina tuo väsymys alkoi helpottaa ja tunsin taas olevani enemmän oma itseni.

Paitsi, että nyt olen enemmän kuin ihmeissäni – mitä himputtia siellä fysioterapeutilla oikein tapahtuu??

TREENIT VKO 20

Maanantai, sauvakävely 40 min lihaskunto kotona 20 min

• Peetukaan ei mennyt Corepulseen, joten teimme yhdessä reippaan power walk -kierroksen Sickla Sjön ympäri ihanassa kevätillassa. Ja painelimme menemään niin, että tuli ihan kunnolla hiki – oikein mukavaa. Paitsi että vasta puolessavälin matkaa tajusin, että olin unohtanut sauvakävelysauvat kotiin… Oh well. :DD

Keskiviikko, SATS crosstrainer 30 min, lihaskunto 30 min

• Keskiviikoksi oltiin varattu Peetun kanssa Energy, mutta en uskaltanut lähteä hyppyyttään selkääni sitäkään vähää tunnille. Vetelin crosstraineria suht matalalla sykkeellä ja tein perusteelliset lihaskuntoliikkeet sillä aikaa, kun Peetu oli tunnilla. Ihan hyvä päätös, sillä tunnilla oli ollut sijaisohjaaja, joka oli kuulemma höykyttänyt ihan kunnolla…

Sununtai, pyörälenkki 1 h 30 min

• Mielettömän ihana kesäsää (melkein 25 astetta lämmintä!) houkutteli ulkoilemaan. Pyöräilin Peetun vanhalla mummopyörällä pitkin Söderin rantoja – ja oli kyllä ihan mahtavaa! Otin tosi rauhallisesti, mutta kyllä sitä ihan hyvän hien sai pintaan, vaikka ei millään mielettömällä racing-fiiliksellä ollutkaan liikkeellä.

Tälle viikolle on nyt bookattuna pitkästä aikaa boksingia. Sitä onneksi pystyy tekemään ihan hyvin hyppyjä vältellen. Samoin keskiviikoksi ollaan varattu Energy, mutta hiukan tässä vielä harkitsen, uskallanko sinne mennä vai en…

Torstaina on seuraava visiitti fysioterapeutille. Täytyy kyllä tunnustaa, että tuon viimeviikkoisen kokemuksen jälkeen suorastaan pikkuisen jännittää mennä sinne. En mitenkään haluaisi taas olla ihan kanttuvei montaa päivää. Toisaalta, jos sillä saa taas selän kuntoon, olen kyllä valmis kestämään ihan mitä tahansa…